Käännekohta

Tätä on osattu odottaa, nimittäin että etelän kirkot ohittavat lähiaikoina pohjoisen kirkot. Etiopian luterilainen Mekane Yesu –kirkko on syntynyt Ruotsin kirkon lähetystyön tuloksena. Pienestä alusta on kasvanut yli kuuden miljoonan jäsenen kirkko. Nyt se on ohittanut tähän mennessä suurimman luterilaisen kirkon, Ruotsin kirkon, jonka jäsenmäärä taantuu muiden pohjoisten kirkkojen tavoin. Käännekohta on siis saavutettu.

Uutinen herättää ajatuksia. Ei ole tarpeen antautua tappiomielialaan, vaikka Euroopassa kirkot tällä hetkellä taantuvat. Kristinusko vahvistuu siellä, missä on maailman väestön ja talouden kasvun aallonharja, Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

Parin kolmenkymmenen sielun Helluntaipäivän messut tänään Etelä-Suomen seurakunnissa eivät ole koko kuva. Samaan aikaan monet afrikkalaiset seurakunnat pääkaupunkiseudulla viettävät omia jumalanpalveluksiaan, jotka ovat täynnä väkeä, iloa ja kokemusta uskon kantavasta voimasta.

_ _ _

Kristinusko on palaamassa takaisin Eurooppaan. Se uskon talletus, joka on tehty lähetysmaille, on kasvanut korkoa. Lähetystyöntekijät Afrikasta ja Aasiasta tuovat mukanaan takaisin ilosanoman ytimen, jonka olemme kadottamassa.  Lähetyspiireissä on kudottu sukkia ja mummot ovat antaneet alttiisti eläkkeestään kaikki vuosikymmenet: ”Lähetä leipäsi veden yli, ajan mittaan voit saada sen takaisin.” (Saarn 11:1)

Vapaamieliset kristityt ovat viimeaikaisen keskustelun perusteella saattaneet kokea lähetystyön melkein synonyymiksi suvaitsemattomuudelle. Mutta ehkä heidänkin Elämän leipänsä on tulevaisuudessa peräisin meren takaa? Ei siis ole syytä väheksyä heitä, jotka ovat jaksaneet tukea ja edelleen tukevat lähetystyötä.

_ _ _

Keskustelin muutama kuukausi sitten Mekane Yesu –kirkon pääsihteerin Berhanu Edossa Ofgaan kanssa Kirkon lähetystyön kumppanuustapaamisessa. Seuraavassa tuon nopeimmin kasvavan luterilaisen kirkon johtajan ajatuksia sellaisina kuin ne merkitsin ylös: ”Kun kirkko menettää ja minimoi yhteytensä Jumalaan – hengellisen elämänsä – se on kohtalokasta. Raamatun opiskelu ryhmissä, rukous, musiikki, vahvistavat yhteyttä Jumalaan ja rohkaisevat toinen toistamme Jumalan tuntemiseen.  Myös vaakasuora yhteys muihin ihmisiin evankelioinnin ja diakonian kautta on tärkeää. Jeesus kutsui viemään evankeliumin kaikille.  Jokaisella on omasta kasteestaan käsin oikeus evankelioida.

Etiopian Mekane Yesu –kirkko kääntää aktiivisesti Raamattua, jolla on perustava merkitys kirkon kasvulle. Vapaamielisen katsannon mukaan kaikki tulkinnat Raamatusta ovat yhtä oikeita. Omassa kirkossamme meillä on perinteinen näkemys, eikä siksi tilaa monille erilaisille tulkinnoille, koska lähtökohta on sama: Raamatun suuri kunnioitus Jumalan sanana. ”

_ _ _

Lopuksi pääsihteerin Berhanu Edossa Ofgaa kuvasi kirkkonsa kasvuohjelmaa: ”Maallikkoja rohkaistaan Raamatun opiskeluun. Meillä on 42 Raamattukoulua, jotka järjestävät kirjekursseja, etäopetusta, jota paikalliset papit ohjaavat. Raamattukoulutus kestää 1-3 vuotta ja on edellytys maallikkotyölle. Paikalliset papit järjestävät kaupungeissa iltaisin (klo 18-20.30) Raamattukouluja, joissa on satoja tuhansia opiskelijoita.

Meillä on myös miljoona 10-12 hengen pienryhmää,  jotka on organisoitu kokonaiskirkon tasolta raamattuopetusta varten. Tavoitteemme on saada näistä pienryhmistä 2 miljoonaa ryhmänjohtajaa, joita tuetaan ja koulutetaan. Tämä ohjelma käsittää kaikki seurakunnat ja etenee ruohonjuuritasolle. Kirkon kasvu osoittaa, kuinka uskon elinvoimaisuus toimii. Meidän kumppaneillemme ovet ovat avoinna vaihtoon ja tutustumiseen.  Kumppanuusseurakuntia on eri maissa, myös Helsingissä.”

_ _ _

Omassa kirkossamme puhutaan maallikkovastuun lisäämisestä, maallikoiden kouluttamisesta ja mielekkäiden tehtävien antamisesta seurakunnan perustyössä. Etiopian Mekane Yesu –kirkossa tämä ei ole jäänyt puheen asteelle, vaan sen organisoiminen näyttää olevan  kirkon keskushallinnon tärkeimpiä tehtäviä. Ytimessä on Raamattu ja sen opiskelu Jumalan sanana.  Tulosta on syntynyt kirkon kasvun kautta.

22 kommenttia

  • Juha Kajander sanoo:

    Voimme myös tarkastella, mitä kieliä suurimmissa luterilaisissa kirkoissa puhutaan. Kielikunnittain ryhmiteltynä kymmenen kärki taitaa näyttää tämmöiseltä:

    indoeurooppalaiset kielet 5 (kaikki germaanisia), austronesialaiset 2 (batakkikielet ja malagassi), afroaasialaiset (seemiläiset) 1, nigeriläis-kongolaiset 1 uralilaiset 1.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    ”Omassa kirkossamme puhutaan maallikkovastuun lisäämisestä, maallikoiden kouluttamisesta ja mielekkäiden tehtävien antamisesta seurakunnan perustyössä. Etiopian Mekane Yesu –kirkossa tämä ei ole jäänyt puheen asteelle, vaan sen organisoiminen näyttää olevan kirkon keskushallinnon tärkeimpiä tehtäviä. Ytimessä on Raamattu ja sen opiskelu Jumalan sanana. Tulosta on syntynyt kirkon kasvun kautta.”

    Ehkä siinä se on. Mitä meidän kirkon keskushallinto on tehnyt? Tai pitäisikö kysyä, mitä jättänyt tekemättä?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Jari Raappana: ”Kakissa muissa maanosisssa kristinusko elää historiansa ehkä elinvoimaisinta vaihetta sitten alkuseurakuntien.

    Paitsi Yhdysvalloissa, Australiassa, Uudessa Seelannissa ja Aasiassa. Kyllä sekularisaatio etenee kaikkialla maailmassa ripeää vauhtia.

    Jari Raappana: ”Useinkaan ne eivät kooltaan kovin suuria, mutta ei koko olekaan ratkaisevaa, vaan sisältö.”

    Eikös tässä blogissa juuri suuruudesta ollut kysymys?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jari Raappana sanoo:

    Aasiassa kristinusko on erittäin elinvoimainen, ja sen kannattajien määrä kasvaa kohisten, paikoitellen räjähdysmäisesti, muun muassa Kiinassa ja Intiassa, mutta myös muissa maissa. Yhdysvalloissa on edelleen hyvin paljon elinvoimaisia kirkkokuntia ja herätyksiä. Uuden Seelannin ja Australian tämänhetkistä tilannetta en tunne. Australiassa on kyllä ainakin aikaisemmin ollut elinvoimaisia kristillisiä liikkeitä.

    Mitä kokoon tulee, niin Yhdysvalloissa ja Aasiassa on useiden tuhansien, jopa kymmenien tuhansien jäsenten kristillisiä seurakuntia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Tilastotieto uskontojen kasvusta kertoo, että ateismi vähenee uskonnoista nopeimmin (48. kerran vuosittain julkaistu tilasto ”Uskonnot ja maailmanlähetys” Todd, Johnson, Barret, Crossing 2012 (http://www.internationalbulletin.org). Tiivistelmän on tehnyt TT Timo Vasko (Kirkon lähetystyön keskus)

    voimakkaimmin kasvaa islam (1,7 trendi%), sikhit (1,5), hindut (1,3), kristityt (1,3), kansanuskonnot (1,0), buddhalaiset (1,0), juutalaiset (0,6), kiinalaisten uskomuksien kannattajat (0,6), uudet uskonnot (0,2) ja vähennystä tapahtuu näissä: ateistit (-0,2), uskonnottomat (-0,06). Koko maailman ei-kristittyjen kokonaisuuden lisäys on 1,1 trendi%.

    Kristityistä kasvaa eniten helluntailaisuus ja uuskarismaattisuus, yht. n. 612 milj. (2,41 trendi%; 2010: 2,42). riippumattomat kirkot, n. 358 milj. (2,35 trendi%) (2010: 2,42). Evankelisia (evangelical) kristittyjä arvioidaan olevan 298 milj., (2,25, protestantit (1,71), anglikaanit (1,52), roomalaiskatolinen kirkko (1,09). Hitaimmin kasvaa ortodoksisuus (0,62).

    Roomalaiskatolilaisia on eniten, 1.187 milj. (51% maailman kristityistä ja 16,8% koko maailman väestöstä). Protestantteja on 432 milj., 18,7%. Ns. riippumattomiin kirkkoihin kuuluvia (independents; ei-historiallisiin kirkkoihin kuuluvia) on 358 milj., 15,3%. Evankelisia (evangelical) kristittyjä on 298 milj., 12,8%. Ortodokseja on 276 milj., 11,8%. ja anglikaaneja 89 milj., 3,8% kaikista kristityistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.