Jumalan sana olkoon oppaamme
Oculi on kolmannen paastonajan sunnuntain nimi latinaksi.
Kuvassa Colette lähetysmatkallamme Edeassa 15.4.2006
SUNNUNTAI 7.3.2021
3. paastonajan sunnuntai, latinaksi Oculi
Jeesus, Pahan vallan voittaja
Ensimmäinen lukukappale: Jer. 7:23-26
Jeesus voitti Saatanan hyökkäykset Raamatun sanalla. Hänen aikansa Raamattu oli sama kuin meidän Vanha testamenttimme. Raamattu on Jumalan puhetta meille. Herramme antaa sekä ohjeita että lohdutusta sekä tukea että opastusta. Ennen kaikkea Pyhä sana on Jumalan voima meidän turvaksemme.
Jeesus tuli täyttämään sen, mitä hänestä oli ennen kirjoitettu. Hänessä koko Raamattu on saanut täyden sisältönsä. Vanha testamentti on tukeva perusta, jolle Uusi testamentti rakentuu. Jeesus on kaiken keskus, meidän Herramme ja Vapahtajamme, jonka varaan saamme kaikessa uskoutua. Hän meitä kantaa elämässä eteenpäin.
Sana kaikki kaikessa
Raamattu on kirkon kirja. Sen sanoma on yhteisöllinen. Koko kansaa puhutellaan yhtenä persoonana. Jumala huolehtii meistä jokaisesta. Kenenkään ei tarvitse olla muuta kuin on, yksi monista meidän maailmanlaajuisen ihmiskunnan jäsenistä. Tänne Jumala on meidät luonut elämään, toinen toisemme kanssa, toisiamme tukemaan ja rohkaisemaan.
Kirkko on meidän yhteisömme, oma kotimme tämän maailmamme keskellä. Jumalan lapsen turvallinen elämä on sitä, että kirkko on äitimme täällä maan päällä ja Jumala on Isämme taivaassa. Raamatun sana yhdistää meitä, koska Jumalan rakkauden ilmoitus tulee siinä esille. Kun hänen sanaansa panemme toivomme, niin Jumala siunaa meitä ja anta meille kaiken, mitä tarvitsemme.
Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala:”Tämän käskyn minä annoin heille: kuunnelkaa minua, niin minä olen teidän Jumalanne ja te olette minun kansani; kulkekaa aina sitä tietä, jota minä käsken teidän kulkea, niin teidän käy hyvin!
Jumala pitää huolen meistä. Antakaamme siis hänelle kunnia ja ylistäkäämme häntä kaikesta hänen hyvyydestään.
Varoituksia väärinkäytöksiä vastaan
Lukukappaleemme antaa myös varoituksia. Ei pidä tuhota omaa kotiaan. Jumalan kansan vastaiset toimet ovat tuhoisia. Niitä on vältettävä.
Erityisesti Jeremia eli aikana, jolloin nämä varoitukset olivat ajankohtaisia. Kansa eli vaarallisessa tilanteessa. Jumala halusi puhutella kansaansa, mutta profeetan sanat kaikuivat kuuroille korville. Jerusalemin hävitys 587/586 eKr. toteutti tuomion, joka väärille teille kulkemisesta koitui seuraukseksi.
Mutta eivät he totelleet minua, eivät ottaneet käskyäni kuuleviin korviinsa, vaan kulkivat omien ajatustensa, oman pahan ja paatuneen sydämensä mukaan. Eivät he kääntäneet kasvojaan minun puoleeni, selkänsä he käänsivät minulle.
Jumala ei kuitenkaan ollut hylännyt omiaan. Useaan kertaan hän oli puhutellut omiaan. Lukuisat profeetat olivat tuoneet esiin hänen sanansa. Siksi Jumala miltei itkien kertoi valittelunsa kansan kääntymisestä hänestä pois päin.
Kerran toisensa jälkeen olen lähettänyt teidän luoksenne palvelijoitani, profeettoja, siitä alkaen kun teidän isänne lähtivät Egyptistä ja aina tähän päivään asti.
Tämä on meillekin aiheellinen muistutus. Jokaisena aikana on omat ongelmansa, omat murheensa ja omat kipuilunsa. Kaikkien elämän suurten kysymysten keskellä meillekin tulee Jumalan puhuttelu. Käykäämme hänen tykönsä. Hän on voimallinen voittamaan kaiken pahan. Hänen apunsa riittää kaikille ajoille, meidänkin ajallemme. Lähestykäämme siis häntä tietäen, että pelastuksemme on hänen huomassaan.
Ylisukupolvinen käyttö
Meidän ensimmäinen lukukappaleemme esiintyy jo ikivanhassa liturgiassa. Sitä on resitoitu tai laulettu jo muinaisessa heprealaisessa jumalanpalveluksessa. Edelleenkin se toistetaan synagogissa vuosittain. Siellä se on toinen lukukappale eli Haftārāh, הַפְטָרָה .
Jeremia 7:21-28 lauletaan, kun ensimmäisenä lukukappaleena ovat 3. Mooseksen kirjan luvut 6-8.
Raamatun lukeminen jumalanpalveluksessa on hyvin vanha perinne. Jo noin neljäsataa vuotta ennen Vapahtajamme syntymää Esra määräsi viikottaiset lukukappaleet Vanhan testamentin Mooseksen kirjoihin eli Tooraan. Näitä lukukappaleita, hepreaksi Pārāšâ, פָּרָשָׁה , luettiin sapatin aamupalveluksessa.
Tässä Oculi sunnuntain ensimmäinen lukukappale
Jer. 7:23-26
Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala:
”Tämän käskyn minä annoin heille: kuunnelkaa minua, niin minä olen teidän Jumalanne ja te olette minun kansani; kulkekaa aina sitä tietä, jota minä käsken teidän kulkea, niin teidän käy hyvin! Mutta eivät he totelleet minua, eivät ottaneet käskyäni kuuleviin korviinsa, vaan kulkivat omien ajatustensa, oman pahan ja paatuneen sydämensä mukaan. Eivät he kääntäneet kasvojaan minun puoleeni, selkänsä he käänsivät minulle. Kerran toisensa jälkeen olen lähettänyt teidän luoksenne palvelijoitani, profeettoja, siitä alkaen kun teidän isänne lähtivät Egyptistä ja aina tähän päivään asti. Sittenkään te ette ole minua totelleet. Olette sulkeneet korvanne, kovettaneet mielenne ja tehneet pahaa vielä enemmän kuin isänne.”
37 kommenttia
Olen pyrkinyt saarnaamaan evankeliumitekstistä. Nyt evk. teksti on napattu keskeltä pitkää keskustelua, joten koko asiayhteys ei selviä pelkästään tästä pätkästä. Tuntuu oudolle että tämmöinen jakso on valittu saarnatekstiksi. Mitähän niillä on ollut mielessä, jotka tämän valinnan ovat tehneet?
Opin Per Wallendorfilta niksin, jota olen sen jälkeen käyttänyt : Per kirjoitti saarnatekstin käsin ja kirjoittamisen aikana Pyhä Henki nosti usein tekstistä esiin yhden käytännöllisen näkökulman, jonka ympärille saarna rakentuu. Käytännöllisyys merkitsee tässä sitä että jokainen kuulija voi sen omalla kohdallaan elää todeksi.
Palaisin vielä tuohon ensi sunnuntain tekstiin Joh 8 jakeessa 31 sanotaan: ”Jeesus puhui niille Juutalaisille jotka uskoivat häneen.” Keskustelun jatko ei kuitenkaan tuo ilmi mitään muuta, kuin juuri näiden ”uskovien” epäuskon. Mikä sai heidät näin jyrkästi hylkäämään Jeesuksen. Tuo kysymys on kiusannut mielessäni, kun valmistan saarnaa ensi pyhän sana-jumalanpalvelukseen. Asia ei välttämättä ole olennainen, mutta lisäselvyyttä tuohon asiaan olisi mielenkiintoista saada.
”Miksi kaikki eivät uskoneet jeesukseen, ”
Ehkä siksi, että he uskoivat Moosekseen ja Mooses on laatinut kansale perustuslain johon kuuluu myös perinnäissäännöt.
Johanneksen salainen kirja kertoo:
Johannes ja Arimanios.
Eräänä päivänä kun Johannes, Jaakobin veli, toinen Sebedeuksen pojista, meni temppeliin, hänen luokseen tuli fariseus, nimeltään Arimanios ja kysyi häneltä: ” missä on opettajasi, jonka seuraaja olit ?” Minä vastasin: ” Hän palasi sinne, mistä oli tullut. ” Fariseus sanoi: ” Se nasretilainen petti teitä perin pohjin. Hän täytti teidän korvanne valheilla, paadutti teidän sydämenne ja sai teidät luopumaan isienne perinnäisssäännöistä . ” Kun minä Johannes, kuulin tämän, lähdin temppelistä vuorelle autioon paikkaan . Mieleni oli hyvin surullinen ja kysyin itsekseni: ” Miten voi olla mahdollista, että Vapahtaja asetettiin tähän tehtävään? Miksi hänen isänsä lähetti hänet maailmaan ja kuka oikeastaan on hänen isänsä, joka hänet lähetti ? ?
Millainen on se ikuinen valtakunta, johon me menemme? Mitä hän tarkoitti sanoessaan, että katoamaton ikuinen valtakunta on sen valtakunnan esikuva, johon me menemme, eikä kuitenkaan opettanut, millainen tuo katoamaton valtakunta on ? ”
Via Crucis
Tiesittekö tätä.
” Krusis tai Krousis, tai lat. Crusis eli Krossaie, oli antiikin alue ja myöhempi Makedonian valtakunnan osa Chalkidikina nykyisin tunnetun niemimaan länsiosassa pohjoisessa Kreikassa.
Kreikkalaisessa mytologiassa alue sai nimensä Krusiista, joka oli Mygdonin poika. Mygdon oli puolestaan Mygdonian eponyymi heeros, ja näin mytologia kytki alueet yhteen. Eponyymi heeros tarkoittaa sankaria joka on antanut nimensä jollekin alueelle, tai asialle.
Kultuuri heeros = tarkoittaa usein Luoja Jumalan rinnalla esiintyvää ja ikäänkuin hänen työtään jatkavaa olentoa. Kulttuuriheerokseen liittyy usein ajatus heeroksen kerran tapahtuvasta paluusta kansansa keskuuteen. Kulttuuriheerosta ei useinkaan palvota, koska myytit säilyttävät muiston hänen urotöistään. Jeesus ja pyhimykset esiintyvät usein kulttuuriheeroksina kansanomaisissa uskomuksissa. ”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Krusis
Miten tämä alue liittyy Jeesuksen viimeisiin päiviin, tai Mygdonin poikaan ?
Pekka Veli
Olen kirjoittanut yhden blogin itsenäisyyspäivän tekstistä, missä tuo esille nostamasi kysymys olisi voinut tulla esille. Koska yhteys kuitenkin oli toinen niin en silloin lainkaan syventynyt esittämääsi kohtaan.
Tässä viittaus tuohon blogiin
https://www.kotimaa.fi/blogit/vapahtajamme-on-vapauttajamme/
Matias. Tässä vaiheessa keskustelua tuosta jakeesta Joh8:31 ja sen jatkosta esität olennaisen huomion: ”Tämän selityksen ongelma on kerronnan johdonmukaisuus”. Onko johdonmukaista ajatella, että jakeesta 33 eteenpäin ääneen pääsevät ne juutalaiset, jotka näkivät Jeesuksessa harmillisen traditioiden rikkojan ja haasteen ajan uskonnolliselle eliitille? Eivätkä Jumalan Poikaa, jonka Isä oli taivaasta lähettänyt.
Edellisestä luvusta käy ilmi tuo alituinen jako kahteen: ”Monet kansanihmiset sen sijaan uskoivat häneen. He sanoivat: ”Tokkopa Messias tullessaan tekee useampia tunnustekoja kuin tämä on jo tehnyt.” Ja toisaalta: ”Kun fariseukset kuulivat, että kansan parissa puhuttiin Jeesuksesta tähän tapaan, he ja ylipapit lähettivät miehiään pidättämään hänet.”(Joh7:31,32)
Jeesuksen opetus vaikutti jopa niin, että ”ihmiset alkoivat kiistellä hänestä”. Arvonsa tuntevat fariseukset argumentoivat ”onko kukaan hallitusmies uskonut häneen? Tai yksikään fariseus?”(43,48) Fariseustaustainen Nikodeomos käytti tässä yhteydessä puheenvuoron niiden puolesta, ”jotka olivat alkaneet luottaa häneen”.
Kahdeksannessa luvussa kaksijakoisuus edelleen jatkuu, kun jakeen 30 mukaan ”Monet uskoivat Jeesukseen kuullessaan hänen puhuvan näin.” Siksi jakeesta 33 lähtien on johdonmukaista olettaa vastustajien saaneen vettä myllyihinsä. Episodihan päättyi näin: ”Silloin he alkoivat poimia kiviä heittääkseen niillä häntä, mutta Jeesus poistui heidän näkyvistään ja lähti temppelistä.”(59)
Jotkut voivat olla sitä mieltä, että Raamattu on taas kerran ristiriitainen: ”Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani” on jakeen 31 pyyntö – ja sitten hetkeä myöhemmin ”nyt te haluatte tappaa minut”(40) En mitenkään voi uskoa noin pikaiseen takin nurjan puolen kääntämiseen. Siksi jakeiden 31 ja 32 kohderyhmä täytyy olla Jeesuksen tuoreet kannattajat, mutta jatkossa nuo ankarat sanat kohdistuivat niille, joille Jeesuksen opetus aiheutti jälleen hampaiden kiristelyä.
Jeesuksen opetuksella oli tuossa Johanneksen kirjaamassa kohdassa sama vaikutus kuin Jumalan sanomassa on kautta koko Raamatun. UT2020 ilmaisee efektin näin: ”Se lävistää tajunnan ja hengen, viiltää nivelet, halkaisee luut ja paljastaa salaisimmatkin aikeet ja ajatukset.”(Hepr4:12)
On mielenkiintoista, mitä jatkotutkimuksesi Pekan kysymyksestä paljastaa. Raamattua kannattaa mahdollisimman perusteellisesti tutkia, nöyrästi kuitenkin tunnustaen ettemme kaikkea voi täysin ymmärtää.
Pekka Veli
Satuin päivän kuluessa lukemaan 25 eri teosta asiasta, toiset perusteellisempia toiset suppeampia.
Muutama näkökulma
1) Käsite vapaus
Stoalaisuudessakin oli ajatus siitä, että totuus tekee vapaaksi. Kyse ei ole vain tiedollisesta vaan myös elämää koskevat johtopäätökset kuuluvat siihen mukaan. Vapaus saadaan vain elämällä niiden mukaan.
Juutalaisuudessa vapuden kokemus on itse uskonnon ytimessä. Juutalaisilla on ollut oma usko jo Aabrahamista lähtien. Mooseksen aikana Jumala vapautti kansan Egyptin orjuudesta.
Vähitellen Tooran, Profeettojen ja Kirjoitusten opetukset opettivat totuuden joka antoi hyvät ohjeet elämää varten ja vapautti synnin teiltä.
Nyt Jeesuksen opetus tuo esille että tämä jo Vanhassa testamentissa alkanut Jumalan työ saa täyttymyksensä Jeesuksen sanassa.
Pitää pysyä Jeesuksen sanassa. ”Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni”, sanoo Jeesus.
Niin tähän sisältyy lupaus: ”Totuus tekee teistä vapaita”, ”ἡ ἀλήθεια ἐλευθερώσει ὑμᾶς”.
Jakeessa 36 tämä vielä täsmennetään sanomalla, että totuus ei ole mikä tahansa totuus, vaan Jeesus itse: ”ἐὰν οὖν ὁ Υἱὸς ὑμᾶς ἐλευθερώσῃ, ὄντως ἐλεύθεροι ἔσεσθε”, ”Jos siis Poika teidät vapaiksi tekee, niin te totisesti olette vapaat.” (1776 käännös)
2) Onko sama väki vai onko eri ryhmiä kuulijoitten joukossa
Tässä havaitsin eri tulkitsijoilla suurta hajontaa.
Raulin esittämä vaihtoehto, että kyseessä on kaksi eri joukkoa, toisaalta Jeesukseen uskovat ja toisaalta Jeesusta vastustavat ihmiset. Tämäkin esiintyy eri selvyydellä eri tulkitsijoilla, toiset puhuvat selkeästi eri ryhmistä, toiset sekalaisesta seurakunnasta, jonka keskellä eri ryhmät esiintyvät ja näin jakautuvat kahtia.
Sitten tulee sentapaisia ratkaisuja, joissa kyse on koko ajan samoista ihmisistä mutta aloite on kuitenkin tullut Jeesuksen vastustajilta. Nämä vastustajat ovat pystyneet houkuttelemaan kannattajat puolelleen ja näin tuuli kääntyy.
Sitten tulee sellaisia ratkaisuja, missä alussa mainittu usko on ollut vain ulkokohtaista, mutta sitten tilanteen muuttuessa ovatkin osoittautuneet sisältä kääntymättömiksi tai että ensiksi on ollut orastavaa uskoa, mutta sitten se ei ole kuitenkaan jatkunut pidemmälle.
Toisessa laidassa ovat sellaiset missä puhutaan näille uskoville tulleesta koettelusta, jossa sitten uskon kestävyys ei olekaan pysynyt lujana vaan sen heikkous on tullut ilmi.
3) Aabrahamin kaksi poikaa
Paavali puhuu orjan pojasta Ismaelista, joka karkotettiin talosta, mutta Iisak saa asua talossa ikuisesti. Siis jokaisen fyysisesti Aabrahamin jälkeläinen ei ole Iisakin tavoin vapaa ja perillinen. Johanneksen evankeliumin prologi antaa avaimen tulkintaan. Sana on Jumalan Poika. Jokainen Sanan vastaan ottanut ihminen, Aabrahamkin, on Sanan vastaanottaessaan saanut lapsen aseman, perillisen oikeudet.
”Ero Pojan ja poikien välillä on siinä, että vain Poika voi vapauttaa synnin orjat ja antaa heille oikeuden (exousia) tulla Jumalan pojiksi.” Jukka Thurén. Johanneksen evankeliumi.
”Poika tämän sanan syvimmässä mielessä, Aabrahamin tosi siemen (Gal 3:16) on Kristus, joka pysyy iäti (12:34; vrt. Hbr 3:6).” Rafael Gyllenberg. Johanneksen evankeliumi.
Matias..
”Näillä kahdella ei ole muuta yhteyttä toisiinsa kuin nimen samantapainen kirjoitusasu. Paitsi tietenkin nykyaikaan liittyvänä uskontotilastollisena todellisuutena, että Kreikka on yksi maailman kristillisimmistä maista, ”
Tässä on tietysti kysymys siitä, että kumpi Crusis oli ensin, koska seuraava on aina vain apinointia, kauniimmin sanottuna matkimista. Tai, ikäänkuin ryöstösaalista ja ryöstösaaliin jakamista. En tiedä, onko alkuperäisellä Mygdonin pojalla Krusiilla ollut kuinka kärsimyksellinen tie, koska sana on sellaiseen asuun puettu, uudessa teologisessa syntymisessään, mutta sen siirtäminen Jerusalemiin ihmetyttää, kuten myös henkilövaihdos.
Johtuneeko tällaisesta lauseesta: ”Aikojen lopussa kaikki aineelliset ilmentymät vetäytyvät minun olemukseeni, kunnes minä luon ne jälleen, mahtini voimasta. ”
……………………….
”Kreikka, kristillisimpia maita… ” Kreikka on käsitykseni mukaan kieli, mutta kreikankielellä maa on Hellas, ja hellenismi oli erään aikakauden ilmiö, jo ennen kristinuskoa. Meillä taas Hella on tuli-ja keittopaikka, joten hell ja vetti voisi olla sanamuunnos Hellaksesta.
Mikä hellenismissä sitten poltteli, meidän mielestä ? Ehkä väittely, filosofinen väittely kaduilla ja kujilla, ns, Sokratisointi, josta sitten Sokrates sai kuolemantuomion, syyte: ’ nuorison turmeleminen. ’ Josta taas seurasi polemiikki siitä oliko tuomio oikea vai väärä. ja suuri viha ateenalaisia kohtaan. olisi pitänyt tuomita vain opetus, ei koko miestä. Aivan kuten jeesuksen kuolemasta seurasi viha juutalaisia kohtaan, sillä erotuksella, että he ovat syyttömiä, koska tuomion täytäntöön panivat roomalaiset ja tekotapa kuului roomalaiseen lakiin. Ja toisaalta, Jeesus sanoi itse antavansa henkensä. kuten filosofi Apollonios Tyanalainen oli sanonut jo aikaisemmin.
Matias
“Ero Pojan ja poikien välillä on siinä, että vain Poika voi vapauttaa synnin orjat ja antaa heille oikeuden (exousia) tulla Jumalan pojiksi.” Jukka Thurén. Johanneksen evankeliumi.
Kristinusko elää juutalaisten /israelilaisten syntien muistelusta, sen he opettavat myös jälkeläisilleen ja siksi heistä ei koskaan tule, ei koskaan tule kenenkään vapahtajia, he pysyvät syyttäjinä ja elävät siitä niin kauan kun kansalaiset maksavat vihapuheeseen, valheisiin ja epäoikeudenmukaisuuteen uskomisesta, keinona pelastua helvetistä, joka on heidän oma keksintönsä.
Kirjoittaja
Matias Roto
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25
Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään osoitteessa
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-7-3-2021/
Texterna förevisas samt temat presenteras här
https://www.kyrkoarskalendern.fi/kalendar-dag/sondag-7-3-2021/
Ilmoita asiaton kommentti