Jumalan kaikkivaltius ja nöyryys tuo ilmi Hänen rakkautensa syyvyyden

Jumalan olemuksen käsittämätön ja samalla ihmeellinen todellisuus tulee esiin ristiinnaulitussa vapahtajassamme. Siinä Jumala on häväistynä ja hyljättynä edessämme. Jo pienenä Hänestä sanottiin, että hän on merkki jota ei tunnusteta. Jumala on käsittämättömässä viisaudessaan ja kaikkivaltiudessaan kätkeytynyt meiltä täydelliseen mitättömyyteen ja jopa hulluuteen. Samalla kuitenkin mitä huikeimpaan viisauteen ja taitoon jonka avulla Hän tahtoo pelastaa mahdollisimman monia meistä. Tätä Jumalan nöyryyden ja samalla kaikkivaltiuden mysteeriä emme kykene koskaan kokonaan käsittämään. Tuskin edes pieneltä osalta. Samalla se tekee mitättömäksi kaikki kyseenalaistukset siitä, onko Jumalalle kakki mahdollista. Hänellä on kakki valta, mutta hän ei sitä valtaansa käytä sellaisella tavalla mitä me häneltä odotamme.

Valtava viisaus, joka tulee esiin kaikessa luomakunnassa jopa planeettojen sijainneissa ja etäisyyksissä. Kaikessa mihin katseemme yltää on nähtävissä Jumalan suuri viisaus ja taito. Raamattukin on täynnä suurta viisautta ja tietoa. Sitä tietoa monet hyödyntävät, mutta jos siitä hyödyntämisestä puuttuu nöyryys, niin silloin tieto muuttuu vaaralliseksi aseeksi jolla voi haavoittaa muita. Aivan samoin, kuin ristiinnaulittu Jumala antautui pilkan ja häväistyksen kohteeksi, niin samoin Hän toimii tänäänkin. Viisauttaan Hän ei käytä julmuuteen vaan nöyrästi odottaa meitä ottamaan Hänet vastaan ja antaa siihen paljon aikaa.

Ei riitä, että Jumala on kätkeytynyt itse täydelliseen mitättömyyteen. Sillä hän on kätkenyt myös meidät omansa. Emme ole mitään merkittävää ja uljasta joukkoa. Kompuroimme monissa sisäisissä ja ulkoisissa hankaluuksissa. Monet näkevät puutteemme ja varsinkin läheisemme. Mikä pahinta ja pahinta on kuitenkin että itse näemme sen, ettei meissä ole mitään hyvää tarjolla. Kakki se hyvä mitä on on Jumala suuressa nöyryydessään vaikuttanut. Jatkuvasti Jumalan henki puhuttelee ja laittaa katsomaan vääriin valintoihini - ja jopa mielialoihini. Ne kakki voin uskossa aina viedä sinne ristin juurelle ja omistaa ilon siitä, että elämäni on kätkettynä käsittämättömällä tavalla Kristuksessa.

Olisipa aina sydämellä sellainen rukous ja pyyntö, että voisin käsittää enemmän Jumalan nöyrästä suhtautumisesta omaan äärettömään viisauteensa ja kaikkivaltiuteensa ja samalla voisin tulla edes vähän siitä osalliseksi minäkin.

31 kommenttia

  • Antero Syrjänen sanoo:

    Risto Korhonen: ”Avaruudessa on miljardeittain planeettoja ja kuita, jotka ovat elämän kannalta ihan väärän matkan päässä tähdestään eli auringostaan. Omassa aurinkokunnassammekin niitä löytyy monta. Mitäpä sitten pitäisi päätellä siitä?”

    Saisiko tähän lausuntoon jonkinlaista tarkennusta? Oma Aurinkokuntamme kun ei eroa muista vastaavista järjestelmistä millään tavalla, ja kaikkialta muualtakin löytyy tähtijärjestelmiä, joiden planeetat ja kuut ovat elämälle otollisella etäisyydellä emotähdestään. Uusia eksoplaneettoja löydetään säännöllisesti.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Liittyy juuri tähän blogistin ihmettelyyn: ”Valtava viisaus, joka tulee esiin kaikessa luomakunnassa jopa planeettojen sijainneissa ja etäisyyksissä. Kaikessa mihin katseemme yltää on nähtävissä Jumalan suuri viisaus ja taito. Raamattukin on täynnä suurta viisautta ja tietoa.”

      Se, että avaruudessa asiat ovat kuten ovat, ei kerro mitään Raamatun viisaudesta. Raamattu kertoo vanhoista uskomuksista ja luonnontieteiden osalta jokseenkin täysin metsään menneistä selityksistä eri ilmiöillle.

      Olisin kieltämättä voinut selvyyden vuoksi vielä lisätä kommentissasi mainitun asian. Siis sen, että hyvin todennäköisesti niitä ”juuri oikealla etäisyydellä” olevia planeettoja on runsaasti. Eikä niidenkään sijaintiin ole ollut Raamatun ”viisauksilla” vaikurusta;)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Pekka ylistät Jumalan millin tarkkaa suunittelua, mutta et usko että HÄN voisi antaa lapsilleen voimaa ja rakkautta niin että nämä eivät tekisi lähimmäiselleen mitään pahaa, ketä kirkastat tällä?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Eikös me jo tavattu Ari ja osoitit selvästi ettei meillä ole sama usko. Mitä keskusteltavaa siinä enää on? Asiahan tuli jo selväksi. Kummasti haluat jatkaa saman asian jankkaamista. En jaksa nyt enää jatkaa juttua kanssasi, kun sinulla ei mitään muuta asiaa ole. Sinulla kun on aivan toisenlainen käsitys uskon perusasioista, niin käsitin tapaamisessamme, joten meillä ei ole mitään yhteistä kristillistä uskoa, eikä keskustelunaihetta. Joten toivon ettei muutkaan vastaa kysymyksiisi omalla palstallani. Mutten pääset ottamaan tämänkin keskustelun haltuusi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Oliko aloitus ihan vakavissaan kirjoitettu ?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Voiko meiltä uskovilta muuta odottaa ?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Veli Pesonen

    En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.