Jumalan anteeksianto on kutsu ihmisten väliseen anteeksiantoon
Kuvassa lapsia Ingilassa pidetyssä evankeliointitapahtumassa. Hänen majesteettinsa Ingilan päällikkö oli antanut salinsa käyttöömme. Kastoimme lapsia, konfirmoimme, siunasimme luottamusihmisiä ja jaoimme Herran pyhää ehtoollista opetuksen ja kehoituspuheiden lisäksi.
Tarina naapureitten väleistä
Keskinäisillä ihmissuhteilla on suuri merkitys elämässä. Kirsti Paltton novellissa Pijađak, Painajainen, vuoudelta 1971 kerrotaan kahdesta asukkaasta Kylmäsaaressa. Taavetti ja Piera ovat olivat hyviä ystävyksiä. Sitten tilanne kuitenkin kärjistyi, kun toinen oli antanut naapurilleen luvan kalastaa omalta kosteikoltaan. Tämä luvan saanut saikin paikasta isomman saaliin kuin omistaja oli sieltä saanut. Ja kuinkas siinä kävikään. Omistajassa heräsi kateus. Pahat ajatukset nousivat pintaan ja tilanne muodostui todella pahaksi: "Taavetti ei saanut rauhaa. Häneen oli äkkiä iskenyt tauti, joka ei hevin parantunut."
Tarina jatkuu vanhojen kansanuskomusten mukaisin menoin. Pakanallisia voimia pyydettiin avuksi ja tilanne muodostui lopulta kuolemanvakavaksi. Uhri Piera oli Sarvisuden uhrina. Sitten sattui Noita-Niku tulemaan paikalle. Tarinassa tämä vapautti Pieran uhanneesta vaarasta. Naapurukset tekivät sovinnon. Taavetti pyysi anteeksi naapuriltaan Pieralta. Tarina päättyy onnellisesti: "Rauha, ihmeellinen, tuhat kertaa arvokkaampi kuin ennen, vaeltaa heidän ympärillään, kun he uudestaan syleilevät toisiaan ja antavat kyynelten kostuttaa ystävänsä olkaa."
Novellissa on hyvin kuvattu sitä, miten hyvienkin kavereitten kesken voi syntyä odottamattomia ristiriitoja. Hetkessä ne voivat kehittyä ylitsepääsemättömiksi. Silloin voi ulkopuolinen apu olla tarpeen. Tarinan kansanuskomusten tasolla myös apu liikkui samalla tasalla.
Myös arkisessa reaalielämässä voi ilmetä vastaavaa. Jostain aivan turhanpäiväisestä ilmiöstä nousee käsittämättömiä ongelmia. Milloin kateus, milloin väärinymmärrys, milloin mistäkin syystä - ja perusteiltaan aivan turhaan.
Sellaiseen törmätessään on lupa kääntyä ammattiauttajan puoleen, mikäli hankalia kahnauksia tulee. Kirkolla on perinteisesti ollut perheneuvojan palveluita. Vähitellen myös muu yhteiskunta on aloittanut vastaavien palvelujen tuottamisen terveyskeskusten yms yhteydessä.
Mikäli avun tarvetta tulee, niin pitää olla rohkeutta kääntyä avun puoleen ajoissa, ennen kuin vahingot pääsevät kasvamaan liian suuriksi. Ajoissa saatu apu toimii helpommin ja vahingot jäävät pienemmiksi.
SUNNUNTAI 31.10.2021 23. sunnuntai helluntaista Antakaa toisillenne anteeksi Ensimmäinen lukukappale: Jes. 64:3–8
Riidasta sovintoon Jumalan kasvojen edessä
Lukukappale puhuu Jumalasta. Hän on ainoa. Hän on oikea Jumala. Muista jumalista ei ole todellista apua. Meidän Herramme yksin auttaa. Häneltä saamme pyytää apua kaikkiin elämämme kysymyksiin. Hän on meidät luonut ja siksi hän ymmärtää meitä. Hän suojelee ja varjelee omiaan. Hän pitää meistä huolta. Hänen puoleensa saamme kääntyä niin hyvissä kuin huonoissa asioissamme, niin ylistyksen ja kiitoksen kuin hädän ja ahdistuksenkin hetkellä.
Ikimuistoisista ajoista ei ole tietoon tullut,
ei korva ole kuullut, ei silmä nähnyt,
että olisi muuta jumalaa kuin sinä,
Jumalaa, joka auttaa
niitä, jotka häntä odottavat.
Aloite on Jumalalla itsellään
Tässä maailmassa me ihmiset toimimme tämän maailmanajan olosuhteitten mukaan. Teemme ratkaisummea ja ohjaamme toimintamme parhaan kykymme mukaan. Samalla on hyvä muistaa, että Jumala on kaiken luonut ja siksi saamme pyytää hänen johtoaan jokaiseen hetkeemme, kaikkiin askareisiimme. Hänen käsissään on kaikki mitä maailmassa on. Siksi hän ohjaa meitä myös näkemään hänen tahtonsa tien: Rauhaan ja sopuun toinen toisemme kanssa.
Sinä olet etsinyt
niitä, jotka iloiten täyttäisivät tahtosi,
jotka sinua muistaen kulkisivat teitäsi.
Aito synnintunnustus johtaa Armahtajan luo
Kun pidämme silmämme avoinna maailman hädälle, niin silloin myös huomaamme kaiken väärän ympärillämme. Silloin on hyvä huomata eri tapahtumien keskinäinen riippuvuus toinen toisestaan. Näin vältämme vääränlaiset syytökset ja ylilyönnit. Oma vajavaisuutemme asettuu tapahtumien mukaan emmekä jää ulkopuolisiksi. Silloin on mahdollista nähdä koko ihmiskunta yhteisen synnintunnustuksen ja synninpäästön valossa. Oma puutteellisuutemme yhteisen maailmamme kulussa tuo meidät nöyränä Jumalan eteen Vapahtajamme armoa ja anteeksiantamusta pyytämään. Näin syksyllä tämä aito mielen riisuminen totuuden edessä sopii verrata puiden putoaviin lehtiin.
Me kaikki olemme kuin kuihtuneita lehtiä,
ja syyllisyytemme pyyhkäisee meidät pois kuin tuuli.
Ei ole ketään, joka kutsuisi sinua avuksi,
joka havahtuisi ja turvaisi sinuun.
Uskomme ei kuitenkaan jätä meitä toivottomuuteen. Saamme rohkeasti nostaa päämme ja suunnata katseemme eteenpäin. Suuri ja ihmeellinen on Vapahtajamme armo ja laupeus. Hänen rakkautensa ojentuu luoksemme. Meille julistetaan syntien anteeksianto, rauha ja sovinto.
Mutta olethan sinä, Herra, meidän isämme!
Me olemme savea, sinä saven valaja,
kaikki me olemme sinun kättesi tekoa.
Koska Jumala on meitä kohtaan hyvä, niin saamme toivottaa hyvää myös toinen toisellemme. Saamme pyrkiä sopuun ja rauhaan, anteeksintoon ja toinen toisensa ymmärtämiseen. Saamme kantaa koko maailman kaikki ihmiset rakkaan Vapahtajamme eteen ja pyytää vapautumista kaikista pahan pauloista. Tuomion, katkeruuden, kateuden ja pahansuopaisuuden sijaan saamme toivottaa koko maailmaa syleilevää uudistusta ja vapautumista Jumalan rakkauden yhteyteen ja toinen toisensa arvostamiseen ja kunnoittamiseen. Jumalan edessä olemme yhtä maaillmanlaajuista perhettä, hänen kansaansa.
Katso meitä. Kaikki me olemme sinun kansaasi.
Ajallisesta erilaisuudestamme huolimatta me kaikki ihmiset kuulumme yhteen. Yhteisen esi-isämme Adamin jälkeläisinä kuulumme saman maailmanlaajuisen suvun yhteyteen. Saamme elää ja vaikuttaa tässä maailmassa yhteisin voimin koko ihmiskunnan yhteisen tulevaisuuden hyväksi.
Jesajan kirjasta, luvusta 64
Ikimuistoisista ajoista ei ole tietoon tullut,
ei korva ole kuullut, ei silmä nähnyt,
että olisi muuta jumalaa kuin sinä,
Jumalaa, joka auttaa
niitä, jotka häntä odottavat.
Sinä olet etsinyt
niitä, jotka iloiten täyttäisivät tahtosi,
jotka sinua muistaen kulkisivat teitäsi.
Mutta me teimme syntiä, ja sinä vihastuit,
me rikoimme sinun tahtoasi vastaan, ja sinä kätkit kasvosi meiltä.
Kuin saastaa me olemme olleet,
kuin tahrainen riepu on koko meidän vanhurskautemme.
Me kaikki olemme kuin kuihtuneita lehtiä,
ja syyllisyytemme pyyhkäisee meidät pois kuin tuuli.
Ei ole ketään, joka kutsuisi sinua avuksi,
joka havahtuisi ja turvaisi sinuun.
Sinä olet kätkenyt meiltä kasvosi
ja jättänyt meidät pahojen tekojemme valtaan.
Mutta olethan sinä, Herra, meidän isämme!
Me olemme savea, sinä saven valaja,
kaikki me olemme sinun kättesi tekoa.
Herra, älä ylen määrin vihastu meihin,
älä loputtomiin muistele meidän pahoja tekojamme.
Katso meitä. Kaikki me olemme sinun kansaasi.
73 kommenttia
Matias. Vielä pari poimintaa tuosta uskontunnustuksesta: ”Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.”
Ja sitten myöhemmin todetaan: ”Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää”.
Eikö Jeesus, joka on siis syntynyt, ole Ikuisesti olemassa ollutta Isäänsä nuorempi, ja siis ”myöhempi”?
Tarkoitukseni ei suinkaan ole väheksyä Jeesuksen roolia meidän Vapahtajanamme ja ainoana tienä Isän luo. Näen kuitenkin tärkeänä, että meillä on sama Jumala kuin Jeesuksella Kristuksella. Hän kun kertoi meille, että ”minä nousen oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo.”(Joh20:17)
Rauli, miten selität Tuomaksen löydön ja toteamuksen?
”Johanneksen evankeliumi: 20:28 Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: ”Minun Herrani ja minun Jumalani!”
Kristus ei kumonnut Tuomaksen sanoja.
Hyvät Herrat
Eikö kuitekin ole niin, että Poika on antanut vallan Isälle, ja evankeliumin mukaan tämä Isä on Paavali, joka on synnyttänyt teidät evankeliumin kautta, eli neitseellisesti siinä mielessä, että eevaan ei ole koskettu fyysisesti.
Tai toinen mahdollisuus on se, että kirkko katsoo olevansa se Isä, jolle Jeesus tai Kristus on antanut vallan. Ainakin paavien mielestä asia oli näin, he olivat Kristuksen edustajia maan päällä kaikella vallalla ja vääryydellä.
He saatoivat tehdä mitä tahansa, koska Jeesus taivaallisella valtaistuimella antoi heille vallan, Ja näin kaikki heidän pahat tekonsakin menivät Jeesuksen piikkiin. Ja siitä syntyi kelvoton ajatus, että Jeesus sovittaa kaikki synnit ottamalla ne kannettavakseen.
Kaikkea ne riettaat keksivätkin tekojensa selityksiksi.
Matias ” Voisitko ystävällisesti siivota kielenkäyttösi ”
Kiitos moitteista, ja toivotuksista, voin ihan hyvin. Toivottavasti sinä myös vaikka olenkin suorapuheinen ja luova, tai paljastava.
Mutta Paavali kuitenkin sanoo olevansa Isä, eikä siinä ole tulkinanvaraa suuntaan, eikä toiseen. Ja Paavalin mukaan on vain yksi Isä, eikä muita saa kutsua isäksi kuin sitä, joka on taivaassa. Kristillisesti Isä on myös jumala.
Ja kyllä myös paavien rötöstelyistä puhutaan ihan julkisesti mediassa, ja kirkollisesti yleisestikin jeesuksen istumisesta taivaallisella valtaistuimella ja jeesuksen syntien kantamisesta ja sovituksesta, joten ei siellä kommentissa mitään kovin poikkeavaa ollut. Jos tällainen ei ole tullut aikaisemmin mieleen, niin nythän se tuli .
Kuvion tekee vielä hankalammaksi se, että Kristus on joskus ulkopuolelta tulossa ja joskus nielaisee kaikki ruumiinsa jäseniksi, kuin aurinko säteensä, jolloin voisi olettaa, että jäsenillä onkin kaikki valta ja ehtoollisessa he syövätkin itseään.
Olen lukenut kristikansaa viisitoista vuotta, ja joskus näihin kuvioihin on pakko suhtautua myös huumorilla, kun järki on niistä kaukana.
Minun mielestän asia on hyvin yksinkertainen. On Jumala ja hänen tahtonsa meidän parhaaksi, eikä sitten muuta.
Kiitos Matias uskon käsityksistäsi joissa sinä olet Jumalan kanssa samalla tasolla käsittääkseni.
Ystävällisesti kerrot tilanteeni. Olen kastettu mutta kirkon opista eronnut. Siis en maksanut kirkollsveroa. Antaako Jumalasi Pyhä Henki minulle uuden ruumiin poislähtiessäni planeetaltamme. Olen 83.
Kirjoittaja
Matias Roto
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25
Matias. Ari on tarttunut aiheeseen, joka ei nyt taida olla blogin otsikon oleellinen näkökulma. Kun nyt kuitenkin saatoin lukea kolminaisuusopista mielenkiintoisia ja varsin vaikeasti ymmärrettäviä lauseita, heräsi mielessäni pari lisäkysymystä.
Tekstissä sanotaan, että ”Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias”.
Jeesus sanoi Matteuksen lopussa, että ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä”? Eikö tämä merkitse kahta asiaa: 1) Aiemmin Jeesuksella ei ollut tuollaista valtaa 2) Joku oli sen vallan Jeesukselle antanut. Kuka?
Korinttilaisille kirjoitettiin Jeesuksen hallitusajan lopusta, sen jälkeen kun kuolemakin on hävitetty: ”Sitten kun kaikki on saatettu hänen valtaansa, silloin hän itse, Poika, alistuu sen valtaan, joka on saattanut kaiken hänen valtaansa, ja niin Jumala hallitsee täydellisesti kaikkea.”(1.Ko15:28) Jos Jeesus on kaikkivaltias, miten hänen on mahdollista alistua Jumalan vallan alaisuuteen?
Entä mitä ajattelet Matias seuraavasta: Oliko Jeesus kaikkivaltias täällä maan päällä ollessaan? Vai kertoiko hän olevansa koko ajan alamainen ja tottelevansa Kaikkivaltiaan Isänsä tahtoa?
Ilmoita asiaton kommentti