Jumala vapauttaa
Kuvassa entisen rauhanturvaajan Matti Allénin mitalien joukossa myös Nobelin rauhanpalkinnon 1988 mitali tuolloisille rauhanturvaajille matkallamme Sotainvalidien Veljesliiton Kanta-Hämeen piirin kokoontumiseen 18.8.2021 Veljesliiton vuosijuhlaan Hauholle.
Jumalan sana on voimallinen. Herramme toimii. Hän vaikuttaa kaikkialla maailmassa, silloinkin kun emme sitä tajua tai ymmärrä. Hän on meidät luonut ja hän myös pitää meistä huolta. Maailmassa on paljon hätää ja ahdistusta, jota emme yrityksistämme huolimatta pysty poistamaan. Kaiken keskellä saamme kuitenkin kääntyä Jumalamme eteen ja pyytään hänen apuaan ja turvaansa. Siellä missä meidän mielestämme kaikki on sekaisin, sielläkin hän on läsnä kärsivän ihmisen rinnalla. Itse ristillä kärsineenä Vapahtajamme on vaikeuksissa olevien lohdutus, kärsivien kumppani.
SUNNUNTAI 20.2.2022
2. sunnuntai ennen paastonaikaa eli Sexagesima
Jumalan sanan kylvö
Sunnuntain psalmiteksti: Ps. 44:2–5
Joosuan kirjassa kerrotaan Mooseksen seuraajan aikakaudesta. Siinä kerrotaan miten Kanaanin maa jaettiin eri heimojen kesken. Joosuan kirjan kommentaarissaan Hans Wilhelm Hertzberg tuo esille, miten kirjassa kuvataan Jumalan vanhurskauden toteutumista historian kulussa. Kirja on kuvausta Jumalan teoista kansansa Israelin keskuudessa.
Psalmissa 44 tämä sama näkökulma on tuotu esille pyhän kansan historian kuvauksessa. Psalmissa tuodaan kiitollisena esille Jumalan oma työ. Jumala saa kunnian siitä, että kansa sai vapauden. Omat voimat eivät siihen riittäneet, itse oltiin heikompia, mutta Jumala itse vaikutti ja vei voittoon ja vapautti kansansa.
Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat
ja istutit isämme tähän maahan,
sinä murskasit kansat
ja päästit isämme vapauteen.
Tätä ei kerrota vain omana huomionaan, vaan nähdään tämän opetuksen perustuvan aikaisempaan kansan historian tuntemukseen. Sama Jumala, joka toimi jo muinaisuudessa, vaikuttaa yhä tänäänkin. Jokainen aikakausi on Jumalan kädessä. Menneisyys jatkuu nykyhetkessä ja sama Jumala on ollut, nyt on ja tulee olemaan kanssansa mukana, historian alusta sen loppuun.
Psalmi tarkastelee omaisuuskansan historiaa ja ottaa oppia sieltä. Menneisyyden opetuksia ei hylätä, vaan niitä tarkastellaan Jumalan kasvojen edessä.
Jumala, me olemme omin korvin kuulleet,
isämme ovat meille kertoneet,
minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina.
Voi kumpa nykyisinkin otettaisiin opiksi menneiden aikojen kokemusten tuoma kokemus. Nimittäin, jokainen sukupolvi, joka ei ota opikseen menneitten sukupolvien opetusta, on tuomittu uudelleen läpikäymään kaikki ne virheet, joita historian aikana on koettu.
Jos hyvinä päivinä kiusauksena on Jumalan hylkääminen omien touhujensa ja menojensa keskellä, niin vaikeuksien keskellä puolestaan kiusauksena voi olla tuskastuneen kysymys, miten rakastava Jumala voi antaa meille tällaisia vaikeuksia koettavaksemme.
Niin helposti ihminen voi unohtaa, että ilon ja riemun keskellä voi ylistää Jumalaa kaikesta elämämme hyvästä ja myönteisistä kokemuksistamme. Nuoruudessa itseäni puhutteli erityisesti se, että Jumalan hyvyys alati veti minua luokseen.
Elämän suurten vastoinkäymisten keskellä puolestaan saatoin lohduttautua sillä, että Jumalan rakkaus ja hänen lohdutuksensa pysyivät voimassa. Hänen voimakkaat käsivartensa kannattivat minua noissakin hetkissä. Toisinaan mennessäni poikani Miikan ja ensimmäisen vaimoni Marian haudalle saatoin lukea Valitusvirsien kirjan hepreaksi tai muuta hartauteeni sopivaa ja viipyä siellä pidemmänkin aikaa. Kaiken keskellä kuitenkin olen saanut elää siinä tietoisuudessa, että Jumalan rakkaus on muuttumaton. Hän elää ja vaikuttaa vaikeuksien ja vastoinkäymistenkin keskellä.
ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon,
vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi,
sillä sinä rakastit heitä.
Herrassa ainoastaan on tuki ja turva elämässämme kävi sitten myötä taikka vastaan. Hänen pelastuksensa riittää elämämme kaikkiin vaiheisiin. Hänen huolenpitonsa ulottuu kaikkialle. Hän on kuninkaiden Kuningas ja herrojen Herra. Jeesuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Siksi saamme rohkeasti heittäytyä hänen apuaan pyytämään.
Hän joka oli jo patriarkkojen Jumala, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on myös meidänkin Jumalamme. Vapahtajamme on tuonut tämän pelastuksen koko maailmalle, kaikille kansoille. Siksi mekin saamme olla Jumalan omina ja pelastamina Jeesuksen antaman vanhurskauden lahjasta osallisina.
Sinä olet kuninkaani ja Jumalani,
sinun vallassasi on Jaakobin pelastus.
Psalmi:
Jumala, me olemme omin korvin kuulleet,
isämme ovat meille kertoneet,
minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina.
Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat
ja istutit isämme tähän maahan,
sinä murskasit kansat
ja päästit isämme vapauteen.
He eivät vallanneet maata omalla miekallaan,
ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon,
vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi,
sillä sinä rakastit heitä.
Sinä olet kuninkaani ja Jumalani,
sinun vallassasi on Jaakobin pelastus.
Ps. 44:2–5
53 kommenttia
Kiitos Matias hyvästä blogista: ”Jumala vapauttaa”
Tuon tähän toisenkin näkökulman, jonka Matias toi aiheena, ”sinibaretit”. Meitä ”sinibaretteja” on monia, jotka kirjoittelee näilläkin sivuilla. Rauhanturvaajana sain kokea Jumalan kosketuksen ja suunnan jota lähteä kulkemaan. Uskoon tulin v.1979, jolloin koin elämäni muuttuneen täysin, sain kokea uudestisyntymän. Kiitos siitä Herralle.
Aika on vähissä, Herran päivä on käsillä. Eikö meidän siis tulisi valvoa ja rukoilla? Kun Kristus palaa, Hän ei löydä uskoa maan päältä, ellemme palaa salaiseen rukouskammioomme, sulkeudu sisään Kristuksen ja Hänen Sanansa kanssa.
Jumalan pyhät, me yksin olemme häviäjiä, ellemme palaa valvomiseen ja rukoukseen. Meistä tulee kylmiä, aistillisiä ja leikitteleviä, kun vältämme salaista rukouskammiota. Mikä surullinen herätys koittaakaan niille, jotka huolettomasti hautovat salaista kaunaa Herraa vastaan sen vuoksi, ettei Hän ole vastannut heidän rukouksiinsa, vaikka he itse ovat olleet laiskoja. Emme ole olleet tehokkaita ja maltillisia. Emme ole luopuneet syvään juurtuneista synneistämme. Olemme useinmiten anoneet jotakin vain kuluttaaksemme sen omissa himoissamme. Olemme olleet materialistisia, laiskoja, uskottomia, epäileviä ja sitten ihmettelemme, miksi rukouksiimme ei vastata.
Rauhanturvaajan marssi: Lumihanget ja kesämme vehreys, on vaihtunut auringon lämpöhön. Viha, taistelo meidät nyt tänne toi minä rauhaa vartioin. Esi-isämme taistelivat, heidän poikansa rahaa turvaavat, että rauha, oikeus, järjestys palais meihin ihmisten. Veli-veikkonen seisot sä rinnallain meillä tehtävä tehtävä on. Meillä työhön yhteiseen, oikeaan on uskomme horjumaton.
Luojan mahtavaa kättä me toivomme, täällä auttavaa työtämme ohjaamaan. Että vihdoinkin vuosien jälkeen rauha voittaisi ihmisen. Siksi vankkoina seisomme, vartioitsemme, turvaamme. Meidän pelkoa tuntea auta ei, meitä maailma katselee.
Matias Roto toteat tuolla aiemmin seuraavaa:
””2) Kaste todella siirtää meidät
– synnin vallasta anteeksiannon valtaan
– Perkeleen vallasta Jumalan valtakuntaan
– synnyttää meidät Jumalan lapsiksi
– antaa meille iankaikkisen elämän lahjan
Tämän sanoo Luther erittäin hyvin ja keskitetysti Vähässä katekismuksessa””(Matias Roto)
Onko tuo ”lähde” eli Vähä katekismus jonkinlainen ”viisautesi” perusta johon uskot?
Matias Roto siis evankeliumi on erilainen tuolloin kuin nykyisin, miksi siis Luther ei kääntänyt silloista Raamattua niinkuin hän sitä opetti?
Siis minä en löydä yhtään kohtaa jolla voisi edes hitusen puolustella tuollaisia käskyjä kohdella lapsia?
Toisaalta eikö jo tuollainen kasvatusmetodi ollut jo ”kokeiltu” Jumalan kautta eli jutalaisten saama kasvatus, toimiko se, ei toiminut, miksi, koska ihmisellä ei ole voimaa ja rakkautta elää Jumalan tahdossa.
Tuon ajan kirkollinen kasvatus oli laki henkinen, se vaati lapsia ja kansaa elämään lain mukaan, tätä ei ole evankeliumi vaan evankeliumi on rakkaudesta käsin elämää Jumalan tahdossa.
Siis kun et tiedä mitä rakkaudesta käsin eläminen on, niin se on vapaasta tandosta tapahtuvaa, ei lain kautta toteutuvaa.
Matias jaksaa opettaa. Nostan hattua. Toivon, että myös Ari Pasanen lukee Matiaksen vastaukset huolellisesti. Minun oma näkemykseni esillä olevista asioista on Matiaksen hyvän opetuksen kautta vahvistunut. Huomaa Ari, että Matias pitäytyy kaikessa opetuksessaan Raamattuun. Raamatun opetuksessa on monia eri ulottuvuuksia, joita ei heti huomaa. Joku muukin on Raamattua lukenut ja tehnyt johtopäätökset lukemastaan.
Kiitos Matias Roto!
Matias Roto tuot esille Vähä katekismuksessa olevia Lutherin opetuksia kasteesta, mutta sitten selittelet että esille tuomani ohjeet papeille samasta lähteestä ja samalta opettajalta ovatkin aikaansa sidottuja, milloin kirkko tai yhteiskunta on irtisanoutunut näistä opeista eli mistä voisi ne löytää mitkä ovat yhä voimassa ja mistä on irtisanouduttu?
Minä ymmärrän että kaikki ns ”tunnustuskirjat” ovat yhä kokonaisina kirkon oppiperustaa, olenko ymmärtänyt väärin?
Matias Roto siis mielestäsi ”vitsiä” olivat Lutherin hyväksymät vainotkin, voisin tällä omalla vähällä viisaudellanikin ymmärtää ettei ne ”vitsit” naurattaneet niitä joilta henki lähti.
Siis kysymykseni on yksinkertaisesti että JOS tunnustuskirjat olisivat Raamatun mukaisia niin silloin niiden täytyisi olla vielä tänäpäivänäkin sitä, eihän Raamattu ole muuttunut? Se mitä selität on outoa tuohon vastauksena, en ymmärrä?
Matias Roto et varmaankaan huomaa kuinka olet lain alla eli pidät oikeana rangaista synneistä jopa kuoleman tuomiolla, missä on armollisuus?
Rakkaus on Jumalan voima uskoville, siis kun ymmärtää kuinka Jumala on valmis rakastamaan ihmistä, olipa hänen syntinsä kuinka suuret tahansa, siis kun ihminen nöyrtyy parannukseen ja ottaa kasteen, niin Jumala antaa KAIKKI ennen tehdyt synnit anteeksi, KAIKKI olivatpa ne kuinka veriruskeat tahansa, sitten Jumala antaa Pyhän Hengen jonka kautta Jumalan rakkaus vuodatetaan uskovaan ja silloin on rakkaus rakastaa kaikkia lähimmäisiään, siis kaikkia eli myös niitä jotka uhkaavat jopa henkeä, miksi, koska tämä sama rakkaus on valmis rakastamaan myös sitä uhkaajaakin niinkuin minua ja valmis armahtamaan myös tätä uhkaajaa jos tämä kääntyy ja tekee parannuksen, mutta jos minä tuomitsisin tämän uhkaajan ja tappaisin hänet niin kuinka Jumala voisi enää armahtaa häntä?
Matias Roto tuot esille minusta täysin väärää tietoa, en voi pyytää lopettamaan, sillä en tuomitse siitä.
Se keneltä olen saanut kaste oppini on pelkästään Raamatusta ja sieltä alkaen Pietarin sanoista, jotka Pyhä Henki kirkasti minulle.
Se että miksi Jumala antaa anteeksi ennen tehdyt synnit eli armahtaa ihmisen kun tämä nöyrtyy, on että ihminen ei tiedä mitä tekee, siis on tietämätön Jumalan tahdosta.
Sitten kun ihminen uudestisyntyy on asia toinen eli kun kuulee Jeesuksen äänen niin ei olekkaan enää tietämätön ja kun vielä Jumala on lahjoittanut henkensä ja rakkautensa niin ei olekkaan enää voimatonkaan, siis tässä uudessa tilassa on eri asia mitä tekee, onko kuuliainen vai ei, enää ei ole syytä olla tottelematon (lue synnin orjuus) eikä voi käyttää tekosyitä (lue perisyntioppi) elää lihallisesti.
Vai luuletko että ns ”kristityt” joka elävät samalla tavalla lihallisesti kuin pakanatkin ja tekevät samoja syntejä pelastuvat Lutherilta saadun kasteen avulla?
Kirjoittaja
Matias Roto
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25
Juutalaisuudessa ateriointi on aineellisen yläpuolella ja saa lähes jumalanpalveluksen luonteen ennen ateriaa ja sen jälkeen lausuttavine siunauksineen ja rukouksineen (”Ei toraa ilman leipää, eikä leipää ilman Toraa”). Ennen ateriaa kaikki pesevät rituaalisesti kätensä ja lausuvat rukouksen :” Ylistetty olet sinä, Herra, joka olet pyhittänyt meidät käskyilläsi ja käskenyt meidän pestä kädet (…al n´tilat jadajim). Tämän jälkeen astutaan pöytään ilman keskustelua ja syödään ensin leipäpala siunaamalla se :” Ylistetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden kuningas, joka synnytät leivän maasta (…hamotsi lehem min ha´arets). Torasta ei löydy hygieenisiä perusteluja käsien pesemiselle. Kyse on Jumalan käskystä, jota noudattamalla varmistaa sielunsa ja ruuumiinsa puhtauden. Ruoka pitää olla puhdasta. Sen lisäksi, että on oltava tarkka, mitä suuhunsa panee, myös siitä, mitä suustaan päästää.
Ilmoita asiaton kommentti