Jumala vapauttaa

Kuvassa entisen rauhanturvaajan Matti Allénin mitalien joukossa myös  Nobelin rauhanpalkinnon 1988 mitali tuolloisille rauhanturvaajille matkallamme Sotainvalidien Veljesliiton Kanta-Hämeen piirin kokoontumiseen 18.8.2021 Veljesliiton vuosijuhlaan Hauholle.

 

Jumalan sana on voimallinen. Herramme toimii. Hän vaikuttaa kaikkialla maailmassa, silloinkin kun emme sitä tajua tai ymmärrä.  Hän on meidät luonut ja hän myös pitää meistä huolta.  Maailmassa on paljon hätää ja ahdistusta, jota emme yrityksistämme huolimatta pysty poistamaan.  Kaiken keskellä saamme kuitenkin kääntyä Jumalamme eteen ja pyytään hänen apuaan ja turvaansa.  Siellä missä meidän mielestämme kaikki on sekaisin, sielläkin hän on läsnä kärsivän ihmisen rinnalla. Itse ristillä kärsineenä Vapahtajamme on vaikeuksissa olevien lohdutus, kärsivien kumppani.

 

SUNNUNTAI 20.2.2022

2. sunnuntai ennen paastonaikaa eli Sexagesima

Jumalan sanan kylvö

Sunnuntain psalmiteksti: Ps. 44:2–5

Joosuan kirjassa kerrotaan Mooseksen seuraajan aikakaudesta. Siinä kerrotaan miten Kanaanin maa jaettiin eri heimojen kesken.  Joosuan kirjan kommentaarissaan Hans Wilhelm Hertzberg tuo esille, miten kirjassa kuvataan Jumalan vanhurskauden toteutumista historian kulussa.  Kirja on kuvausta Jumalan teoista kansansa Israelin keskuudessa.

Psalmissa 44 tämä sama näkökulma on tuotu esille pyhän kansan historian kuvauksessa. Psalmissa tuodaan kiitollisena esille Jumalan oma työ.  Jumala saa kunnian siitä, että kansa sai vapauden.  Omat voimat eivät siihen riittäneet, itse oltiin heikompia, mutta Jumala itse vaikutti ja vei voittoon ja vapautti kansansa.

Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat
ja istutit isämme tähän maahan,
sinä murskasit kansat
ja päästit isämme vapauteen.

Tätä ei kerrota vain omana huomionaan, vaan nähdään tämän opetuksen perustuvan aikaisempaan kansan historian tuntemukseen.  Sama Jumala, joka toimi jo muinaisuudessa, vaikuttaa yhä tänäänkin. Jokainen aikakausi on Jumalan kädessä. Menneisyys jatkuu nykyhetkessä ja sama Jumala on ollut, nyt on ja tulee olemaan kanssansa mukana, historian alusta sen loppuun.

Psalmi tarkastelee omaisuuskansan historiaa ja ottaa oppia sieltä.  Menneisyyden opetuksia ei hylätä, vaan niitä tarkastellaan Jumalan kasvojen edessä.

Jumala, me olemme omin korvin kuulleet,
isämme ovat meille kertoneet,
minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina.

Voi kumpa nykyisinkin otettaisiin opiksi menneiden aikojen kokemusten tuoma kokemus. Nimittäin, jokainen sukupolvi, joka ei ota opikseen menneitten sukupolvien opetusta, on tuomittu uudelleen läpikäymään kaikki ne virheet, joita historian aikana on koettu.

Jos hyvinä päivinä kiusauksena on Jumalan hylkääminen omien touhujensa ja menojensa keskellä, niin vaikeuksien keskellä puolestaan kiusauksena voi olla tuskastuneen kysymys, miten rakastava Jumala voi antaa meille tällaisia vaikeuksia koettavaksemme.

Niin helposti ihminen voi unohtaa, että ilon ja riemun keskellä voi ylistää Jumalaa kaikesta elämämme hyvästä ja myönteisistä kokemuksistamme.  Nuoruudessa itseäni puhutteli erityisesti se, että Jumalan hyvyys alati veti minua luokseen.

Elämän suurten vastoinkäymisten keskellä puolestaan saatoin lohduttautua sillä, että Jumalan rakkaus ja hänen lohdutuksensa pysyivät voimassa. Hänen voimakkaat käsivartensa kannattivat minua noissakin hetkissä.  Toisinaan mennessäni poikani Miikan  ja ensimmäisen vaimoni Marian haudalle saatoin lukea Valitusvirsien kirjan hepreaksi tai muuta hartauteeni sopivaa ja viipyä siellä pidemmänkin aikaa.   Kaiken keskellä kuitenkin olen saanut elää siinä tietoisuudessa, että Jumalan rakkaus on muuttumaton. Hän elää ja vaikuttaa vaikeuksien ja vastoinkäymistenkin keskellä.

ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon,
vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi,
sillä sinä rakastit heitä.

Herrassa ainoastaan on tuki ja turva elämässämme kävi sitten myötä taikka vastaan. Hänen pelastuksensa riittää elämämme kaikkiin vaiheisiin. Hänen huolenpitonsa ulottuu kaikkialle.  Hän on kuninkaiden Kuningas ja herrojen Herra. Jeesuksella on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Siksi saamme rohkeasti heittäytyä hänen apuaan pyytämään.

Hän joka oli jo patriarkkojen Jumala, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on myös meidänkin Jumalamme. Vapahtajamme on tuonut tämän pelastuksen koko maailmalle, kaikille kansoille. Siksi mekin saamme olla Jumalan omina ja pelastamina Jeesuksen antaman vanhurskauden  lahjasta osallisina.

  Sinä olet kuninkaani ja Jumalani,
  sinun vallassasi on Jaakobin pelastus.

 

 

Psalmi:

Jumala, me olemme omin korvin kuulleet,
isämme ovat meille kertoneet,
minkä teon sinä teit heidän päivinään, muinaisina aikoina.
  Omalla kädelläsi sinä kukistit vieraat kansat
  ja istutit isämme tähän maahan,
sinä murskasit kansat
ja päästit isämme vapauteen.
  He eivät vallanneet maata omalla miekallaan,
  ei heidän oma voimansa vienyt heitä voittoon,
vaan sinun oikea kätesi, sinun voimasi ja kirkkautesi,
sillä sinä rakastit heitä.
  Sinä olet kuninkaani ja Jumalani,
  sinun vallassasi on Jaakobin pelastus.

Ps. 44:2–5

53 kommenttia

  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Juutalaisuudessa ateriointi on aineellisen yläpuolella ja saa lähes jumalanpalveluksen luonteen ennen ateriaa ja sen jälkeen lausuttavine siunauksineen ja rukouksineen (”Ei toraa ilman leipää, eikä leipää ilman Toraa”). Ennen ateriaa kaikki pesevät rituaalisesti kätensä ja lausuvat rukouksen :” Ylistetty olet sinä, Herra, joka olet pyhittänyt meidät käskyilläsi ja käskenyt meidän pestä kädet (…al n´tilat jadajim). Tämän jälkeen astutaan pöytään ilman keskustelua ja syödään ensin leipäpala siunaamalla se :” Ylistetty olet sinä Herra, meidän Jumalamme, maailmankaikkeuden kuningas, joka synnytät leivän maasta (…hamotsi lehem min ha´arets). Torasta ei löydy hygieenisiä perusteluja käsien pesemiselle. Kyse on Jumalan käskystä, jota noudattamalla varmistaa sielunsa ja ruuumiinsa puhtauden. Ruoka pitää olla puhdasta. Sen lisäksi, että on oltava tarkka, mitä suuhunsa panee, myös siitä, mitä suustaan päästää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Erkko Järvinen sanoo:

    Kiitos Matias hyvästä blogista: ”Jumala vapauttaa”

    Tuon tähän toisenkin näkökulman, jonka Matias toi aiheena, ”sinibaretit”. Meitä ”sinibaretteja” on monia, jotka kirjoittelee näilläkin sivuilla. Rauhanturvaajana sain kokea Jumalan kosketuksen ja suunnan jota lähteä kulkemaan. Uskoon tulin v.1979, jolloin koin elämäni muuttuneen täysin, sain kokea uudestisyntymän. Kiitos siitä Herralle.

    Aika on vähissä, Herran päivä on käsillä. Eikö meidän siis tulisi valvoa ja rukoilla? Kun Kristus palaa, Hän ei löydä uskoa maan päältä, ellemme palaa salaiseen rukouskammioomme, sulkeudu sisään Kristuksen ja Hänen Sanansa kanssa.

    Jumalan pyhät, me yksin olemme häviäjiä, ellemme palaa valvomiseen ja rukoukseen. Meistä tulee kylmiä, aistillisiä ja leikitteleviä, kun vältämme salaista rukouskammiota. Mikä surullinen herätys koittaakaan niille, jotka huolettomasti hautovat salaista kaunaa Herraa vastaan sen vuoksi, ettei Hän ole vastannut heidän rukouksiinsa, vaikka he itse ovat olleet laiskoja. Emme ole olleet tehokkaita ja maltillisia. Emme ole luopuneet syvään juurtuneista synneistämme. Olemme useinmiten anoneet jotakin vain kuluttaaksemme sen omissa himoissamme. Olemme olleet materialistisia, laiskoja, uskottomia, epäileviä ja sitten ihmettelemme, miksi rukouksiimme ei vastata.

    Rauhanturvaajan marssi: Lumihanget ja kesämme vehreys, on vaihtunut auringon lämpöhön. Viha, taistelo meidät nyt tänne toi minä rauhaa vartioin. Esi-isämme taistelivat, heidän poikansa rahaa turvaavat, että rauha, oikeus, järjestys palais meihin ihmisten. Veli-veikkonen seisot sä rinnallain meillä tehtävä tehtävä on. Meillä työhön yhteiseen, oikeaan on uskomme horjumaton.

    Luojan mahtavaa kättä me toivomme, täällä auttavaa työtämme ohjaamaan. Että vihdoinkin vuosien jälkeen rauha voittaisi ihmisen. Siksi vankkoina seisomme, vartioitsemme, turvaamme. Meidän pelkoa tuntea auta ei, meitä maailma katselee.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Erkko

      Kiitos puheenvuorostasi

      Kiitos että rohkaiset rukoilemaan ja uskolliseen Herramme seuraamiseen.

      Kiitos palvelustasi rauhantyössä.

      Olen Sotainvalidien Veljesliiton Kanta-Hämeen piirissä veljespappi. Kunniakansalaistemme ikä alkaa olla lähellä sataa vuotta. Viimeksi kävin onnittelemassa yhtä satavuotta täyttävää sotainvalidia.

      Saamme kiittää sitä sukupolvea, joka maatamme puolusti silloin, kun maamme vapaus oli vaakalaudalla.

      Kiitos puheenvuorostasi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto toteat tuolla aiemmin seuraavaa:

    ””2) Kaste todella siirtää meidät

    – synnin vallasta anteeksiannon valtaan

    – Perkeleen vallasta Jumalan valtakuntaan

    – synnyttää meidät Jumalan lapsiksi

    – antaa meille iankaikkisen elämän lahjan

    Tämän sanoo Luther erittäin hyvin ja keskitetysti Vähässä katekismuksessa””(Matias Roto)

    Onko tuo ”lähde” eli Vähä katekismus jonkinlainen ”viisautesi” perusta johon uskot?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Uskon tähän siksi että kaikki mitä siinä sanotaan on Jumalan sanan mukaista. Katekismushan ei ole muuta kuin koko Raamatun sanoman keskeisten kohtien ilmaiseminen mahdollisimman selkein sanoin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      . Nuorten keskuudessa pidä kuitenkin aina kiinni yhdestä ja samasta muodosta ja esitystavasta. Opeta heille ensimmäiseksi yllä mainitut kappaleet, nimittäin kymmenen käskyä, uskontunnustus, Isä meidän -rukous jne., sana sanalta tekstin mukaisesti siten, että he kykenevät toista maan ne ja oppivat ne ulkoa.

      Mutta niille, jotka eivät halua oppia, on sanottava, että he kieltävät Kristuksen ja ovat kaikkea muuta kuin kristittyjä. Heitä ei myöskään saa päästää ehtoolliselle, ei todistamaan yhdenkään lapsen kastetta eikä nauttimaan vähääkään kristityn vapautta, vaan heidät on jätettävä kerta kaikkiaan paavin ja hänen virkakuntansa, vieläpä itse Perkeleen käsiin. Heidän vanhempiensa ja isäntiensä on kieltäydyttävä antamasta heille ruokaa ja juomaa sekä ilmoitettava heille, että ruhtinas haluaa ajaa tuollaiset raakalaiset maasta pois.(https://tunnustuskirjat.fi/vahakatekismus.html)

      Yllä kopioitu osa Vähä katekismusta, siis kuinka tuon liität evankeliumiin?

      Voiko samasta ”lähteestä” tulla siunaus ja kirous?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Jokaisena aikakautena on vallalla oma kasvatusoppinsa eli pedagogiikkansa. Näin myös Lutherin aikana. Tuolla tekstillä Luther haluaa korostaa Katekismuksen opin tärkeyden elämässä. Se on jopa tärkeämpää kuin ruoka, koska ruoka ravitsee vain ajallista elämää varten, mutta Jumalan sanan hyvä oppi antaa iankaikkisen elämän ravintoa.

      Toisaalla niin uskontunnustuksen ensimmäisen kappaleen kuin neljännen rukouksen selityksissä Luther korostaa myös ajallisten ruuan asemaa, mutta huomaapa tämä, Jumalan antamana lahjana. Näin mekin rakkaani prinsessa Coletten kanssa aina rukoilemme ruokarukouksen tuodaksemme Herrallemme kiitoksen siitä, että meillä on syötävää ja kaikkea muutakin mitä elämässämme tarvitsemme.

      Yhdessä me myös rukoilemme päivittäiset rukouksemme sen mukaisesti kuin Luther on opettanut, ranskaksi, kotikielellämme.

      Tässä nuo Lutherin opettamat rukoukset suomeksi

      https://katekismus.fi/raamatturippi/42.html

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Valitettavasti huonoihin tapoihisi kuuluu ihmeelllisten tuomioiden lausuminen ennen, kuin ymmärrät mistä jossakin tekstissä on kysymys.

      Niinpä edelläkin lausut tuomiosi ikään kuin Jumalan roolia leikkien sanoessasi: ”Voiko samasta ”lähteestä” tulla siunaus ja kirous?” Missä tuossa on kirous kun oman aikansa parhaita kasvatusmenetelmiä käyttäen yritetään painottaa Jumalan sanan tärkeyttä hmisen elämässä ja tämän vuoksi painotetaan keskeisten uskonkappaleitten tärkeyttä elämämme rakennukseksi.

      Nimittäin jos vääntäisin tuon lauseesi yhtä pahasti vinoon kuin sinä teet Lutherin ajatukselle, niin saisin sinut väittämään, ettei Jumalan sanaa tarvitse kunnioittaa edes sen vertaa, että opettelisi sanan keskeisimmän opetuksen katekismuksessa.

      Kysyn siis, että onko tällainen mielestäsi sinun pyrkimystesi todellinen keskipiste,, vai mitä yrität sanoa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Matias Roto siis mielestäsi on oikein vanhempien hylätä lapsensa jos nämä eivät opettele ulkoa joitain Raamatun kohtia?

      Missä on Jumalan hyvyys jolla Hän vetää ihmistä parannukseen, siinäkö kun jätetään ruuatta ja karkoitetaan maasta?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Etkö jo edellä olleesta äskeisestä ymmärtänyt, että tapasi kinata takertuu historiallisen toisenlaisen aikakauden seikkoihiin, jotka eivät ole ajankohtaisia meidän aikanamme. Tuona aikana kasvatettiin lapset ja nuoret elämään tuon ajan olosuhteiden mukaisissa oloissa. Meidän aikanamme taas meidän aikamme oloissa.

      Näiden keskenään sotkeminen on yhtä mieletöntä kuin kysyä, miksei tuolloin opetettu ihmisiä lentämään Euroopasta Amerikkaan sen sijaan, että ihmisiä kuljetettiin hitaissa purjelaivoissa, joissa useinkin saattoi yksi ja toinen kuolla matkan aikana.

      Ota huomioon, että tuohon aikaan ei ollut olemassa sellaista käsitettä, kuin yksityisen ihmisen lupa pitäytyä omiin käsityksiinsä, ikään kuin uskonto olisi ollut yksityisasia. Kyseessä oli aina kokonaisen kansan yhteisestä uskon harjoituksesta. Henkilökohtaisen uskonkäsityksen korostushan keksittiin vasta 1800 -luvulla.

      Ota huomioon, että nykyaikainen individualistinen ihmiskäsitys ilmestyi suomenruotsalaiseen kirjallisuuteen vasta 1880 -luvulla ja suomenkieliseen kirjallisuuteen vähän myöhemmin.

      Sitten puheesi nälkää näkemisestä

      Jos olet tosissaan olet huolissasi ruuan vähäisyyteen järrämisestä, niin suonet minun kysyvän, mitä sinä olet tehnyt meidän aikamme nälkää näkevien hyväksi.

      Viime vuoden 2021 nälänhädästä kertoo uutinen 8.11.2021

      Akuutin nälänhädän vaarassa olevien ihmisten määrä on kasvanut jyrkästi, varoittaa Maailman ruokaohjelma WFP. Nälänhädän partaalla on YK:n alaisen järjestön mukaan nyt 45 miljoonaa ihmistä yhteensä 43 maassa.

      Joten jokaisen eri aikakaudelta olevan tekstin yhteydessä ota huomioon, minkälaisessa tilanteessa kulloisetkin lauseet on lausuttu, ettet mene käsitteitä sotkemalla puhumaan kunkin tekstin varsinaisesta tavoitteesta. Tässä katekismuksen tavoitteessa, että

      l a s t e n

      o n

      o p i t t a v a

      uskon peruskäsitteet kunnolla.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto siis evankeliumi on erilainen tuolloin kuin nykyisin, miksi siis Luther ei kääntänyt silloista Raamattua niinkuin hän sitä opetti?

    Siis minä en löydä yhtään kohtaa jolla voisi edes hitusen puolustella tuollaisia käskyjä kohdella lapsia?

    Toisaalta eikö jo tuollainen kasvatusmetodi ollut jo ”kokeiltu” Jumalan kautta eli jutalaisten saama kasvatus, toimiko se, ei toiminut, miksi, koska ihmisellä ei ole voimaa ja rakkautta elää Jumalan tahdossa.

    Tuon ajan kirkollinen kasvatus oli laki henkinen, se vaati lapsia ja kansaa elämään lain mukaan, tätä ei ole evankeliumi vaan evankeliumi on rakkaudesta käsin elämää Jumalan tahdossa.

    Siis kun et tiedä mitä rakkaudesta käsin eläminen on, niin se on vapaasta tandosta tapahtuvaa, ei lain kautta toteutuvaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Miksi sekotat lain eri käytöt?

      Lain ensimmäinen käyttö

      Yhteiskunnallisen lain tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan kyvystä elää yhdessä. Niinpä rikolliset pannaan kuriin pakkotoimin jos he eivät muutoin suostu vastaanottamaan heille rikoksistaan määrättyä rangaistusta.

      Lutherin aikana uskonnon harjoituksen edellytysten luominen kuului nimenomaan yhteiskunnan ehtäviin. Vasta Luther kehitti kahden regimentin opin, jossa puhtaasti hengelliset asiat kuuluivat papiston hoidettavaksi ja yhteiskunnalliset asiat maallisen regimentin hoidettaviksi.

      Lasten kasvatus kuului vanhemmille saman neljännen käskyn perusteella, jolla myös perusteltiin yhteiskunnan esivallan oikeutta huolehtia alamaisistaan. Vanhempien huolenpitoon alamaisistaan eli lapsistaan kuului myös lasten saama opetus katekismuksesta.

      Neljännestä käskystä esittely tässä

      https://katekismus.fi/10kaskya/4.html

      Lutherin lähtökohta oli että perheen isän velvollisuus oli opettaa katekismuksen eri kohdat koko perhekunnalleen, esimerkiksi käskyjen alussa sanotaan:

      Kymmenen käskyä

      niin kuin perheenisän on ne väelleen yksinkertaisesti opetettava

      Jumalan lain toinen käyttö

      Lain toinen käyttö kertoo, että me kaikki olemme syntisiä ja siksi kaikki tarvitsevat syntien anteeksiantoa. Siksi lain tehtävänä on ajaa meitä Kristuksen luo, koska vain häneltä me saamme syntimme anteeksi.

      Tämän lain toisen käytön suhteen vastakkainen käsite on evankeliumi, joka julistaa meille meidän syntimme anteeksi yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen tähden. Minkäänlaisilla omilla teoilla, meriiteillä, kelpoisuusehdoilla, ikäperusteilla tai muillakaan suoritteilla emme voi ansaita tätä armoa, vaan se annetaan meille yksistään Kristuksen armon tähden, joka ojennetaan meille Jumalan sanan ja sakramenttien välityksellä.

      Lain kolmas käyttö

      Lain kolmas käyttö on jo uskosta pelastuneen elämän ohjeiden saaminen Jumalan sanan rikkaasta aarteistosta.

      Joten Ari hyvä

      Opetele ymmärtämään kokonaan armosta pelastumisen perusteet, ennen kuin lähdet moittimaan toisten ihmisten uskon elämää varsinkin, kun panet eri aikakausien ihanteet ja yhteiskunnalliset ohjelmat sekaisin vaatien että muinaisten ihmsten olisi muka pitänyt totella

      s i n u n

      esittämiäsi normeja.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari Paukkunen sanoo:

    Matias jaksaa opettaa. Nostan hattua. Toivon, että myös Ari Pasanen lukee Matiaksen vastaukset huolellisesti. Minun oma näkemykseni esillä olevista asioista on Matiaksen hyvän opetuksen kautta vahvistunut. Huomaa Ari, että Matias pitäytyy kaikessa opetuksessaan Raamattuun. Raamatun opetuksessa on monia eri ulottuvuuksia, joita ei heti huomaa. Joku muukin on Raamattua lukenut ja tehnyt johtopäätökset lukemastaan.

    Kiitos Matias Roto!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto tuot esille Vähä katekismuksessa olevia Lutherin opetuksia kasteesta, mutta sitten selittelet että esille tuomani ohjeet papeille samasta lähteestä ja samalta opettajalta ovatkin aikaansa sidottuja, milloin kirkko tai yhteiskunta on irtisanoutunut näistä opeista eli mistä voisi ne löytää mitkä ovat yhä voimassa ja mistä on irtisanouduttu?

    Minä ymmärrän että kaikki ns ”tunnustuskirjat” ovat yhä kokonaisina kirkon oppiperustaa, olenko ymmärtänyt väärin?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Tunnustuskirjat ovat kirkon oppia ja täysin Jumalan sanan mukaisia.

      Samaan aikaan on huomattava, että niiden kysymyksenasettelu on noin puolen vuosituhannen takaa. Tämä merkitsee, että niiden asianmukainen ymmärtäminen edellyttää niiden oman historiallisen ajankohdan ymmärtämisen. Muutoin niistä voi tehdä mitä mielikuvituksellisimpiä oikosulkumaisia päätelmiä, jotka menevät tunnustuskirjojen opettaman varsinaisen sanoman ohi.

      Vain ottamalla niiden historiallisen tilanteen todellisuuden todesta, voi myös ymmärtää niiden todellisen annin, joka osoittaa aivan suuremmoista Raamatun sanan syvää ymmärrystä ja keskeisen sanoman ihanaa julistusta.

      Esimerkiksi puhe siitä, että keskustelumme alussa ollut Lutherin selitys kasteen vaikutuksesta on täysin sitaatissa mainitun raamatunkohdan hyvä selitys. Markuksen evankeliumin sanoma siitä että kaste pelastaa on saanut erittäin hyvän ja selkeän selityksen siitä, että saamme panna täyden luottamuksemme kasteen pelastukseen, koska kaste vapauttaa Perkeleen ja kuoleman vallasta, antaa synnit anteeksi ja antaa iankaikkisen elämän kaikille jotka tähän Kristuksen antaman pelastuksen uskovat.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Väitteesi että tunnustuskirjat olisivat Raamatun mukaisia on kyllä ihmeellinen, eihän Raamattu ole muuttunut yhtään ja nyt sitten väität että Lutherin aikaan opetetut nälkään tappamiset ja maastakarkotukset ovat myös Raamatun mukaisia, jotain tolkkua pitäis olla jutuissa joita tänne kirjoittaa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Juuri tässä puheenvuorossasi unohdat, että tunnustuskirjat on kirjoitettu aivan tietyssä historian tilanteessa, jossa esim. maasta karkoitus oli käytössä olevaa oikeuskäytäntöä.

      Muutoin jo muinaisissa heettiläisten laeissa oli käytössä maasta karkoitus jo noin kolme ja puoli vuosituhatta sitten.

      Nälänhädästä puheen ollen. Mitä sinä olet tehnyt henkilökohtaisesti maailmamme miljoonien nälkää näkevien auttamiseksi? Voitko sinä antaa heidän kuolla ruuan puutteeseen ilman, että sinä teet edes jotain? Kukaan ei voi tehdä kaikkea eikä kukaan voi auttaa kaikkia, mutta jokainen voi tehdä jotain, edes pientä, nykyisin todelliseen nälkäkuolemaan olosuhteiden pakosta tuomittujen hyväksi.

      Tämä eettisen närkästyksesi vastapainoksi, jotta paljastui oma ulkokultaisuutesi tässä kysymyksessä. Otat Lutherin retoriikan oikosulkumaisen tosikkomaisesti, joten vastaan samalla mitalla. Mitä olet tehnyt ihan konkreettisesti, ihan käytännössä.

      Mutta huomaapa Lutherin retoriikka. Tätä voisin verrata erään upseerin puhutteluun meille varusmiehille luvattomista poissaoloista, kun hän sanoi, että sellaiset hirtetään aamun koitteessa. Luuletko, että meistä varusmiehistä kukaan oli niin tosikko, että otti tuota ”rangaistusta” muuna kuin hyvänä huulena. Tuon upseerin sanoma oli, että ei pidä mennä puntikselle, eikä tippaakaan sen enempää.

      Samoin Lutherin puhe lasten opettamisen puolesta oli tiivistetynä ainoastaan: Huolehtikaa lastenne opettamisesta ja antakaa heille kristinopin. Keskeisten kohtien opetusta eli siis opettakaa heille katekismusta!

      Joten

      Oletko itse opettanut omille lapsillesi aamu ja iltarukoukset. Oletko itse rukoillut ruokarukoukset aterialle käydessäsi perheesi kanssa tai baarissa ruokaillessasi, vai onko uskosi vain kynttilän vakan alla pitämistä.

      Tällaisesta uskonsa salassa pitävästä tyylistä pidin aikoinaan lukioaikanani puheen kristillisillä teinipäivillä puoliksi näytelmän keinoin. Tulin esiin povitaskuuni tuijottaen ikään kuin Alkon pulloa piilottaen ja sieltä salaa ryypäten ja sitten nostinkin esiin kysymyksen meidän uskomme näkyvyydestä. Onko uskomme kuin salajuopon ryyppäämistä, vai saako uskomme ilman mitään ylimääräistä pöyhistelyä ja keimailua tulla esiin arkisessa elämässämme aivan luonnostaan vapautuneesti ja salailematta elämämme tilanteissa.

      Tässä on muutama näkökohta niistä ajatuksistasi jotka heräsivät, kun yritin sinulle valaista historiallisten olosuhteiden merkityksestä, jotta ymmärtäisi, minkä tason tekstistä on kysymys ja mikä on tekstien varsinainen sanoma.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto siis mielestäsi ”vitsiä” olivat Lutherin hyväksymät vainotkin, voisin tällä omalla vähällä viisaudellanikin ymmärtää ettei ne ”vitsit” naurattaneet niitä joilta henki lähti.

    Siis kysymykseni on yksinkertaisesti että JOS tunnustuskirjat olisivat Raamatun mukaisia niin silloin niiden täytyisi olla vielä tänäpäivänäkin sitä, eihän Raamattu ole muuttunut? Se mitä selität on outoa tuohon vastauksena, en ymmärrä?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Jotta ymmärtäisit tuon ajan paremmin, niin verrattakoon Hubmeieriin, joka menetti yliopistovirkansa 1518 valtiopäivillä saamansa varoituksen takia, kun oli nostanut niin rajun kansannousun juutalaisia vastaan.

      Hän oli myös pyrkinyt 1524-1525 riehuneen talonpoikaiskapinan johtoon, vaikka epäonnistunut. 1525 hän toimitti joukkokasteen kastaen uudelleen noin 300 jo lapsena kastettua maitokannua kastemaljana käyttäen

      Maailmanhistorian ensimmäiset anabaptistiset kirjansa hän kirjoitti tämän jälkeen vuosina 1525-1527. Milloinkaan ennen ei moista ollut esitetty koko maailmanhistoriassa. Kaikki oli siis hänen keksintöään.

      Hän sai kuolemantuomion kapinallisena 1528,

      Kapinassa kuoli noin 100 000 – 200 000 ihmistä.

      Oletko unohtanut mitä hedelmiä tuotti se liike, jonka johtoon Hubmeier pyrki. Oletko unohtanut, montako kuollutta siitä seurasi?

      Onko siis tämä hänen keksimänsä oppi käytännössä parempia hedelmiä tuottanut kuin kirkon alkuperäiseen kasteoppiin pitäytyneen Lutherin?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Matias Roto täysin erillaan tuosta Hubmeirin jutusta kysyn onko siis ”kristillistä” jos toisuskoiset on tappaneet miljoonan ja ns ”kristityt” vain 10 000?

      Voiko itse armon saanut tuomita KETÄÄN kuolemaan mistään synnistä? Voiko Jeesuksen seuraaja tuomita ketään kuolemaan, tuomitsiko Jeesus? Tuomitsiko Jeesus edes ristiinnaulitsijoitaan, ei vaan rukoili heidän puolestaan anteeksiantoa?

      Kun ymmärrän ITSE ansaitseeni helvetin syntieni tähden, niin kun sain armon niin voisinko tuomita ketään sen jälkeen, en voi vaikka tekisivät mitä tahansa, vaikka uhkaisivat henkeäni tai perhettäni.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      On oikein olla tuomitsematta ketään. Joten tee tämä myös sanoissasi. Jotenkin olen näissä keskusteluissa kokenut juuri sinun puheenvuorosi erittäin tuomitseviksi. Onko tämä totta vaiko kuvittelenko vain, mutta mielestäni juuri sinun puheenvuorosi ovat olleet toisten Jeesukseen uskovien tuomitsemista enemmän kuin muiden.

      Joten voisitko myös sanoissasi panna tuon ohjelman käyttöön, ettei tuomion sanaa esiinny tekstissäsi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto et varmaankaan huomaa kuinka olet lain alla eli pidät oikeana rangaista synneistä jopa kuoleman tuomiolla, missä on armollisuus?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Sekoitat lain ensimmäisen ja toisen käytön.

      Kuolemantuomio oli vielä tuohon aikaan hyvinkin yleinen tuomion muoto. Vasta 1800 -luvulla käytäntö vähitellen pieneni. Esimerkiksi Suomessa jo Nikolai II :n aikana aloitettiin kuolemaan tuomittujen lähettäminen Siperiaan. Käytännössä olosuhteiden karuus lopetti nämä ennen aikojaan, mutta periaatteessa tämä vähensi ja lopulta jopa kokonaan poisti kuolemantuomion rauhanomaisissa tapauksissa.

      Sotatilanteet ovat olleet eri juttu, koska joissakin tapauksissa oli pakko lopettaa joku, jonka toiminta olisi vaarantanut koko yksikön toiminnan.

      Edelleen maailmassa on useita maita joissa kuolemantuomio on käytössä, suurimmista maista esim Kiina ja USA.

      Vielä on paljon tehtävää, ennen kuin olosuhteet saadaan muuttumaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Rakkaus on Jumalan voima uskoville, siis kun ymmärtää kuinka Jumala on valmis rakastamaan ihmistä, olipa hänen syntinsä kuinka suuret tahansa, siis kun ihminen nöyrtyy parannukseen ja ottaa kasteen, niin Jumala antaa KAIKKI ennen tehdyt synnit anteeksi, KAIKKI olivatpa ne kuinka veriruskeat tahansa, sitten Jumala antaa Pyhän Hengen jonka kautta Jumalan rakkaus vuodatetaan uskovaan ja silloin on rakkaus rakastaa kaikkia lähimmäisiään, siis kaikkia eli myös niitä jotka uhkaavat jopa henkeä, miksi, koska tämä sama rakkaus on valmis rakastamaan myös sitä uhkaajaakin niinkuin minua ja valmis armahtamaan myös tätä uhkaajaa jos tämä kääntyy ja tekee parannuksen, mutta jos minä tuomitsisin tämän uhkaajan ja tappaisin hänet niin kuinka Jumala voisi enää armahtaa häntä?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Miksi erotat parannuksen ja kasteen toisistaan. Tämä ei ole viisasta. Pakana saa parannuksen kasteen välityksellä ja jo kerran kastettu saa parannuksen kääntymällä takaisin kasteen armoon.

      Kaste ei anna anteeksi ainoastaan ennen tehtyjä syntejä, vaan kaikki synnit sekä ennen kastetta että kasteen jälkeen. Rajaat kasteen voiman käsittämättömyyteen asti. Kuibka yksikään voisi pelastua, jos hän saisi anteeksi ain ennen tehdyt synnit.

      Muista että Pyhä Paavalikin tunnusti olevansa syntisistä suurin vielä maineikkaana apostolina ollessaan. Ja siihen aikaan kun juutalaiset pääsivät Roomaan Neron tultua keisariksi 54 jKr. Paavali lähettämässään Roomalaiskirjeessään sanoo, että

      s y n t i

      a s u u

      hänessä. Joten tuossa tilassa hän oli neljännesvuosisata kasteensa jälkeen. Joten pahasti menee pieleen tuo kuvitelmasi, että kaste muka auttaisi vain ennen tehtyihin synteihin.

      Miksi kannatat sellaista kasteoppia, jonka keksijän kannattaman liikkeen tekemän kapinan tuloksena kuoli 100 000 – 200 000 ihmistä. Onko tuollaisen henkilön keksimä oppi todellakin pyhää ja lähimmäisen rakkauden sisältöistä?

      Joten mietipä minkälaisen henkilön oppilaaksi julistaudut kasteoppeinesi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto tuot esille minusta täysin väärää tietoa, en voi pyytää lopettamaan, sillä en tuomitse siitä.

    Se keneltä olen saanut kaste oppini on pelkästään Raamatusta ja sieltä alkaen Pietarin sanoista, jotka Pyhä Henki kirkasti minulle.

    Se että miksi Jumala antaa anteeksi ennen tehdyt synnit eli armahtaa ihmisen kun tämä nöyrtyy, on että ihminen ei tiedä mitä tekee, siis on tietämätön Jumalan tahdosta.

    Sitten kun ihminen uudestisyntyy on asia toinen eli kun kuulee Jeesuksen äänen niin ei olekkaan enää tietämätön ja kun vielä Jumala on lahjoittanut henkensä ja rakkautensa niin ei olekkaan enää voimatonkaan, siis tässä uudessa tilassa on eri asia mitä tekee, onko kuuliainen vai ei, enää ei ole syytä olla tottelematon (lue synnin orjuus) eikä voi käyttää tekosyitä (lue perisyntioppi) elää lihallisesti.

    Vai luuletko että ns ”kristityt” joka elävät samalla tavalla lihallisesti kuin pakanatkin ja tekevät samoja syntejä pelastuvat Lutherilta saadun kasteen avulla?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Pietarin helluntaisaarnassa sanotaan, että

      1) kaste antaa synnit anteeksi. Siinä ei sanota että vain ennen tehdyt, vaan kokonaisesti.

      2) kaste antaa Pyhän Hengen lahjan. Hän siis tulee elämäämme kasteen sakramentissa. Pyhän Hengen työtä ei siis pidä erottaa kasteessa saamastamme Jumalan luoksemme tulosta.

      3) kaste kuuluu kaikille iästä riippumatta kun Jumalan valtakunnan sanoma tulee luoksemme kirkon lähetyskentillä, myös lapsille. Pikkuvauvan kaste antaa siis kaiken sen mitä tarvitaan koko elämän aikaiseen syntien anteeksiantamiseen ja elämiseen Pyhän Hengen voimassa koko elämämme tässä ajassa ja tulevassa.

      4) Jumala on Totuuden Jumala. Jeesus on Totuus henkilöitynä ja Pyhä Henki on Totuuden Jumala. Näin ollen myös kasteen koko rikkaus sisältyy vauvan kasteeseen, koska Pietari käyttää sanaa lapsi helluntaisaarnassaa,

      5) 1. Pietarin kirjeessä sanotaan, että kaste pelastaa. 1. Piet. 3:21.

      Joten jos sinä olisit saanut Pietarlta oppisi, niin et tappelisi perinteisten kirkkojen lapsikasteoppia vastaan. Mutta koska olet tapellut näitä viittä kohtaa vastaan, nin olet hylännyt Pietarin opetuksen ja seurannut Raamatun opetuksen vääristelyjä. Noiden vääristelyjen syntyvaiheetkin tiedämme. Ne keksittiin vasta 1525-27. Ne on ensi kerran sanoittanut Balthazar Hubmeier.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit