Juhlapyhät, osa 2
Yhteiskunnassa on oltava jokin rytmi. Esimerkiksi koululaiset eivät jaksa joka päivä opiskella, joten on oltava jonkun päivän koulupäivä ja toisen ei. Asia on hiukan samanlainen kuin liikenne: ei ole väliä onko liikenne oikean- vai vasemmanpuoleinen, mutta on tärkeää että jompikumpi on valittu.
Voidaan ajatella neljää eri tapaa päättää yhteiskunnan rytmi.
1) [Ääri]tasapuolinen malli A
Ei suosita mitään uskontoa ja varmistetaan tämä tarvittaessa suurinkin lakimuutoksin. Joulu, juhannus jne. poistetaan, koska niillä on kristillinen(kin) tausta. Viikon pituudeksi muutetaan 6 tai 8 päivää, ettei vahingossakaan pidetä vapaapäivänä säännöllisesti esimerkiksi kristinuskon tai islamin pyhää päivää.
2) Tasapuolinen malli B
Pyritään tasapuolisuuteen ottamalla kaikki uskonnot huomioon. Joulu säilyy, pääsiäinen tuplaantuu jotta ortodoksien maailmanlaajuinen enemmistö huomioidaan, lehtimajajuhla on vapaapäivä eikä ramadanin päätöspäivänä ole koulua.
3) Teologis-historiallinen malli
Säilytetään nykymalli. Joulu ja helatorstai ovat yhtä tärkeitä. Juhla-ajat määräytyvät siitä kristinuskon tulkinnasta, jonka mukaan ns. läntinen kristikunta juhliaan viettää.
4) Demokraattis-pragmaattinen malli
Mennään enemmistön ehdoilla. Jos jouluna suuri osa kansaa haluaa pitää vapaapäivän, se pidetään. Sille, aikovatko kansalaiset käydä kirkossa, leikkiä lapsille joulupukkia vai molempia, ei anneta merkitystä. Esimerkiksi juhannus voi säilyä, helatorstai kadota ja vaikkapa ystävänpäivä nousta uudeksi suureksi juhlapäiväksi.
Vapaa-ajattelijoiden kanta
Oma kantani, joka vastaa myös vapaa-ajattelijoiden kantaa, on neljäs kohta. Tarkoitus ei ole nimenomaisesti puhdistaa kalenteria kristillisistä vaikutteista. Tarkoitus on irrottaa uskonto kalenterista ja sallia rytmin muuttua ajan myötä. Jos --- esimerkin vuoksi --- syyspäiväntasaus kehittyy merkittäväksi juhlaksi, yhä useampi pyrkii ottamaan silloin lomapäivän, ja lapsillekin anotaan usein koulusta vapaata päivää varten, lisätään tämä päivä yleisiin vapaapäiviin.
27 kommenttia
Jori, tokihan työväen taistelu näky myös työpäivien pituudessa, vuosilomissa ja Pekkaspäivissä toisesta vikkovapaasta siis puhumattakaan eli reilusti yli puolet kaikesta vapaasta on ko liikkeen taistelemaa. Eli kyllä muutama kirkkopyhä uppoaa niihin kuin pieru Saharaan.
eri ryhmät elävät eri rytmeissä – työttömillä ja eläkeläisillä on usein eri rytmi kuin työssä käyvillä, lapsiperheillä taas omansa, lapsettomilla omansa, vähemmistöuskontojen jäsenillä omansa, yksityisyrittäjilläkin on vielä omansa
Miten Jori esität että asiassa edettäisiin tasapuolisesti?
Kyllä minun nuoruudessani koulua käytiin myös lauantaina, ja kaupat olivat kiinni sunnuntaina.
Kyllä vapaa lauantai – sunnuntai suurelle osalle työssä käyvistä on työväenliikkeen aikaansaannos, tosin samaisen liikkeen häviö on sunnuntaiaukiolo, se lienee myös monen perheellisen elämässä tappio. Eiköhän lapsiperheessä yhtenäinen ja säännöllinen vapaa ole etu.
Mutta siis eturistiriitoja on lukematon määrä joten lienee helpointa säilyttää nykymalli ja jatkaa keskustelua.
En ymmärrä sitä nillitystä ja unksutusta, että ”ei se helatorstai kellekään ole mikään merkittävä kirkollinen juhlapäivä, ihmiset vaan lähtee mökeilleen saunomaan ja kuopsuttamaan puutarhaa…”. Kyllä sekä lepääminen että maan viljely&varjelu ovat ihan Raamatun alkulehdiltä ihmiselle tehtäväksi annettuja Jumalan palvelemisen muotoja. Ei aina tarvitse putkihurskailla kirkonpenkissä ollakseen lähellä Jumalaa.
Vai on 2 000 hengen Vapaa-ajattelijoiden joukko on suunnittelmeassa sitä, miten 5,45 miljoonaa suomalaista pyhänsä järjesteää.
Ei suuret sanat suuta halkaise! Ällös pelkää joukko piskuinen!
Kuinka moni vapaa-ajattelija kieltäytyy joulun vietosta siksi, että tietää joulun taustakertomuksen, mutta ei usko siihen?
Tämä oli hyvin Eliakselta
Helatorstai oli ennen muinoin pyhin pyhä. Hela tarkoittaa siis pyhä. Aikoinaan helatorstain aatto on ollut hurvittelupäivä ja on poltettu jopa kokkoja. Minusta on äärettömän hyvä, että se on vanhalla paikallaan, vaikka en itselleni se on yksi vapaapäivä muiden joukossa. Kyllä noista perinteistä voisi löytyä pakanallekin jotain. Muistelen Jori sinun olevan Hämeestä kotoisin. Voisitte vaikka herätellä vanhoja perinteitä henkiin, jotta ei tarvitsisi kaikkea omia juuria menettää. Joillekin helatorstai on todella tärkeä ja sen poistamisehdotukset herättää tunteet pintaan.
” Helatorstain aattona vanha kansa poltti kokkoja eli helavalkeita Hämeessä, Satakunnassa ja suuressa osassa suomalaista Uuttamaata. Valkeitten ääressä väki ”huvitteleiksen hyvällä oluella, soittaen ja hypellen”. Kokoontumispaikat olivat yleensä mäellä, ja niille kokoonnuttiin useana iltana perätysten: leikittiin piirileikkejä, istuskeltiin ja juteltiin.”
Kyllä eläkeläisetkin viettävät joulua, vaikkei heidän sitä vapaapäivien takia tarvitse viettää, kun kaikki päivät ovat vapaapäiviä. Meille papeille joulun pyhät ovat kyllä työpäiviä. Itselleni viimeisen kerran. Kuusi työviikkoa jäljellä.
Kun luterilainen kirkko häpeäkseen suostui 1970-luvulla työmarkkinajärjestöjen painostukseen ja siirsi helatorstain ja loppiaisen lauantaiksi ortodoksinen kirkko piti kiinni kristillisestä traditiosta ja piti jumalanpalvelukset oikeina päivinä huolimatta siitä, että ne olivat työpäiviä. Näinhän toimivat kirkot myös kommunistivallan alaisuudessa. Toivottavasti luterilainenkin kirkko nyt pysyy kirkkokalenterin osalta uskollisena perinteelleen vaikka maallinen kalenteri muuttuisikin.
”3) Teologis-historiallinen malli Säilytetään nykymalli. Joulu ja helatorstai ovat yhtä tärkeitä. Juhla-ajat määräytyvät siitä kristinuskon tulkinnasta, jonka mukaan ns. läntinen kristikunta juhliaan viettää.”
Paitsi että teologis-historiallisessa mallissa työpäivän pituus olisi rajoittamaton ja viikko olis 6 päiväinen ja vuosilomia ei olisi!
Oikeasti nykyinen malli on pääasiassa työväenliikkeen aikasaannos!
Ilmoita asiaton kommentti