Joulun hiljentyminen lähestyy

Asiasisällön tiedon saannissa auttaa verkkotarjonta, joka on tämänkin kirjoituksen taustalla. Olen ajatellut lisäksi, että toiminnoissa on kehitettävää. Perusteltua on kysyä, minkä teesien avulla Martti Luther nyt analysoisi yhteiskunnallista ja kirkollista toimintaa.

Muistamme hyvin jouluaaton ohjelmalähetyksen, kun Suomen Turussa julistettiin joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauha on pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut perinteinen määräys, jonka mukaan kansalaisten on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin Jumala ompi linnamme (Ein feste Burg ist unser Gott) - virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello löi 12.00.

Martti Lutherin virren laulaminen on tullut tavaksi vuonna 1903. Laivaston Soittokunta  ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin ammattitaitoisesti. Soittokunta soitti Artturi Ropen säveltämän Marsalkan hopeatorvet -fanfaarin.

Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012.  Protokollapäällikkö Mika Akkanen on hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:

"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään."

"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."

Joulurauhajulistuksen jälkeen oli vuorossa Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme (Vårt land) - laulu. Sitten soitettiin vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys mahdollisesti 1700-luvulta), joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.

Joulurauhajulistuksesta on kiinnostuttu maamme rajojen ulkopuolellakin. Asiaan liittyvää radio-ohjelmaa on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa  vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt julistusta koskevan ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta on tapahtunut ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut joulurauhaa koskevassa viestinnässä mukana.

Joulua, johon on kuulunut edellä mainittu joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on  kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa.

Joulun tapahtumasta  voidaan puhua myös Joululaulun säkeidenkin avulla:

"Joulu tullut on, kaikille. Pimeä aika, kaamos, voitetaan. Muistot, mieleen palaa, herkistää. Miten kaikki mielletään? Maria, Josef, seimen lapsi, enkelit, paimenet, tietäjät, tähti. Lahjat saadaan, annetaan. Turku, joulurauhan julistaa."

Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin musiikin ja opin sisällön. Heidän tekemänsä Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat suuria kulttuuritekoja. Tämän artikkelin otsikon sisältö on kyseisille suurmiehille tuttu. He ovat joutuneet paneutumaan työtehtäviinsä kuuluvaan  joulun kertomuksen syvälliseen sanomaan, joka sisältää  merkityksellisen joulurauhan pohtimisen.

Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan,  kun kysytään, millaisissa oloissa joulunvietto voi yleensä tapahtua.  Joulunvietto saa erilaisia muotoja, kun esimerkiksi asumisessa on puutteita. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, ettei eriarvoistumista yhteiskunnassa pääse syntymään.

 

Jouluterveisin 2020

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

4 kommenttia

  • Werner Janhonen sanoo:

    Olipa mielenkiintoinen. Onko tietoa millä nimellä virolaiset kutsuvat tuota puolustusvoimain komentajan kunniamarssia. Entä vironkielellä? Minkämaalainen marssin tekijä oli?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Martti Lutherin ihmisarvostuksella ei ole mitään yhteistä Korkeimman, Jumalan, antaman tasa-arvoisen ihmisarvostuksen kanssa kaikille ihmisille syntymästä alkaen poislähtöömme saakka.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Joulun aika on itseasiassa Juudaksen muistojuhla, eli Hanukka. Vihollinen oli ajettu maasta pois, temppeli oli puhdistettu ja öljy, jota oli hyvin vähän, kesti lampussa pidenpään kuin sen olisi pitänyt ja se oli alkuperäinen joulun ihme.

    Idea valon juhlasta tulee siitä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Paljon ei enää hiljentymistä voi kehitellä, kun on niin hiljaista muutenkin. Tosin koiran ulvonta saisi loppua seinän takana. Siihenkin on jo tottunut, ettei sitä juurikaan huomioi. Sama juttu oli kun asuttiin Keravalla ja kuinkas ollakaan niin osuttiin asumaan juuri siihen kohtaan, josta lentokoneet aloittivat laskeutumisen. Vähän väliä jyrisi kone yli. Siihenkin tottui. Eikä siihen enää kiinnittänyt mitään huomiota. Tuskin huomasikaan. Ulkona sentään piti ottaa hattu päästä, että koneet mahtuivat menemään yli. Siinä tuli eri lentoyhtiöiden koneet tutuiksi. Joten mitä tuosta ulvonnasta ja nythän se loppui.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Veikko Vilmi

    VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit