Jorkan kampiakseli
No voihan paavin patalakki! Kuvittelenko vain, mutta näenkö Jorge Mario Bergoglion kasvonpiirteissä jotain tuttua - jotain suomalaista?
Isäntämies, Jorkkahan se siinä. Helposti voin kuvitella hänet K-raudan hyllyjen lomassa, Supi Saunasuojaa ostelemassa. Istumassa Nesteen huoltoasemalla toisten isäntien kanssa parlamentissa. Kyselemässä että mistähän saisi uuden kampiakselin traktoriin (btw: tuota kysymystähän ei osoiteta kellekään piirissä istuvalle erityisesti; sillä osoitetaan vain että ollaan kartalla ja hengitetään samaa ilmaa.)
Kirkolta penätään usein kansanomaisuutta, lähellä oloa, tunnetta, että nuo korkeat hengenmiehet ja -naiset ovat kartalla ja ymmärtävät tavallisen kadun tallaajan elämää. Kun uuteen paaviin ladataan odotuksia, ne ovat aivan keskeisiä. Pilkahtaako sieltä inhimillinen ihminen, kaiken erehtymättömän dogmatiikan seasta?
Hän on Argentiinan miehiä siis - ja kypsään ikään ehtinyt. Eikö löytynyt yhtään vanhempaa, voi joku kysyä. Mutta Argentiinasta tulee laadukkaita viinejä ja Leo Messi. Miksei siis kelpo paavikin? Sitä paitsi, viinikin paranee vanhetessaan.
Ensimmäiset kommentit valinnasta ovat olleet varovaisen odottavaisia. Jorkka tuli kuitenkin hieman puskista, sieltä Pampaksen seuduilta . Hän ottaa paavilliseksi nimekseen Franciscus I. Köyhien ystävän ja rauhan miehen, Franciscus Assisilaisen muisto käy varjoksi hänen viittansa liepeeseen. Olkoon se hyvä kannustin kun hän käy pyörittämään tuota suurta kampiakselia ja johtamaan 1,2 miljardin ihmisen kirkkoa. Siunausta naapurikirkon uudelle johtajalle ja hyvää vointia! Käyköön kaikki parhain päin.
Lopuksi rohkenen yhtyä Jorkan sanoihin, hiukan mukaillen:
"Aloittakaamme nyt tämä tiemme yhdessä...se on keskellämme vallitsevan veljeyden, rakkauden ja luottamuksen tie. Rukoilkaamme aina toistemme puolesta. Rukoilkaamme koko maailman puolesta, jotta saavutettaisiin suuri veljeys."
4 kommenttia
Suomalainen kadunmies niputtanee samaan läjään jesuiitat, inkvisition ja Opus Dei-järjestön, jolle Dan Brown hankki maailmanlaajuisen tunnettavuuden;)
Timo Juntunen:
Kirkolta penätään usein kansanomaisuutta, lähellä oloa, tunnetta, että nuo korkeat hengenmiehet ja -naiset ovat kartalla ja ymmärtävät tavallisen kadun tallaajan elämää.
Timo, keitäs he ovat?
Kuinkahan kotoisaksi köyhä ja vaatimaton jesuiitta, ”isäntämies Jorkka” tuntee olonsa yltäkylläistä ja mahtailevaa rikkautta, loistoa, kultaa, kruusauksia, koristeita, kaapuja, jalokiviä ja muita kallisarvoisia tilpehöörejä pursuilevalla paavinistuimella??? Aattelee varmaan, että ihan kiva duuni, kun on näin komeet kamppeetkin. Voihan paavin pannumyssy!
Tuon minäkin haluaisin tietää, mitä Jussi edellä kysyy???
Ensimmäinen jesuiitta paavina, mikä on hienoa. Liberaalin protestanttisuuden toivomia muutoksia uusi paavi tuskin tekee, mutta saattaa painottaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta aiempaa enemmän.
Ilmoita asiaton kommentti