Kun hallitus nyt on käynyt – tarpeelliset lausuntokierrokset sivuuttaen – toteuttamaan ohjelmaansa, ei jää epäselväksi, mitä tämän hallituksen piirtoheittimelle oli hallitusohjelmaa sorvattaessa heijastettu:
”Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on (Matt 25:29).”
Kristillisdemokraatit voivat rentoutua. Jaetta tosiaan tulkitaan kirjaimellisesti. Köyhiltä otetaan ja rikkaille annetaan.
Mikään hallitus Suomessa ei ole ikinä leikannut yhtä rajusti työttömyysturvaa. Ei edes Ahon 1990-luvun alun lama-Suomen hallitus tai Lipposen sitä seuranneet kabinetit. Mikään hallitus Suomessa ikinä ei ole kohdistanut kaikkein köyhimpiin samanlaisia rajuja sosiaaliturvaleikkauksia kuin Orpon-Purran hallitus.
Ja tämä kaikki, vaikka sillä ei todellisuudessa ole valtiontaloudelle mitään merkitystä, ei ainakaan positiivista. Vähävaraisen ihmisen toimeentuloa ja elämää sen sijaan 200–400 euron kuukausittainen leikkaus vaikeuttaa kohtuuttomasti. Hallituksen sosiaaliturva- ja työttömyyspäivärahaleikkaukset ajavat ihan oikeasti tuhansia lapsiperheitä ja yksihuoltajia todelliseen köyhyyteen.
Tuoreiden laskelmien mukaan hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset tiputtavat köyhyysrajan alle 40 000 suomalaista. Siis siellä jo ennestään olevien kymmenien tuhansien lisäksi.
Köyhiä julmasti kurittavan talouspolitiikan tausta tulee irvokkaimmillaan esiin, kun muistaa, että samalla hallitus suosii varakkaita. Kun kaupan osa-aikainen kassa (joita kaupan kassoista suurin osa on) saa nolla (0!) euroa tuloveroalennuksia, nappaa ”pienituloisilta ei leikata”-Riikka itselleen mukavasti 2200e/vuosi tilipussiin lisää.
Nyt kun taantuma tulossa, kokonaiskysynnän kasvu pitäisi olla keskeisellä sijalla. Pienituloisen jokainen sentti menee kulutukseen, silti juuri pienituloisilta leikataan. Sen sijaan suurituloisten verohelpotusten merkitys sekä kansantaloudelle että valtiontaloudelle on puhtaasti miinusmerkkinen. Hallituksen talouspolitiikka kurjistaa taloustilannetta entisestään. Puhumattakaan siitä, mitä se aiheuttaa pahimmillaan yhteiskuntarauhalle.
Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan taustalla on puhdas uusliberalistinen ideologia: mittavat tulonsiirrot jo ennestään köyhiltä jo valmiiksi varakkaille, palkansaajien aseman heikentäminen, ay-liikkeen murentaminen, julkisten palvelujen yksityistäminen ja valtion omaisuuden halpamyynti kansainvälisille sijoittajille.
Kokoomuksen pintakuorrutetun söpön sosiaaliberalismin taustalla on aina ollut hyvätuloisia suosiva politiikka. Perussuomalaisten ihmiskäsityksen kaikkein raadollisimmat piirteet puolestaan tulevat ilmi nyt, kun puolue vallassa. Riikka Purran sanoin: empatia ei kuulu politiikkaan.
PS:n elokuusta entinen puoluesihteeri – pappismies – sanoi saman eräässä haastattelussa jokin aika sitten: ”Ken ei työtä tee, sen ei syömän pidä.” No, Luukkanen heittelee kommentteja, mutta jotain olennaista hallituksen talouspolitiikasta tuohon sisältyy.
Kun Kokoomus haluaa pitää maahanmuuttajat ja muut köyhät työvoimareservinä ja nälkäpalkalla, haluaa PS heittää heidät maasta tai yhteiskunnasta ulos, mikäli orjatyösuhde loppuu.
Nyt jaetaan kipua ja köyhyyttä, mutta ei tasapuolisesti. Leikkaukset kohdistuvat vain ennestään köyhiin. Maan valmiiksi varakkaat sen sijaat saavat lisää. Miten ihmeessä kristilliseksi itseään jostain syystä kutsuva puolue voi olla tällaisessa mukana?
Tajuavatko kristillisdemokraatit edes hävetä? Epäilen.
————————————————————————–
Kaikella on taustansa.
Nixon teki aikanaan – Vietnamin sodan aiheuttamassa kustannuspaineessa – modernia maailmanhistoriaa ehkä eniten muuttavan yksittäisen toimenpiteen: irroitti dollarin kultakannasta. Vähitellen siirryttiin kaikkialla kelluvien valuuttojen aikaan ja samalla pääomamarkkinoiden valta ratkaisevasti lisääntyi.
Toinen taitekohta oli 1980-luvun alussa. Thatcher oli voittanut vaalit Britanniassa ja Reagan Yhdysvalloissa, toisaalta Ranskassa oli valtaan päässyt Mitterrand ja Ruotsissa puuhattiin palkansaajarahastoja. Hetken aikaa läntinen maailma pidätteli henkeään: uusliberalistinen kapitalismi vai ihmiskasvoinen, demokraattinen sosialismi.
Kuten kaikki tietävät ensin mainittu voitti. Suomessa, joka joka suhteessa yleensä on tullut jälkijunassa, kukaties sisällissodan perintö on pitänyt huolen, ettei jyrkkiä luokkavastakohtaisuuksia ole annettu syntyä.
Hyvinvointivaltion tavoitteena on ollut tasata varallisuutta ja huolehtia oikeudenmukaisesta tulonjaosta. Ketään ei ole jätetty heitteille. Kukaan ei joutunut almujen tai yksittäisen ja sattumanvaraisen hyväntekeväisyyden varaan. Erityisesti on katsottu, että mahdollisimman tasainen tulonjako luo luottamusta eri yhteiskuntaluokkien ja – ryhmien välillä.
Nykyisen hallituksen talouspolitiikka – ja sen taustalla oleva eetos – on jyrkkä käänne suomalaisen hyvinvointivaltion yli puolivuosisataisessa historiassa. Julkilausuttuna ohjelmana on, että jokainen pitäköön huolen itsestään ja takapihansa puhtaana.
———————————————————————————
Kirkon kannanotoilla nykyisessä sekulaarissa yhteiskunnassa ei ole mitään merkitystä. Ei vaikka kaikki kirkon 20 000 työntekijää viimeistä kokoomuslaista kirkkoherraa ja konsulttia myöten kokoontuisivat senaatintorille osoittamaan mieltään, se ei hallituksen talouspolitiikkaa muuttaisi.
Mutta kirkon eettinen ja moraalinen velvollisuus on silti sanoa, että tämä ei käy! Että köyhän kurjistaminen ja heikon nujertaminen on kaukana kristillisyydestä!
Kirkkohallituksen kollegio (miten viehättävä tsaarinaikainen nimi muuten!) on 21.9.2023 on ottanut kriittisen kannan hallituksen sosiaaliturvaleikkauksiin. Tiedote löytyy helposti kirkon nettisivujen kätköistä, jos sivulabyrintista osaa etsiä. En silti pidättelisi henkeä, milloin HS tai iltapäivälehdet julkaisevat sen etusivuillaan tai edes takakannessa.
Piispojen hiljaisuus on korvia huumaavaa. Eikö kukaan todellakaan uskalla sanoa mitään? Vielä pahempi vaihtoehto on se, että moni näistä yltäkylläisimmistä hiljaisesti hyväksyy hallituksen epäinhimilliset sosiaaliturvaleikkaukset. Joka ikinen sunnuntai rukoillaan nöyrästi esivallan puolesta, vaikka hallituksen osalta pitäisi rukoilla Jumalalta sen mahdollisimman pikaista kaatumista!
Eri asia kuin kirkkohallituksen hiukan kapulakielinen kannanotto olisi, jos joku julkisuusarvoa omaava piispa sanoisi kaikella virkansa suomalla painoarvolla sen, mikä pitäisi olla jokaisen piispan moraalinen velvollisuus mikäli haluaa käydä kristitystä: hallituksen köyhiä julmasti kurittava politiikka ei ole oikein. Sanoisi selkeästi, että kirkon yksiselitteinen ydintehtävä maan päällä on levittää evankeliumia ja aina ja kaikkialla puolustaa köyhiä, heikkoja ja sorrettuja.
Silloin kun vallanpitäjät sortavat eikä kukaan huuda, kun kivetkin vaikenevat, on kirkon tehtävä asettua köyhän rinnalle ja pitää meteliä.
Kari-Matti
aivan.Ja tällähän myös poliitikot pelaavat. Keskitytään kateutta palvelevaan narratiiviin tuloverotuksesta, jossa bruttoansioiden ero on suuri, mutta nettojen vähäisempi. Samalla päästetään ns. välilliset verot riehumaan, siten, että ne ovat kivempia niille, joilla on enemmän rahaa ja kituliaita niille, joilla on sitä vähemmän.
Kokonaiskuvassa, niin Suomessa, kuin koko läntisessä maailmassa on tapahtunut merkittävä muutos, viimeisen 30 vuoden aikana, jolloin ns. Yhteinäiskulttuuri ja yhteisöllisyys on kadotettu johonkin ja tilalle on ajettu omavastuun lisäämistä.
Ajatuksena, että yksilökeskeisyyden nousu on ollut osittain myös päättäjien tahtotila, ”Jokainen katsokoon itse eteensä” ja hakekoot apunsa itse, tyylinen ajatus on nähtävillä esim. Sosiaali etuuksien tiedottamisessa, mitään tukea et saa, jos et itse osaa hakea.
Holhousyhteiskunnassa oli paljon hyviä puolia, mutta siitä on nyt paljolti päästy eroon ja sen mukaan on menty jo pitkän matkaa… Missä tulee rajat vastaan? Järjestelmien ulkopuolelle ajautuu kaiken aikaa ihmisiä… Kaatuneet eivät jaksa enää itse nousta ylös…
Kapitalistinen ajattelu on Suomessa tullut hiljakseen jälkijunassa, kun muualla maailmassa taas ollaan jo huomattu sen yhteiskuntaa tuhoavat elementit (Esim. USA on kaaoksen vallassa) Sopiiko puhdas kapitalismi Suomen kaltaiselle pienelle maalle? Ei sovi!
Demokratia on jo kovan edessä, kun mielipiteet ovat jakaantuneet ja ihmiset leiriytyneet pian heimokulttuurien tasoille, jossa muita, kuin oman heimon jäseniä ei siedetä…
Suomen politiikka kieltämättä käymistilassa eikä vähiten nykyisen puoluerakenteen vuoksi: hallitusvaihtoehdot vähissä niin kauan kun SDP ei suostu samaan hallitukseen PS:n kanssa. Kokoomukselle tämä sopii paremmin kuin hyvin.
”Holhous”yhteiskunnasta puhuminen on ollut poliittisesti tarkoituksenmukaista. Kekkosen aika oli suomalaiselle duunarille hyvää aikaa. Viimeistään 1960-luvun lopulta sosiaalidemokraattien johdolla rakennettiin hyvinvointivaltiota. 1990-luvulla Suomi teki sen virheen, että leikkaukset kohdistuivat osin samaan ihmisryhmään. Maksamme sitä laskua edelleen. Tämä ja siirtyminen kilpailuvaltioon ja 1990-luvulta alkaen valtion hallinnon muuttaminen managerialistiseen ajatteluun perustuvaksi ovat pikku hiljaa kiristäneet ruuvia. Seuraukset näkyvät nyt eikä niistä – jos silmäilee hallitusohjelmaa – ole mitään opittu.
Yksi hyvinvointivaltion rakentamisen peruspilareita oli peruskoulu-uudistus, joka alkoi pohjoisesta ja eteni kohti etelää. Uudistuksen takana olivat SDP, Keskusta ja Skdl, vastustajana Kokoomus ja yksityisten oppikoulujen edustajat.
Nyky-keskustassa ei moni enää tunnut muistavan, että hyvinvointivaltiota rakensivat em. puolueiden kansanrintamahallitukset.
Ihmettelen tätä meininkiä, minkä vaalitulos on saanut aikaan. Onkohan vastaavaa hyökkäystä koskaan aiemmin ollut hallitusta vastaan jo siinä vaiheessa, kun se vasta aloittaa toimintaansa. Keskusteluohjelmat ja uutiset on täynnä opposition väritettyjä näkemyksiä. Samaan aikaan hallitus joutuu puolustuskannalle ja reilu keskustelu katoaa. Tilalle nousee jatkuva riitely. Joten on vaikea saada selvää kuvaa siitä mitä oikeasti on tapahtumassa.
Pekka. En täysin ymmärrä kommenttiasi. Politiikka on pelkistetyimmillään valtataistelua ja tiukkaa vääntöä. Toisaalta muistettava, että meillä ei aiemmin ole ollut tämäntapaista hallitusta, jonka talous- ja työllisyyspolitiikka oikeistolaisinta miesmuistiin. Mikään hallitus Suomessa ei toisen maailmansodan jälkeen näin avoimesti ja suoraan ole kertonut kohdentavansa leikkaukset suuriinpiirtein samaan hyvin vähävaraiseen ja köyhään ihmisryhmään ja vieläpä niin, että samaan aikaan kippaa rahaa hyvätuloisille lisää. Toisaalta meillä ei aiemmin ole ollut äärioikeistolaista puoluetta hallituksessa. Eikä hallituksen mainetta paranna sekään, että sieltä löytyy täytepuolueena suomalaiseen evankelikaalisuuteen ja helluntailaisuuten nojaava ”kristillinen” puolue.
Minua todella suututtaa se, että hallitus kohdistaa leikkauspolitiikan kaikkein köyhimpiin. Vaihtoehtoja olisi ollut.
Suuttumisen kyllä ymmärrän. Kummalista vain on tuo, että demokratia ei näytä toimivan enää.
Vaalitulos ratkaisi demokraattisesti sen linjan, jolla nyt ollaan liikkeellä.
Verohallinnossa elämäntyöni tehneenä tiedän miten paljon politiikka hankaloittaa asioiden hyvää hoitamista. Poliitikot tekevät päätökset ja virkamiehet saavat syyt päälleen. Poliittinen peli sotkee kuvioita kaikilla tasoilla.
Moni tietää miten olisi paras toimia, mutta tuo peli voi määrätä sen miten toimitaan.
Työttömiä käytetään surutta pelinappuloina puolin ja toisin.
En usko että amerikkalaistyylistä evankelikaalista poliittista liikehdintää täällä merkittävästi on. Enkä näe ongelmaa siinä että eri kristilliset järjestöt ovat KD : ssä mukana. En ole ainakaan huomannut siinä mitään ongelmaa. En edes tiedä ketkä mitäkin joukkoa ovat.
Kansanlähetyksen jo synnyssä oli mukana vahva evankelikaalinen juonne, toki kotimaisin beckiläis-pietistisin maustein. Ja käsitykseni mukaan aika moni kansanlähetysläinen äänestää KD:ta.
Demokratia päinvastoin toimii. Opposition tehtävä on olla oppositio eli kritisoida hallitusta ja mahdollisuuksien mukaan kaataa se. Avoimessa yhteiskunnassa myös medialla on sananvapaus, samoin kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä sekä ay-liikkeelle.
”Vaalitulos ratkaisi demokraattisesti sen linjan, jolla nyt ollaan liikkeellä.” Tiedät varsin hyvin, että hallituksemme enemmistöasema on hatarasti Ruotsalaisen kansanpuolueen varassa. Saa nähdä, milloin Perussuomalaisten ja Kokoomuksen erimielisyydet nousevat pintaan. Oli miten tahansa, suomalaiseen kansanvaltaan kuuluu, että hallituksen toimia valvotaan tarkasti vaalikauden mittaan.
Hallinnosta löytyy varmaankin yhä paljon typerää juttua ja niihin vain ei poliittisista syistä ole puututtu. Tienenkin nyt syntyy kauhea älämölö siitä, että pyhään lehmään uskalletaan kajota. Suomen velat oli jo vuosi sitten suuremmat kuin Kreikalla. Pitäisikö jatkaa samalla linjalla?
Pitää suhteuttaa ainakin BKT:hen. Ei pidä jatkaa, mutta ehdottomasti mitään paniikkia ei ole. Suomen valtion velka EU-maiden keskitasoa ja velan reaalikorko tällä hetkellä miinusmerkkinen, koska korko 3% ja inflaatio 5%.
Ja jos ja kun velanottoa halutaan hillitä, niin Pekka hyvä , pitääkö säästöt ottaa köyhimmiltä ja antaa kaksin verroin sama hyvätuloisille? Tämä on paitsi huonoa velan lyhennystä, myös inhimillisesti järkyttävää.
Mikkelin piispa Mari Parkkinen kritisoi tämän päivän (29.9.) Hesarissa hallituksen leikkauslinjaa, tosin kovin kiltein sanakääntein.
Ei voi kuin peukuttaa piispa Parkkiselle! Joskus toki toivoisi, ettei piispa tai pappi aina puhuisi tai kirjoittaisi kuten piispa tai pappi.
Antti Eskola muuten kirjoittaa samasta asiasta (Eskola 2009, 166) täsmälleen niin, mitä itse ajattelen. En malta olla siteeraamatta:
”Kirkko voisi….jyristä saarnatuoleistaan Vanhan testamentin profeettojen äänellä vääryyttä vastaan. Sanoja löytyisi vaikka Lars Levi Laestadiukselta, jonka mielestä suurin osa ihmiskuntaa on perkeleen vallassa. (Laestadius): Maailma näyttää suurelta krouvilta, suurelta teurastamolta, suurelta ilotalolta, suurelta varasliigalta.”
Helsinkiläinen Haagan seurakunnan sivulla kritisoitiin torstaina hallituksen leikkauspolitiikkaa: ”On jumalatonta leikata jo valmiiksi pienituloisilta ja heikossa asemassa olevilta.”
Kirkkoherra Mari Mattsson sanoo seurakunnan jo aikaisemminkin osallistuneen yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Joo, luin tuoreeltaan. Taisin twiitatakin. Hienoa Haagan seurakunta! Jos yksinhuoltajan jääkaapissa vain valot, kun lapsikorotukset otettu pois ja leikattu asumistukea, niin ei muuta kuin talentit käyttöön! Sitähän voi ruveta vaikka konsultiksi tai miksi ikinä .. kun hallitus leikkaa köyhät vielä köyhemmiksi, siunattu hallitus vain ajattelee köyhän parasta. Retoriikka kuin 1800-luvun nälkävuosilta.