Jäsenmaksu?
Tässä nippu lapsellisia kysymyksiä yksinkertaiselta uskonnottomalta viisaille uskoville kirkonmiehille (tai kelle tahansa vastaamaan kykenevälle) koskien Suomen suurinta "vapaaehtoista" yhteisöä.
Pitääkö olla kirkko, seurakunta, herätysliike, uskonyhteisö? Jos, ja kun monien mielestä pitää, niin miksi?
Miksei voi vain uskoa ilman kirkkoa tai seurakuntaa jos uskotuttaa tai tuntuu muutoin tarpeelliselta uskoa johonkin yliluonnolliseen?
Eikö Jumala kutsu kaikkia luomiaan luokseen taivaan iloon jos on kutsuakseen? Eikö se uskon lahja ja kutsu kuulu yhtälailla patamustille pakanoille, kuin äärikonservatiivi-kreationisti-fundamentalistiuskovaisillekin? Voiko sen kutsun ottaa vastaan vain kuulumalla kirkkoon?
Pitääkö oikeudesta uskoa ”oikein” ja siitä paljonpuhutusta pelastuksesta maksaa kirkon jäsenmaksun muodossa? Jos pitää, niin miksi kirkon seinistä, organisaatiosta ja hallinnosta pitää maksaa jotta pääsisi taivaaseen kuoltuaan?
Eikö voi ”pelastua” - jos vain ihan yksinkertaisesti uskoo - ilman loitsuja, ristinmerkkejä ja muita poppakonsteja, jotka pitää suorittaa tarkalleen määrättyjen kaavojen ja rituaalien mukaan ja joita jossain kirkossa voivat suorittaa vain naimattomat, teologisesti oppineet miehet, joissain toisessa samaa kristillistä Jumalaa palvovissa kirkoissa jopa naisetkin ja joissain herätysliikkeissä myös maallikkomiehet, joilla ei ole minkään sorttista teologista koulutusta? Onko noiden rituaalien oikein suorittaminen tai yleensä suorittaminen "pelastuksen" ehto?
Miten ne miljardit tai kymmenet miljardit (ei heidän lukumäärästään kukaan tolkkua ota) homo erectukset ja homo sapiensit - jotka elivät ennen kuin minkään merkkisiä uskontoja oli keksittykään - voivat ”pelastua” ilman kirkollisia rituaaleja, evankeliumia, jeesususkoa ja ilman kirkon/uskonyhteisön jäsenmaksuja?
Eikö yhteiskunnalla olisi vähäosaisten auttamiseen ja lähimmäisen rakkauteen käytettävissään paljon enemmän varoja (kuin nyt esim. diakoniatyöhön) ilman kirkko-organisaation raskasta hallintoa, sen tekemää täysin tuottamatonta työtä sekä kirkko- ja muiden rakennusten rakentamista ylläpitoineen?
Lieneekö vanha sanonta ”kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa” sittenkin totta?
Mitä muuta sillä jäsenmaksulla saa kuin epävarman ja kyseenalaisen taivaspaikan?
77 kommenttia
Aika harvoin kohtaa uskovia, joissa todella näkyy hengenhedelmiä. Siinä on Arikin oikeassa. Ei ole parannusta näkyvissä, tuskin kenenkään kohdalla. Tuskin riitaisampaa porukkaa löytyy mistään. Joten riittänee Arilla moitittavaa. Onneksi on Ari keskittynyt vain Lutherin niskavillojen pöllytykxseen. Muut uskovat ja heidän oppinsa pääsee siten vähemmällä. Onhan hyvä kun on joukossamme yksi jolla on ainoA oikea oppi.
Ismo Malinen, otat Paavalin sanoja ja niillä yrität todistaa omaa uskoasi oikeaksi, Paavalin sanat eivät ole iankaikkisen elämän sanoja vaan ainoastaan Jeesuksen Sanat evankeliumeissa, siis on aivan turhaa pyöritellä Paavalin sanoja kun ei usko Jeesuksen Sanoja evankeliumeissa.
Jeesus selkeästi julisti ja käskee julistaa parannusta syntien anteeksi saamiseksi Hänen nimessään, siis ei mikään kaste anna syntejä anteeksi oikean evankeliumin mukaan. Kuka julistaa syntejä anteeksi kasteessa julistaa aivan toista evankeliumia.
Ari kääntyminen Jumalan puoleen on Raamatun mukaan ”parannus synneistä” Hän on itse Parannus. Näin Raamattu asian tuo esiin, juuri se on Jeesuksen julistamaa Ilosanomaa (Evankeliumi) Siitä myös Paavali ja muut Apostolit puhuu. Kasteesta ei tarvinne enää puhua, tiedän kantasi.
Ismo Malinen toteat ettei kasteesta enää tarvinne puhua, siis kaiken harhan perusta on juuri tuo lapsikaste ja siihen ympätty armo, kun siis vaikka pedofiili murhaaja tulee synnin tuntoon niin ohjataanko hänet parannuksen kautta kasteelle vai TAKAISIN kasteen armoon, siis luottamaan kasteessa ”luvattuun syntien anteeksi saamiseen”? Antoiko lapsikaste siis voiman ja ymmärryksen Jumalan tahdosta?
Kimmolla oivallinen kysymys: ”Pitääkö oikeudesta uskoa ’oikein’ ja siitä paljonpuhutusta pelastuksesta maksaa kirkon jäsenmaksun muodossa?”
Vaikka tuolla aiemmin on jo tätä finanssipuolta käsitelty, otan kysymyksen vielä esille.
Jokainen uskontokunta tietysti valitsee oman käytänteensä varojen keräämiseksi toimintaansa, mutta Raamatun antama malli ei todellakaan viittaa sen enempää verotukseen kuin jäsenmaksuihin. Vai mitä voisi päätellä seuraavista ohjeistuksista?
”Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.”(2.Ko9:7)
”Kun keräätte varoja Jerusalemin pyhille, noudattakaa niitä ohjeita, jotka olen antanut Galatian seurakunnille: kunkin teistä on aina sapatin jälkeisenä päivänä pantava syrjään rahaa sen mukaan kuin hänellä on varaa, jottei keräystä pantaisi toimeen vasta kun olen tullut sinne.”(1.Ko16:1-3)
Rahan käyttö alkuseurakunnassa meni paljolti kristittyjen keskinäisen yhtenäisyyden lujittamiseen, olihan keskinäinen rakkaus Jeesuksen antama tuntomerkki seuraajistaan(Joh13:34,35)
Näin korinttilaisia neuvottiin: ”Jos antajalla on hyvää tahtoa, hänen lahjaansa pidetään arvossa sen mukaan, mitä hänellä on, eikä vaadita sellaista, mitä hänellä ei ole. Tarkoitus ei toki ole, että muiden tilanteen helpottuessa te joutuisitte tiukalle. Kysymys on vastavuoroisesta jakamisesta. Nyt on teillä yllin kyllin ja voitte lievittää heidän puutettaan, sitten voivat taas he yltäkylläisyydestään lievittää teidän puutettanne, ja näin toteutuu oikeus ja kohtuus.”(2Ko8:12-14)
Monissa uskonnollisissa järjestelmissä palkkamenot muodostavat huomattavan osan rahantarpeesta. Alkuseurakunnassa työehtosopimus oli yksiselitteinen: ”Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa”. Esimerkiksi lakimies Paavali teki telttoja ja totesi syyn moiseen olevan ”jotta emme olisi olleet teidän vaivoinanne”.(2.Tes3:8)
Eikös Rauli opetuksen mukan Pyhä Henki valaise kaikille uskoville juuri oikean opin joten mihinkäs siinä enää Sanan jälken muita selittäjiä tarvitaan?
Eikös Jeesus ole uskon alkaja ja täyttäjä? (Hebr.12) Kuinka meidän siis tulee ajatella Raamatun ymmärtämisestä, eikö kaikki ole valmista ja selvää? Raamattu on aika selkeä kirja.
Oletko Rauli siis sitä mieltä, että Pyhä Henki ei sitten valaisekaan kaikille uskoville oikeaa oppia? Mutta ei näytä valaisevan kaikille opettajillekaan kun opettajatkin ovat erimielisiä ja joutuvat usein uusimaan opetussuunnitelmiaan kaiketi myös siellä Jehovan todistajien joukossa? Että vähemmästäkin menevät maallikot päästään pyörälle.
Vai sanotaan täällä Raamattua selkeäksi, no selittäkääpä nyt sitten selkeällä suomen kielellä muutama selkeä evankeliumin kohta ja vieläpä yhdistäkää ne .
Ensinnäkin JEESUS SANOO seuraavasti:
Matt. 11:25 Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
Kuten JEESUS SANOO myös:
Matt. 7:16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?
Edellä olevaan kuuluu siis JEESUKSEN KÄSKY:
Matt.7:15 Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.
Selittäkää nyt SELKEÄSTI RAAMATUN mukaan mitä on huono hedelmä (vrt rakkaus ja Jeesuksen käsky rakastaa niin lähimmäistä kuin myös vihollista)
Kirjoittaja
kimmo wallentin
Nakuklabbina landestadissa -46 födannu telluksendallaaja, giftiksessä snygin donnan kans snadisti yli viiskytkaks suuliksen rundii, kolme skloddii 52, 49 ja 42 v gamloja boitsuja, budjaa landestadissa, luudailee skutseissa kondiksen takii, entinen reklaamihemmo ja dirika, nykyne eläkestara ja tsyrkasta eronnu pakana.
Paljon hyviä kommentteja, Kimmon arvo kysymysten herättäjänä on vertaansa vailla. Paavalin kirjeessä Roomalaisille (luku 10) vastataan oikeastaan kaikkiin Kimmon kysymyksiin ja tukee monia blogin kommentteja. Jeesushan tuli nimenomaan vapauttamaan ihmisen ”uskonnollisuudesta” joka on rituaalinomaista ”oikeaa” ja itsevalittua Jumalan palvomista. Oikeassa oleminen oikeuttaa tuomitsemaan väärässä olijat ja väärässä oleminen oikeuttaa halveksimaan oikeassa olijoita… Rakkaus ei kuitenkaan tee vääryyttä kenellekkään. Armo käy oikeuden edellä. Perimältään on kysymys ”uskosta” Jumalaan. Jeesus tuli, että uskoisimme Hänen kauttaan Luojaan kaiken alkajaan ja täyttäjään, Jumalaan joka on Lähettänyt meille sovituksen Sanan (Kirkon virka)
”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Sanoohan Raamattu: ”Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään”. Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat. Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”.
Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: ”Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!”
Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: ”Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?” Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta. Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet? Kyllä ovat: ”Heidän äänensä on kulkenut kaikkiin maihin, ja heidän sanansa maan piirin ääriin”. Minä kysyn: eikö Israelilla ole ollut siitä tietoa? Ensiksi jo Mooses sanoo: ”Minä herätän teidän kiivautenne kansan kautta, joka ei ole kansa, ymmärtämättömän kansan kautta minä teitä kiihoitan”.
Ja Esaias on rohkea ja sanoo: ”Minut ovat löytäneet ne, jotka eivät minua etsineet; minä olen ilmestynyt niille, eivät minua etsineet.”
Kirkko on siis uskonsa tunnustavien yhteisö maailmassa, jotka todistavat Jumalan Valtakuntaa. Näkyvä ja näkymätön Seurakunta on Jumalan teko. Meidän jotka uskomme, ei ole tarkoitus erotella toisiamme, (eriseurat) vaan julistaa Jumalan Valtakuntaa niille, jotka eivät vielä Jeesusta tunne.
Kun Jeesus oli ristillä, niin toisella puolella oli uskonsa tunnustava syntinen. Toisella puolella oli myös syntinen.
Ilmoita asiaton kommentti