Muistan sen kohtalaisen hyvin. Oli syksyinen ilta vuonna 1997. Sinä vuonna olin käynyt riparin ja saanut liittyä armosta Jeesuksen joukkueeseen. Inhimillisessä todellisuudessa kyti kuitenkin mahdollisuus, että Suomi pääsisi jatkokarsintaan, mutta surullisenkuuluisa loppuhetkien flipperi pilasi tämän sauman. Unkari tasapeli hautasi haaveet aiheuttaen kansallisen urheilutrauman, josta pahempi lienee vain 2003 lätkän puolivälierätappio Ruotsille.
Nyt kuitenkin paratiisin portit aukesivat. Viimein Suomen huuhkajat saivat lentää porteista sisään eikä jääneet linnustajan ansaan.
1-0 Viimein onnistuu Jasse Tuominen.
2-0 Saako jo uskoa? Kysyi selostaja. Kyllä saa.
3-0 Se on kyllä nyt siinä. Tätä kisapaikkaa ei vie kukaan Huuhkajilta.
Unelma on toteutunut. Onhan tämä ollut hieno urheiluvuosi. Keväällä
Kuningas Litmanen katsoo peliä. Hänen kruununperillinen Pukki on vastannut huutoon ja johdattaa joukkojaan edestä.
”Sveitsin suurin sanomalehti Blick oli haastatellut entistä Huuhkajien keskikenttäpelaajaa Aki Riihilahtea, joka kertoi koko Suomen rakastavan Pukkia.
– Pukki on kuin messias, joka johtaa suomalaiset luvattuun maahan, Riihilahti sanoi.32 karsintaa on ohi. Haavoja on tullut. Nyt viimein erämaavaellus on ohi. Luvatun maan jo voi nähdä kuin Mooses konsanaan.
Nyt saa juhlia! Tämä voitto on yhteinen ja siitä saa iloita jokainen.
Odotellaan miten kristikansa tämän riemuun yhtyy. Kirkossakin on kuulemma halailtu voiton jälkeen:)
