Invocavit eli ensimmäinen paaston ajan sunnuntai

 

Invocavit on ensimmäisen paastonajan sununtain nimi latinaksi

 

Kuvassa prinsessa Colette kotiosoissa Yaoundessa Kamerunissa

Vanhan kirkon aikana oli tapana kastaa pakanoita pääsiäisyönä. Näin tuli esille, että kaste yhdistää meidät Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen.

Kasteopetus aloitettiin paastonajan alkaessa. Koulutukseen hyväksytyt voideltiin pyhällä öljyllä, jotta he voittaisivat opintojen aikana vastaan tulevat kiusaukset. Voitelulla heidät uskottiin Kristuksen hoivaan, jotta he jaksavat perille asti: Pääsiäisyönä vastaanotettavaan kasteen lahjaan.

Tästä vanhan kirkon aikaisesta tavasta varustaa oppilaat Jumalan Pyhän Hengen voimalla kasteelle valmistautumista varten on peräisinensimmäisen paastonajan teema: Jeesus kiusausten voittaja.

SUNNUNTAI 21.2.2021

1. paastonajan sunnuntai (Invocavit)

Jeesus, kiusausten voittaja

Ensimmäinen lukukappale: Jes. 1:16 – 20

 

 

Armovakuutus jumalanpalveluksen alussa

Lapsuudessa ja nuoruudessa kävin paljon kirkossa. Liturgia tuli minulle tutuksi jo varsin varhain. Jumalanpalveluksen alussa on synnintunnustus ja synninpäästö. Tässä on monia vaihtoehtoja käytössä. Yksi synninpäästön muoto on peräisin meidän lukukappaleestamme.

Nykyisessä käsikirjassamme se on vaihtoehto kuusi:

Olkaa turvallisella mielellä,

sillä Herra sanoo kaikille katuville:

»Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset,

ne tulevat valkeiksi kuin lumi.

Vaikka ne ovat purppuranpunaiset,

ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa.»

Aikoinaan piti ripittäytyä ennen Herran pyhälle ehtoolliselle menoa. Nykyisin tuo on siirretty liturgian yhteyteen ja se toimitetaan yhteisesti kaikille, oli sitten ehtoollinen tai ei menojen aikana.

Myös ortodokseilla on käytössä ripittäytyminen ennen ehtoolliselle menoa, säännöllisillä kävijöillä harvemmin. Johannes Kronstadtilainen sai luvan pitää yhteisen ripin, kun väkeä oli niin paljon, ettei hän ehtinyt ripittämään kaikkia osallistujia. Siksi hän sai piispaltaan luvan toimittaa ripin yhteisesti kaikille ehtoolliselle tulijoille. Tämä käytäntö on levinnyt myös maamme ortodoksien käyttöön.

Ripittäytymisessä synninpäästö on  toimituksen pääasia. Tunnustus on vain valmistautumista tätä toimituksen keskeistä sanomaa varten: Meidän syntimme annetaan anteeksi ja pääsemme vaipaiksi kaikesta, mikä meitä syyttää. Jumala on antanut kaiken anteeksi Vapahtajamme ristin kuoleman ja ylösnousemuksen voittoisassa työssään.

Rippi on paluuta kasteen antamaan pelastukseen

Armovakuutus on yhteinen rippi. Se julistaa koko seurakunnalle syntien anteeksiantamuksen Jeesuksen täytetyn työn perusteella. Se palauttaa meidät pelastuksen alkuun, kun meidät pyhässä kasteessa on Jumalan armoliittoon saatettu.

Aikoinaan kirkkoisä Hieronymus totesi että katumus eli rippi on toinen lankku, jolle saamme nousta, jos olemme pudonneet pois kasteen pelastuksen laivasta. Luther kuitenkin toi esille, että rippi ei ole kasteen lisäksi oleva joku toinen tie pelastukseen vaan paluuta alkuperäisen pelastuksen yhteyteen.

Näin uskonpuhdistajamme sanoo:

Hieronymuksen kirjoituksessa sanotaan: "Katumus on toinen lankku, jonka varassa uiden meidän on pelastauduttava rannalle, kun laiva on haaksirikkoutunut", nimittäin se laiva, johon me kristikuntaan liittyessämme astumme purjehtiaksemme sillä toiselle rannalle.

Tällainen käsitys on kuitenkin riistänyt kasteelta käytön, niin ettei se voi meitä auttaa. Siksi on väärin ilmaista asia tuolla tavalla: eihän laiva voi hajota, koska se on Jumalan säädös eikä meidän tekomme. Niin voi kyllä käydä, että me liukastumme ja putoamme laivasta. Mutta jos joku putoaa, varautukoon uimaan laivan luo ja tarrautumaan siihen kiinni, kunnes pääsee sinne takaisin. Siinä hän voi sitten jatkaa aiemmin aloitettua matkaa.

Nyt siis käsitämme, miten äärettömän suurenmoinen asia kaste on. Se tempaa meidät Perkeleen kidasta, omistaa meidät Jumalalle, kukistaa synnin ja ottaa sen pois. Joka päivä se sitten vahvistaa uutta ihmistä ja jatkaa vaikutustaan, kunnes pääsemme tämä elämän kurjuudesta iankaikkiseen ihanuuteen. 

Tässä tulee esille se, että pelastus on yksi, koska Kristus on yksi. Tästä Kristuksen pelastuksesta on kysymys niin kasteen toimituksessa kuin myöhemmin katumuksessa eli ripittäytymisessä tähän samaan armoliittoon palaamisessakin.

Tässä  sunnuntain Vanhan testamentin lukukappale

Jes. 1:16–20

Peseytykää, puhdistautukaa,
tehkää loppu pahoista töistänne,
ne ovat aina silmissäni.
Lakatkaa tekemästä pahaa.
Opetelkaa tekemään hyvää,
tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta,
puolustakaa sorrettua,
hankkikaa orvolle oikeus,
ajakaa lesken asiaa.
- Tulkaa, selvittäkäämme miten asia on,
sanoo Herra.
- Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset,
ne tulevat valkeiksi kuin lumi.
Vaikka ne ovat purppuranpunaiset,
ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa.
Jos te taivutatte mielenne kuulemaan minua,
te saatte syödä maan hyvyyttä,
mutta jos kovetatte mielenne ja torjutte minut,
miekka syö teidät.
Herran suu on puhunut.

59 kommenttia

  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto tuot minulle seuraavan:

    “”Niinpä yritän tässä opettaa aivan alkeellista perustavaa logiikkaa.

    1) Raamattu sanoo, että kaste pelastaa. 1. Piet. 3:21 2) Raamattu sanoo, että kaste on uudestisyntymä, Tiit. 3:5. 3) Raamattu sanoo, että joka on uskova ja on kastettu, se pelastuu, Mark. 16:16 4) Ihminen sanoo, että hän uskoo tämän.””(Matias Roto)

    Kun menet heti ensi askeleella pieleen niin kaikki on metsässä, siis kun Pietari sanoo kasteen pelastavan, niin hän vertaa sitä Nooan ja kump pelastukseen veden kautta, pelastuivatko Nooa ja toiset taivaaseen, eivät, siis kuinkas sitten kuvittelet nyt kasteen tekevän sen, ei ainakaan näiden Pietarin sanojen mukaan sitä voi todistaa, mot.

    3 Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, 4 joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee,(2.Piet.1)

    Siis tuossa Pietari sanoo selkeästi mistä Jumalan lupaukset ensinnäkin pelastavat, turmelluksesta joka maailmassa himojen tähden vallitsee. Siis kaste kuuluu osana niihin lupauksiin.

    Luonnollinen ihminen elää turmeltuneessa maailmassa omien himojensa vietävänä, niiden vetämänä ei voi olla Jeesuksen seuraaja, siis tarvitaan parantaja joka parantaa tästä turmeltuneesta luonnosta eli parantaa ihmisen paatuneen sydämen, kiitos Jumalalle Jeesuksesta, Hän on parantajamme.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Tulkintasi 1 Pietarin kirjeen sanomasta on vääristelyä. Kiellät Jumalan sanan selkeän sanoman: Kaste pelastaa. Se ei auta että kiemurtelet yrittäessäsi väistää totuuden kohtaamista.

      1 Piet. 3:21

      Vuoden 1938 käännös

      Tämän vertauskuvan mukaan

      v e s i nyt teidätkin p e l a s t a a , k a s t e e n a

      — joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta — Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,

      Raamattu 1992

      Tuon esikuvan mukaisesti teidät

      p e l a s t a a nyt k a s t e ,

      ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus,

      UT2020

      Samoin teidätkin

      p e l a s t a a nyt v e s i eli k a s t e

      , ei saastaisesta elämästä luopuminen. Kasteessa te olette tehneet Jumalan kanssa sopimuksen, joka takaa teille puhtaan omantunnon. Te pelastutte Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta.

      Joten Ari hyvä.

      Kun niin kovasti puhut uskosta, niin minne sinun uskosi juoksi karkuun, kun kaiken maailman omien järkeilyjesi vietteleminä menet kieltämään Pietarin selkeän sanan.

      Jotta oppisit tuntemaan edes pelastuksen alkeet, niin siksi olen korostanut Pietarin sanoman keskeiset sanat. Näin yritän vanhemman ja elämää kokeneemman neuvona antaa sinulle että opettelepas sisältälukutaitoa, jottei epäuskosi pääsisi sinua tyystin harhateille johtamaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Matias Roto mitä on sitten jopa itse mainitsemasi:

      “”Tämän vertauskuvan mukaan””, mitä on tämä “vertauskuva”, selitäppä nyt selkeästi?

      Uskotko että “kerran kastettu, aina pelastettu”?

      Pakkohan sinun on uskoa noin, muutenhan koko oppirakennelmasi sortuu, sillä jos kastetut eivät aina pelastu niin kaste ei pelastakkaan, mot.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Kaste liittää meidät pelastukseen. Kaste siis antaa pelastuksen. Tässä pelastuksen yhteydessä me sitten elämämme koko elämämme ajan. Tämä elämä on uskosta elämistä. Kaste siis liittää meidät vanhurskauttavaan uskoon ja tämän uskon vanhurskauden varassa meillä on armollinen Jumala joka vie meidät perille.

      Ongelmasi on se että asetat kysymyksesi väärin. Siksi silmäsi ovat sokaistuneet huomaamasta että jo itse lähtökohtana olevassa blogissani olen vastannut kysymykseesi:

      Tässä tulee esille se, että pelastus on yksi, koska Kristus on yksi. Tästä Kristuksen pelastuksesta on kysymys niin kasteen toimituksessa kuin myöhemmin katumuksessa eli ripittäytymisessä tähän samaan armoliittoon palaamisessakin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Kasteen vaikutus ulottuu koko elämään sen alusta sen loppuun aina taivaaseen siirtymiseen saakka. Koko kristillinen elämä uskossa on nimittäin kasteesta elämistä.

      Tästä Luther kirjoittaa selkeästi Isossa katekismuksessa:

      Mitä kasteessa tapahtuu ja mitä se vaikuttaa?

      Juuri siinä vanha ihminen surmataan ja sen jälkeen nousee ylös uusi ihminen. Näiden kahden tapahtuman on jatkuttava meissä läpi koko elämämme. Eihän kristillinen elämä oikeastaan mitään muuta olekaan kuin yhtä jokapäiväistä kastetta, joka on kerran alkanut ja jatkuu alati. Sillä kaikkea sitä, mikä kuuluu vanhaan ihmiseen, täytyy lakkaamatta perata pois, ja tilalle on saatava sitä, mikä kuuluu uuteen ihmiseen. Mikä sitten on vanha ihminen? Se on itsekäs minämme, jonka olemme perineet Aadamilta. Se on täynnä vihaa, kiivautta, kateutta, siveettömyyttä, ahneutta, laiskuutta, ylpeyttä ja ennen kaikkea epäuskoa. Sen täyttävät kaikenlaiset paheet, eikä siinä ole luonnostaan mitään hyvää. Mutta kun olemme päässeet Kristuksen valtakuntaan, tuon kaiken pitää joka päivä vähentyä, niin että ajan mittaan tulemme yhä lempeämmiksi, kärsivällisimmiksi ja sovinnollisemmiksi sekä teemme ahneudesta, vihasta, kateudesta ja ylpeydestä yhä selvemmän pesäeron.

      Näin kristityt käyttävät kastetta oikein, ja juuri tätä vedellä kastaminen merkitsee. Ellei näin tapahdu, vaan vanhan ihmisen ohjaukset päästetään löyhälle, niin että sen vauhti vain kiihtyy, silloin ei kaste ole käytössä, vaan ponnistellaan kastetta vastaan. Sillä ne, jotka elävät erossa Kristuksesta, eivät muuta voi kuin tulla päivä päivältä pahemmiksi. Sananlaskukin lausuu tämän totuuden: “Aina entistä pahempi, iän myötä ilkeämpi.” Jos joku oli vuosi sitten ylpeä ja ahne, tänä vuonna hän on paljon ylpeämpi ja ahneempi. Näin kelvottomuus kasvaa ja edistyy ihmisessä nuoruudesta asti. Pikkulapsessa ei ole vielä mitään erityisiä paheita, mutta kun hän varttuu, hänessä ilmenee kurittomuutta ja siveettömyyttä. Kun hän tulee täysi-ikäiseksi mieheksi, esiin alkaa nousta yhä enemmän todellisia paheita. Jos siis kaste voimineen ei ole torjumassa ja tukahduttamassa vanhaa ihmistä, tämä seuraa luontoaan ja jatkaa hurjastelevaa elämää. Mutta siellä, missä ihmiset ovat tulleet kristityiksi, vanha ihminen heikkenee päivä päivältä, kunnes vihdoin häviää kokonaan. Tätä on oikea nöyrtyminen kasteeseen ja nouseminen siitä joka päivä jälleen ylös. Ulkonaista merkkiä ei siis ole asetettu vain vaikuttamaan voimakkaasti, vaan myös jotakin julistamaan. Milloin uskoa harjoitetaan niin, että se tuottaa hedelmää, kaste ei ole tyhjä vertauskuva, vaan siihen liittyy myös vaikutus.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto kuinka rakkaus näkyy ulkopuolella oleville ja kuinka heitä kohtaan?

    Entäpä niitä kohtaan jotka on kyllä kastettu mutta eivät halua olla “uskovaisia”?Otat tuossa Lutherin kirjoituksia esille, voiko samasta lähteestä tulla rakkautta ja vihaa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Kiitos kysymyksestäsi

      1) Mielestäni rakkaus “ulkopuolella olevia” kohtaan on luonnollinen seuraus jo siitä, että olemme sukulaisia jo Aatamista asti. Niinpä emme saa helveksia ketään ei ainoatakaan kanssaihmistämme, koska jos niin teemme, niin halveksimme omaa sukuamme.

      Niinpä omalta osaltanikin pyrin kohtaamaan jokaisen lähtökohtaisesti ystävänä ja naapurina ja lähimmäisenä jonka kanssa kuulumme yhteen, joko lähempää tai kauempaa sukulaisena yhteenkuuluvina.

      Toki olen kiitollinen että jo isäni opetti minut tällaiseen kaikkien kanssa periaatteessa ystävälliseen asenteeseen. Hän suhtautui lähes samalla tavalla olipa sitten kyse naapurin juovuksissa olevasta kaverista tai tasaaltamme ministeristä. Erot muodostuivat vain tilanteen vaatimista sopeutumisista oikean tason löytämiseksi, yleensä hyvin käyttäytyvien kanssa leppoisasti jutustellen ja jouvuksissa olevaa jonkin verran neuvoen tai auttaen, ettei tämä rappusissa loukkaisi itseään.

      2) Seurakuntatyössä lähden siitä, että jokainen kastettu on myös uskova. Suhtaudun jokaiseen tästä lähtökohdasta käsin ja palvelen heitä tasapuolisesti tekemättä mitään eroa siitä miten syvällisesti nämä ovat päässeet uskon ymmärtämisessä. Minkäänlainen syrjintä ei missään tapauksessa ole sopivaa ketään kohtaan. Sellainen olisi täysin kaikkien hyvien käyttäytymisperiaatteitten vastaista.

      Tehtäväni ei ole tuomita vaan palvella ja sen mukaisesti myös toimin, jotta evankeliumin esillä pitämiselle ei tulisi mitään estettä. Evankeliumi itsessään on voimallinen tekemään työnsä. Minun ei tarvitse auttaa itämässä olevia taimia kasvamaan rupeamalla repimään niitä irti maasta että ne muka tällä tavalla alkaisivat kasvamaan nopeammin kuin niiden lainalaisuuteen kuuluu.

      3) Raamattu kehottaa meitä tekemään hyvää. Tässä yhteydessä se puhuu siitä, ettei samasta lähteestä voi pulputa sekä hyvää että huonoa vettä. Valitettavasti tämä ei aina pääse toteutumaan jokaisen elämässä vaan samasta ihmisestä voi valitettavan usein tulla ulos sekä rakkauden että vihan purkauksia. Ihminen on jo Adamin lankeemuksesta asti syntiinlankeemuksen tilassa. Näin kukaan ei voi omassa itsessään päästä täydellisyyteen tämän elämän aikana. Vasta taivaaseen päästyämme pääsemme tästä perinnöstämme eroon.

      Kaikki hyvä mitä maailmassa esiintyy tulee keskuuteemme Jumalan lahjana. Jumala on luonut meidät hyviksi. Jokainen hyvä teko on hänen luomistekojensa ylistystä. Jeesus on meidät pelastanut ja kasteessa ottanut Jumalan lapseuteen. Niinpä tässä uuden ihmiskunnan alussa meillä on alati kiitollisuus Vapahtajamme suuresta armosta ja loputtomasta rakkaudesta, jolla hän joka päivä pesee meidät puhtaiksi siinä anteeksiannon puhdistuksessa, joka riittää koko elämämme ajan alati uudistuvaan elämän vapauttamiseen ja toivon näköalojen antamaan autuuden odottamiseen. Pyhä Henki on kanssamme alati, joka hetki. Hänen opastuksessaan ja johdatuksessaan saamme kulkea turvallisesti elämässämme eteen päin joka hetki uudistusta pyytäen ja toivon täyteisesti Jumalan Pojan takaisin tuloa kohti kurottaen elää elämäämme täysipainoisesti ja Jumalan huolenpidosta iloiten.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Lutherin ei voi edes sovittaa lausahdusta “älkää tehkö niin kuin minä vaan niinkuin minä sanon”.

    Siis taitaa olla aika harvassa ne jotka tekevät niinkuin Luther teki ja samoin sitä mitä hän kirjoitti, vai oletko erimieltä Matias Roto?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Luther oli aikansa oppinein mies. Tässä sinulle olisi hyvä malli tehdä juuri niin kuin hän teki. Opiskella koko ajan niin hyvin kuin voi ja pystyy, koko elämänsä ajan.

      Esimerkiksi vuosien 1502 – 1522 välisenä aikana hänen lyhin työpäivänsä oli 12 tuntia vuorokaudessa. Tässäkin sinulle olisi mahdollisuus ottaa esimerkkiä elämääsi. Tee työtä ja tee se kunnolla.

      Luther piti hyvää huolta puolisostaan. Tässäkin hän on hyvä esimerkki sinulle. Huolehdi perheestäsi niin hyvin kuin ikinä voit. Minkä teet vaimollesi, sen teet itsellesi. Huolehdi myös lapsistasi niin hyvin kuin voit. Lutherin jälkeläisiä asuu jopa täällä Suomessa. Pidä sinäkin huolta jälkikasvustasi niin hyvin että vielä puolen vuosituhannen jälkeenkin heidän keskuudessaan elää muistoissa se, mitä sinä olet tehnyt kansamme ja yhteiskuntamme hyväksi.

      Luther taisteli myös aikansa harhaoppineita vastaan. Hän varoitti näiden aiheuttamista ongelmista ympäröivälle yhteiskunnalle ja jopa koko kristikunnalle. Tässäkin sinulla olisi oppimista, paljonkin, niin ettei ihmisiä toinen toisistaan erottaville voimille anneta valtaa repimään rikki yhteistä elämäämme toinen toisemme kanssa eikä myöskään repimään hajalle yhteistä kristikuntaa, joka on ollut Pyhän Hengen toimintaväline jo apostoleista alkaen.

      Joten tässä on muutama näkökohta, joiden perusteella totean että kritiikkisi ampuu ohi. Olisi hyvä jos lukisit edes yhden kunnollisen ja pätevän historioitsijan teoksen Lutherin elämästä ennen kun menet rätit silmilläsi ampumaan tussarisi täyslatinkia, kuvitellen osuvasi häneen, vaikka laukauksesi meneekin hongikkoon harhaisten lähteittesi takia, joiden vuoksi kuvitelmasi liikkuvat aivan eri mantereella kuin uskonpuhdistajamme arkirealistinen elämä tosiasiallisessa historiassa tapahtui.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Matias Roto siis seuraatko (eli teetkö niiden mukaan) sinä Lutherin kirjoituksia vai irtisanoudutko niistä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Kysyt suhdettani Lutherin. Hän on minulle hyvin suuri oppi-isä.

      Minulla on valtaosa hänen tuotannostaan saksan kielellä kokoomateoksessa jossa on 25 isoa kirjaa Luthers Sämtliche Schriften. Esimerkiksi viimeissä on sivunumerointeja vastaavia palstanumeroita aina 2202 asti.

      Joten ymmärtänet, että hän oli aikansa tuotteliain kirjailija. Vielä 1900 -luvulle asti koko maailman kaikkien aikojen tuotteliain kirjailija. Vasta silloin kuulemma, en tiedä varmaksi, lienee joku ylittäneen Lutherin tuotannon sähköisiä tekstinkäsittelylaitteita käyttäessään.

      Hänen tuotantonsa kriittinen laitos on Weimarer Ausgabe (WA), jossa on 127 kirjaa. Katsoppas miten komea hylly noista Lutherin tuotannon kirjoista syntyy.

      https://de.wikipedia.org/wiki/Weimarer_Ausgabe_(Luther)

      Lutherin kokoelman lisäksi muuta Luther -kirjallisuutta minulla eri kielisinä noin hyllymetrin verran, lisäksi lukuisia muita kirjoja, joissa viitataan hänen tuotantoonsa.

      Aikoinaan osallistuin professori Haikolan Luther tutkimuksenseminaariin jo 1960-luvun puolivälissä. Kokonaisen vuoden käytimme aikaa Lutherin ajan saksan kielen opiskeluun lukemalla hänen tuotantoaan alkukielillä. Haikola oli erittäin pätevä Luther-tutkija, jonka elämän ongelmana oli vain vaikea sotavamma, joka useaan otteeseen hankaloitti hänen elämäänsä.

      Muutoinkin suomalainen Luther -tutkimus on vuosikymmeniä ollut kansainvälistä huippuluokkaa. Meillä on valtava määrä hyviä väitöskirjoja Lutherin teologiasta.

      Nykyisistä piispoista Simo Peura on tutkinut Lutherin tuotantoa hyvin perusteellisesti. Niinpä hän oli mukana myös luterilaisten ja katolisten yheisesti laatimassa asiakirjassa

      Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista

      Tämän asiakirjan jo yksistään pitäisi vakuuttaa sinullekin miten tärkeää on tehdä teologisesti pätevää yhteistyötä kaikkien kirkkokuntien välillä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Matias Roto et vastannut kysymykseeni, seuraatko hänen kirjoituksiaan vai irtisanoudutko niistä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Miksi kummassa toistat kysymystä melkein jankuttamiseen asti. Etkö hyvä ihminen ymmärtänyt vastauksistani, että me luterilaisena kirkkona seuraamme häntä.

      Muista että usko ei ole yksityisasia, vaan meidän uskomme on yhteinen usko. Tästä yheisestä uskosta meidät on tehty osallisiksi jo pyhässä kasteessa ja tämän yhteisen uskon osallisuudessa me elämme Pyhän Hengen johdatuksessa kautta koko elämän aina ikuisuuden kirkkauteen asti, kun taisteleva ja kilvoitteleva kirkko muuttuu voittaneitten ja perille päässeitten autuaitten kirkoksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Tässä alla siis ohje papeille nuorten opettamisesta:

      “” Nuorten keskuudessa pidä kuitenkin aina kiinni yhdestä ja samasta muodosta ja esitystavasta. Opeta heille ensimmäiseksi yllä mainitut kappaleet, nimittäin kymmenen käskyä, uskontunnustus, Isä meidän -rukous jne., sana sanalta tekstin mukaisesti siten, että he kykenevät toista maan ne ja oppivat ne ulkoa.

      Mutta niille, jotka eivät halua oppia, on sanottava, että he kieltävät Kristuksen ja ovat kaikkea muuta kuin kristittyjä. Heitä ei myöskään saa päästää ehtoolliselle, ei todistamaan yhdenkään lapsen kastetta eikä nauttimaan vähääkään kristityn vapautta, vaan heidät on jätettävä kerta kaikkiaan paavin ja hänen virkakuntansa, vieläpä itse Perkeleen käsiin. Heidän vanhempiensa ja isäntiensä on kieltäydyttävä antamasta heille ruokaa ja juomaa sekä ilmoitettava heille, että ruhtinas haluaa ajaa tuollaiset raakalaiset maasta pois. (http://tunnustuskirjat.fi/vahakatekismus.html)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Tyyli on tuon ajan tyyliä. Se on historiallisen tilanteen mukaista puhetta.

      Sen sijaan itse asia tuossa Lutherin selityksessä on aivan täyttä asiaa. Sinunkiin olisi aihetta ottaa opiksesi se että opettelisit edes opin perusteet kunnolla niin ettei jatkuvasti tarvitsisi oikaista sinun käsityksiäsi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Matias Roto siis kun pidät rippikoulua niin jos ei halua opetella niin eikun nälkäkuurille ja maasta pois sellanen raakalainen?

      Tuo viittaus tilanteen mukaiseen ontuu ja pahasti, siis mikä oli tilanne Jeesuksen aikaan, ei Hän pakottamalla yrittänyt saada juutalaisia uskoon vaan jokaista Hän kutsui yksitellen ja ei pahastunut vaikka pois menivätkin, ei ketään voi pakottaa rakastamaan.

      Missä tuossa vähäkatekismuksen kohdassa näkyy rakkaus?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Lutherin aikainen yhteiskunnan kuri oli sellainen, että jos joku ei suostunut elämään toisten mukana, niin sellaisesta potkittiin kerralla pois maasta. SE on kuulunut muinaiseen tyyliin jo tuhansia vuosia. Vastaava tapa oli jo muinaisilla heettiläisillä noin kolme ja puoli vuosituhatta sitten. Huomasin tuon vaikka muutamat heettiläisen lain kääntäjät olivat olleet tuosta tekstin kohdasta ymmällään, eivät olleet huomanneet, että se oli ollut maan tapa jo tuolloin.

      Tuo kaikki on ollut yksinkertaista yhteiskunnan tuon ajan toimintaohjetta. Pullikoivia ei suvaittu, vaan jokaisen oli pakko sopeutua porukkaan tai sitten porukasta ulos, yksikseen erakkkona elämiseen joka käytännössä useinkin merkitsi hitaasti tapahtuvaa kuolemaa, kun yksinään ei oikein tahtonut pystyä elämään kovin pitkiä aikoja noina ankeina aikakausina.

      Kovinpa olet lukenut ylimalkaisesti Jeesuksen ajan historian todellisuuden kuvauksia. Koko yhteiskunta oli erittäin kollektiivinen. Yksieläjiä ei ollut kuin pitaaliset, jotka sentään saivat kerjäämällä toisilta elämäänsä tarvitsevan avun. Yksineläjiä oli muutoin vain riivaajien vallassa olevat ja muut häiriköt. Tavalliset ihmiset elivät keskellä ihmisten vilinää.

      Jeesuksen vertauksessa kapeasta ja leveästä tietäkin: Kapea tie johti kaupungin portista sisälle kaupungintorin vilinää. Leveä tie oli kahden vuoren välinen sola joka johti keskelle autiomaata täydelliseen yksinäisyyteen ja lopulta janoon tai nälkään kuolemaan.

      Joten Jeesuksen ajan kaikessa elämässä elämä oli

      y h t e i s ö l l i s t ä

      elämää monien ihmisten jatkuvasti esiintyessä aivan lähietäisyydellä toinen toisensa seurassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Rakkaus näkyi Lutherin katekismuksissa aivan arkisella tasolla. Perheen isä pitää huolta vaimostaan ja lapsistaan. Vaimo pitää huolta puolisostaan ja lapsistaan. Lapset osallistuvat kodin askareihin voimiensa mukaan. Lähimmäisen rakkaus säilyi naapurien välillä, koska se kuului elämän perustana olevaan lähtökohtaisesti toinen toisestaan huolehtivaan yhteisöllisyyteen. Jne.

      Joten rakkaus on ollut kaiken opetuksen perustavana yhteiskunnan oletusarvona.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Matias Roto toteat:””Tuo kaikki on ollut yksinkertaista yhteiskunnan tuon ajan toimintaohjetta. Pullikoivia ei suvaittu, vaan jokaisen oli pakko sopeutua porukkaan tai sitten porukasta ulos””

    Mikä sitten oli tilanne kun Luther sai pannabullan ja potkittiin pois? Siis kumpi oli oikeassa vai molemmatko harhassa? Oliko se porukka oikeassa joka jäi katoliseen kirkkon vai se joka perusti uusia kirkkoja?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Ari

      Käytännössä kirkko jakaantui kahdeksi eri kirkkokunnaksi vasta vähitellen. Tähän johtivat paitsi teologiset erot myöskin poliittiset ja taloudelliset olot. Pohjois-Euroopan maat eivät tahtoneet alistua italialaisten johtoon eikä maksaa italialaisten rakennusprojekteja yms.

      Esimerkiksi kun sittemmin luterilaisen ja reformoidun kirkon eroon johtaneet erimielisyydet ehtoollisopista jotka käytiin 1529 niin kukaan ei tuohon aikaan vielä ajatellut että he olisivat muita kuin katolisen kirkon jäseniä ja kuitekin Luther oli saanut pannabullan jo yhdeksän vuotta aikaisemmin.

      Myös Augsburgin valtiopäivillä 1530 kukaan ei vielä ajatellut että myöhemmin osapuolista voisi syntyä eri kirkkokuntia. Ja ota huomioon – Juuri Augsburgin tunnustus on koko luterilaisen kirkon kannalta ratkaiseva uskontunnustus.

      Augsburgin tunnustus sanoo:

      Sitten on myös tarkoituksena, että molempien osapuolten mielipiteet ja näkökannat tässä uskonasiassa tulisivat kuulluiksi, ymmärretyiksi ja punnituiksi keskinäisessä rakkaudessa, lempeydessä ja ystävyydessä, jotta näissä asioissa –— saataisiin aikaan yksinkertainen ja totuudellinen ratkaisu ja kristillinen sovinto, niin että meidän keskuudessamme tulevaisuudessa yksi ja sama, aito ja tosi uskonnon muoto saisi olla käytössä ja harjoituksessa. Toivomme on, että niin kuin me elämme ja taistelemme yhden ainoan Kristuksen alaisina, me voisimme myös elää yhdessä ja yksimielisinä yhdessä ainoassa kristillisessä kirkossa.

      Näin tunnustuksen johdannossa ja yhteenvedossa sanotaan:

      Tässä ovat esitettyinä meidän oppimme pääpiirteet. Siitä voidaan todeta, ettei siinä ole mitään, mikä on ristiriidassa Raamatun tai katolisen kirkon tai Roomankaan kirkon kanssa, sikäli kuin kirkon oppi on isien kirjoituksista meille tunnettua.

      Joten Ari hyvä

      Huomaa mikä on teologisen sisällön kannalta oleellista ja mikä sitten on olosuhteiden murroksissa syntynyttä ulkonaista erilleen joutumista.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Ari

    Kiitos mielenkiinnosta blogiani kohtaan ja kiitos keskusteluista.

    Luulen että meidän on parempi lopettaa tämä keskustelu ennen kuin alamme urautua samojen asioiden toistoon.

    Tervetuloa mukaan uuteen keskusteluun uudesta teemasta ja toivottavasti silloin saamme pohdittavaksemme myös jotain uutta ja merkittävää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25