Invocavit eli ensimmäinen paaston ajan sunnuntai
Invocavit on ensimmäisen paastonajan sununtain nimi latinaksi
Kuvassa prinsessa Colette kotiosoissa Yaoundessa Kamerunissa
Vanhan kirkon aikana oli tapana kastaa pakanoita pääsiäisyönä. Näin tuli esille, että kaste yhdistää meidät Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen.
Kasteopetus aloitettiin paastonajan alkaessa. Koulutukseen hyväksytyt voideltiin pyhällä öljyllä, jotta he voittaisivat opintojen aikana vastaan tulevat kiusaukset. Voitelulla heidät uskottiin Kristuksen hoivaan, jotta he jaksavat perille asti: Pääsiäisyönä vastaanotettavaan kasteen lahjaan.
Tästä vanhan kirkon aikaisesta tavasta varustaa oppilaat Jumalan Pyhän Hengen voimalla kasteelle valmistautumista varten on peräisinensimmäisen paastonajan teema: Jeesus kiusausten voittaja.
SUNNUNTAI 21.2.2021
1. paastonajan sunnuntai (Invocavit)
Jeesus, kiusausten voittaja
Ensimmäinen lukukappale: Jes. 1:16 – 20
Armovakuutus jumalanpalveluksen alussa
Lapsuudessa ja nuoruudessa kävin paljon kirkossa. Liturgia tuli minulle tutuksi jo varsin varhain. Jumalanpalveluksen alussa on synnintunnustus ja synninpäästö. Tässä on monia vaihtoehtoja käytössä. Yksi synninpäästön muoto on peräisin meidän lukukappaleestamme.
Nykyisessä käsikirjassamme se on vaihtoehto kuusi:
Olkaa turvallisella mielellä,
sillä Herra sanoo kaikille katuville:
»Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset,
ne tulevat valkeiksi kuin lumi.
Vaikka ne ovat purppuranpunaiset,
ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa.»
Aikoinaan piti ripittäytyä ennen Herran pyhälle ehtoolliselle menoa. Nykyisin tuo on siirretty liturgian yhteyteen ja se toimitetaan yhteisesti kaikille, oli sitten ehtoollinen tai ei menojen aikana.
Myös ortodokseilla on käytössä ripittäytyminen ennen ehtoolliselle menoa, säännöllisillä kävijöillä harvemmin. Johannes Kronstadtilainen sai luvan pitää yhteisen ripin, kun väkeä oli niin paljon, ettei hän ehtinyt ripittämään kaikkia osallistujia. Siksi hän sai piispaltaan luvan toimittaa ripin yhteisesti kaikille ehtoolliselle tulijoille. Tämä käytäntö on levinnyt myös maamme ortodoksien käyttöön.
Ripittäytymisessä synninpäästö on toimituksen pääasia. Tunnustus on vain valmistautumista tätä toimituksen keskeistä sanomaa varten: Meidän syntimme annetaan anteeksi ja pääsemme vaipaiksi kaikesta, mikä meitä syyttää. Jumala on antanut kaiken anteeksi Vapahtajamme ristin kuoleman ja ylösnousemuksen voittoisassa työssään.
Rippi on paluuta kasteen antamaan pelastukseen
Armovakuutus on yhteinen rippi. Se julistaa koko seurakunnalle syntien anteeksiantamuksen Jeesuksen täytetyn työn perusteella. Se palauttaa meidät pelastuksen alkuun, kun meidät pyhässä kasteessa on Jumalan armoliittoon saatettu.
Aikoinaan kirkkoisä Hieronymus totesi että katumus eli rippi on toinen lankku, jolle saamme nousta, jos olemme pudonneet pois kasteen pelastuksen laivasta. Luther kuitenkin toi esille, että rippi ei ole kasteen lisäksi oleva joku toinen tie pelastukseen vaan paluuta alkuperäisen pelastuksen yhteyteen.
Näin uskonpuhdistajamme sanoo:
Hieronymuksen kirjoituksessa sanotaan: "Katumus on toinen lankku, jonka varassa uiden meidän on pelastauduttava rannalle, kun laiva on haaksirikkoutunut", nimittäin se laiva, johon me kristikuntaan liittyessämme astumme purjehtiaksemme sillä toiselle rannalle.
Tällainen käsitys on kuitenkin riistänyt kasteelta käytön, niin ettei se voi meitä auttaa. Siksi on väärin ilmaista asia tuolla tavalla: eihän laiva voi hajota, koska se on Jumalan säädös eikä meidän tekomme. Niin voi kyllä käydä, että me liukastumme ja putoamme laivasta. Mutta jos joku putoaa, varautukoon uimaan laivan luo ja tarrautumaan siihen kiinni, kunnes pääsee sinne takaisin. Siinä hän voi sitten jatkaa aiemmin aloitettua matkaa.
Nyt siis käsitämme, miten äärettömän suurenmoinen asia kaste on. Se tempaa meidät Perkeleen kidasta, omistaa meidät Jumalalle, kukistaa synnin ja ottaa sen pois. Joka päivä se sitten vahvistaa uutta ihmistä ja jatkaa vaikutustaan, kunnes pääsemme tämä elämän kurjuudesta iankaikkiseen ihanuuteen.
Tässä tulee esille se, että pelastus on yksi, koska Kristus on yksi. Tästä Kristuksen pelastuksesta on kysymys niin kasteen toimituksessa kuin myöhemmin katumuksessa eli ripittäytymisessä tähän samaan armoliittoon palaamisessakin.
Tässä sunnuntain Vanhan testamentin lukukappale
Jes. 1:16–20
Peseytykää, puhdistautukaa,
tehkää loppu pahoista töistänne,
ne ovat aina silmissäni.
Lakatkaa tekemästä pahaa.
Opetelkaa tekemään hyvää,
tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta,
puolustakaa sorrettua,
hankkikaa orvolle oikeus,
ajakaa lesken asiaa.
- Tulkaa, selvittäkäämme miten asia on,
sanoo Herra.
- Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset,
ne tulevat valkeiksi kuin lumi.
Vaikka ne ovat purppuranpunaiset,
ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa.
Jos te taivutatte mielenne kuulemaan minua,
te saatte syödä maan hyvyyttä,
mutta jos kovetatte mielenne ja torjutte minut,
miekka syö teidät.
Herran suu on puhunut.
59 kommenttia
Matias Roto kuinka rakkaus näkyy ulkopuolella oleville ja kuinka heitä kohtaan?
Entäpä niitä kohtaan jotka on kyllä kastettu mutta eivät halua olla “uskovaisia”?Otat tuossa Lutherin kirjoituksia esille, voiko samasta lähteestä tulla rakkautta ja vihaa?
Lutherin ei voi edes sovittaa lausahdusta “älkää tehkö niin kuin minä vaan niinkuin minä sanon”.
Siis taitaa olla aika harvassa ne jotka tekevät niinkuin Luther teki ja samoin sitä mitä hän kirjoitti, vai oletko erimieltä Matias Roto?
Matias Roto toteat:””Tuo kaikki on ollut yksinkertaista yhteiskunnan tuon ajan toimintaohjetta. Pullikoivia ei suvaittu, vaan jokaisen oli pakko sopeutua porukkaan tai sitten porukasta ulos””
Mikä sitten oli tilanne kun Luther sai pannabullan ja potkittiin pois? Siis kumpi oli oikeassa vai molemmatko harhassa? Oliko se porukka oikeassa joka jäi katoliseen kirkkon vai se joka perusti uusia kirkkoja?
Ari
Kiitos mielenkiinnosta blogiani kohtaan ja kiitos keskusteluista.
Luulen että meidän on parempi lopettaa tämä keskustelu ennen kuin alamme urautua samojen asioiden toistoon.
Tervetuloa mukaan uuteen keskusteluun uudesta teemasta ja toivottavasti silloin saamme pohdittavaksemme myös jotain uutta ja merkittävää.
Matias Roto tuot minulle seuraavan:
“”Niinpä yritän tässä opettaa aivan alkeellista perustavaa logiikkaa.
1) Raamattu sanoo, että kaste pelastaa. 1. Piet. 3:21 2) Raamattu sanoo, että kaste on uudestisyntymä, Tiit. 3:5. 3) Raamattu sanoo, että joka on uskova ja on kastettu, se pelastuu, Mark. 16:16 4) Ihminen sanoo, että hän uskoo tämän.””(Matias Roto)
Kun menet heti ensi askeleella pieleen niin kaikki on metsässä, siis kun Pietari sanoo kasteen pelastavan, niin hän vertaa sitä Nooan ja kump pelastukseen veden kautta, pelastuivatko Nooa ja toiset taivaaseen, eivät, siis kuinkas sitten kuvittelet nyt kasteen tekevän sen, ei ainakaan näiden Pietarin sanojen mukaan sitä voi todistaa, mot.
3 Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, 4 joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee,(2.Piet.1)
Siis tuossa Pietari sanoo selkeästi mistä Jumalan lupaukset ensinnäkin pelastavat, turmelluksesta joka maailmassa himojen tähden vallitsee. Siis kaste kuuluu osana niihin lupauksiin.
Luonnollinen ihminen elää turmeltuneessa maailmassa omien himojensa vietävänä, niiden vetämänä ei voi olla Jeesuksen seuraaja, siis tarvitaan parantaja joka parantaa tästä turmeltuneesta luonnosta eli parantaa ihmisen paatuneen sydämen, kiitos Jumalalle Jeesuksesta, Hän on parantajamme.
Ilmoita asiaton kommentti