Lukijoilla on oikeus tietää. Keltaisella lehdistöllä on velvollisuus kertoa. Tätä periaatetta urheasti noudattaen kaksi nimeltä mainitsematonta Iltalehden toimittajaa (lue: Boris Salomon ja Juha Ristamäki) lähti selvittämään perinpohjaisesti (vain) kahden piispan verovaroin hankkimien vierasviinien kohtaloa. Ketkä ovat olleet mukana näissä kesteissä? Nimien olisi pitänyt löytyä kuiteista, jotka ovat kenen tahansa tutkittavissa. Syyniin joutuivat arkkipiispa Mäkinen ja Helsingin piispa Askola.
Toimittajat halusivat selvittää vieraitten määrän. Siksi he pyysivät nähtäväkseen stadin piispan virka-asunnon vieraskirjan. Tuomiokapituli ei suostunut pyyntöön. Miksi ihmeessä olisi? Miten sieltä vieraskirjasta olisi selvinnyt, kuinka moni vieras on nauttinut viiniä piispan seurassa?
Irja Askola ottaa asunnossaan vastaan sekä virallisia piispan vieraita että yksityishenkilöitä. Vieraskirja – jos sellaista edes on – on lähinnä muistikirja, ei mikään julkinen asiakirja.
No, tämähän ei toimittajia tyydyttänyt, he kun olivat päättäneet tehdä oikein perusteellista tutkivaa journalismia (lue: tikusta asiaa). Koska he eivät voineet ”läpinäkyvästi” tarkistaa, keille virka-asunnolle verovaroin ostettua alkoholia ynnä muuta on virkatehtävissä tarjottu, noille vallan vahtikoirille ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin valittaa päätöksestä. Tarina siis jatkuu. Ja mitä ilmeisimmin tarina myös myy. Ja saa netissä paljon klikkauksia ja todella outoja kommentteja…
Herttiles sentään! Täytyyhän teidän toimittajien nyt jotakin vastinetta vaivainne palkaksi saada, vaikka ette vielä olekaan kertoneet, mistä päin tämä juttuvinkki (lue: ilmianto) mahtoi tulla. Jäljet johtanevat sille samalle sylttytehtaalle, jossa on väsytty näitten kyseisten piispojen homo- ja pakolaismyönteisiin näkemyksiin ja lausuntoihin?
Josko tällaisesta myrskystä viinilasissa olisi riittävästi ainesta ko. piispojen erottamiseksi viroistaan? Toimittajatkin viittasivat tapaus Mona Sahliniin, joka joutui väistymään Ruotsin sosiaalidemokraattien puoluejohtajan paikalta ostettuaan 1990-luvulla valtion luottokortilla Toblerone-patukan kummitytölleen. Tai tarkkaan ottaen tuo suklaapatukka oli se höyhen, joka lopulta mursi selän Ruotsin valtionkamelilta. Niin ei sitten Sahlinista tullut maansa ensimmäistä naispääministeriä. Kuka mahtoi olla se toimittaja, joka tuostakin maineteosta sai sulan hattuunsa?
Jos Iltalehden toimittajilla on mielessään näin kunnianhimoiset tavoitteet, että tuosta vain pistetään Suomen kirkon johtoporras uusiksi, niin tämähän menee paljon jännittävämmäksi kuin länsi-Metron tragikoominen keissi, jota allekirjoittanut myöntää herpaantumatta seuraavansa.
Ai niin, se vieraskirja. Minäpä autan miehiä mäessä, en vasta mäen alla. Tässä teille varsin edustava nimmariote vieraskirjasta, jota säilytetään hyvin lähellä piispa Askolan residenssiä. Saatte varmasti julkaista kyseisen sivun lehdessänne, sillä julkista riistaahan Helsingin Vanhan kirkon päiväkirjatkin (kai) ovat:
Tuomiokapitulin asiakirjoihin sovelletaan julkisuuslakia. Mielestäni sen 2luvun 6 pykälän 1 momentin mukaan vieraslista on julkinen asiakirja josta kenellä tahansa on oikeus saada tieto. Vierait,ren määrästä ja siitä keitä he ovat, selviää onko kyse virkatoiminnasta vai tyttavein juottamisestakirkon piikkiin. Jis pitää paikkansa
Vieraskirja tietyllä tavalla vastaa kalenteria. Jos ministerin kalenteri ei ole julkinen, tuskin lienee vieraskirjakaan. http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1426668811841.html
Jos pitää paikjansa että jossain tilaisuudessa on ollut 3 ihmistä ja on juotu 3 pulloa viiniä, kyse on juopottelusta jota kirkon ei pitäisi maksaa. Kapitulin selittely että vajaat pullot on käytetty myöhemmin, ei voi pitää paikkaansa. Ei viini säily hyvänä. Kun itse olen ollut edustusruokailussa, on normaalia että on korkeintaan kaksi kaatoa eli pullo riittää noin kolmelle.
Se nyt vielä puuttuisi että vieraskirjaa ei olisi ollenkaan. Silloinhanei pystyisi selvittämään mihin ne viinit on käyetty. Vieraskirja ei siitä tule salaiseksi että sille on ehkä keksitty joku uusi nimi, kuten vaikkapa ryyppykirja.
V armaan on totta että Askola ottaa vastaan sekä yksityisiä että virallisia vieraita, mutta ei yksityisten vieraiden ku!uja kuulu kirkon maksa. Mäkisen matkat Allegrossa ovat tyypillisesti sellaisia jotka otetaan krapulaan. Matka oli tehty ensimmäisessä luokassavaikka muut korkeat virkamiehet eivät siellä matkusta.
Valitettavasti näyttö ei taida riittää virasta erottamiseen mutta jollei piispa kykene selvittämään mihin viinit on käytetty, rahat pitäisi ainakin saada takaisin.
Tämä on todella härskiä ja oksettavaa touhua. Kumpikin on julkisuudessa vaatimassa muita uhrautumaan ja sitten itse ryypiskelevät kirkon rahoilla. Avuton raivo on se tunne mikä tästä herää. Ajattelin juuri itse vaatia vieraskirjaa mutta toimittajat näköjään pitävät huolen että asia käsitellään hallinto-oikeudessa.
Kirkkohallitus yritti salata minulta arkkipiispan Etelä-Afrikan ”virkamatkan” 7000 euron kulut mutta muutti mielensä kun kantelin oikeusasiamiehelle. Arkkipiispan laahuksen eli muiden turistien kuluja en kysynyt mutta kaikkiaan oli kyse kymmenistä tuhansista.
Juhani: Minulla on kyllä sellainen käsitys, että noilla Venäjän- ja Lapinreissuilla on piispoilla mukana sellaiset niin isot delegaatiot, että viinin määrä per nuppi ei ole kovin suuri.
Piispoilla on sen verran hyvät liksat, että pystyvät kyllä omasta pussistaan kustantamaan tarvitsemansa iloliemen, kyllä jämpti on niin.
Ehdotan, ettei kuitenkaan jatketa keskustelua tällä linjalla, sillä minä en todellakaan tiedä, mistä kaikesta tässä oikein lopulta on kysymys. Arveletko sinä, Juhani, tietäväsi? Miten paljon näkemykseesi vaikuttaa se, mitä ajattelet ko. henkilöistä?
Meidän tulee myös varoa, ettemme hutki ennen kuin asia on tutkittu. Tahi anna väärää todistusta lähimmäisistämme. OK?
Ydinkysymys on että kapituli kieltäytyy antamasta julkista asiakirjaa joka viittaa siihen että asiassa on jotain salattavaa. Kaikki esimerkit ovat lehden jutusta. Käsittäåkseni niitä ei ole kiistetty. En puhunut Lapinreissuista mitään.
.
Iloisin ja vapain sydämin kerron, että olen ostanut työnantajani ”piikkiin” ruokajuomaksi maitoa, piimää, mineraalivettä, viiniä ja olutta, kun kyse on ollut klassisen kristillisen uskon mukaisesta yhteisömme osoittamasta vieraanvaraisuudesta ja kestiystävyydestä. Olen myös kiitollisin mielin pöytään käydessämme siunannut pöytäkumppanit ja nämä Jumalan hyvät lahjat. Nyt kun IL on ryhtynyt toteuttamaan piispa- ja kirkkojahdissaan roskapussi- ja törkyjournalismia, muistuu mieleeni pari Raamatun kertomusta:
Todennäköisesti ei vain ihastellen ja ihmetellen, vaan myös syvästi ja siveelliseksi paheksuen on kerrottu Jeesuksen hankkineen häihin valtavia määriä mitä parhainta viiniä! Vaikka kertomuksen tulkinta onkin toinen, ovat monet kautta aikojen pitäneet Jeesuksen toimintaa aivan sopimattomana. Viini-ilmekin meni vielä Jeesuksen Isän piikkiin! Ei ihme, että hurskaat ja pyhät kauhistelivat tuota miestä, uskonnollista johtajaa, , joka seurusteli ”syömärien ja juomarien” kanssa. Hän jopa nautti tullimiesten tarjoiluista, joista ei kaikista oltu viimeisen päälle veroja temppelille maksettu.
Tämä IL:n tutkiva journalismi on siinä määrin huvittavaa, että mieleeni tulee kolme tarinaa: Arkkipiispa Mikko Juva tanssi rouvansa kanssa aikoinaan itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentin linnassa. Sitä kauhisteltiin, kun hän oli pukeutunut papin asuun. Juva lohkaisi: Arvatkaapas mitä vielä hurjempaa me teimme rouvan kanssa kotona nukkumaan mennessämme!
Tapio Aaltonen kirjoitti IL:n juttuun kommenttina: Nyt on alettu tutkia papiston viininjuontia. Seuraavaksi paneudutaan siihen, onko papistolla sukupuolielämää!
Myös arkkipiispa Simojoen aikoinaan lausuma lohkaisu nousee mieleeni: Häneltä kysyttiin, onko tupakointi syntiä. Piispa vastasi, että ei se ole, ”koska minäkin olen päässyt tupakoinnista eroon. Synnistä ei pääse eroon!”
Jokainen, joka tietää arkkipiispan ja Helsingin piispan viroissaan hoitaman yhteiskunnallisten ja kirkollisten, kansainvälisten ja oman maamme, suhdetoiminnan määrän ja merkityksen, ei voi kuin hämmästellä IL:n toimintaa. Ehkä motiivina ei ole ollut kohdistaa ”hyökkäystä” juuri näihin piispoihin, jotka toimivat voimakkasti kirkkoa uudistaen. Kuitenkin tällainenkin ajatus tulee mieleen, kun pohtii mainitsemiani Raamatun kohtia aikansa ”journalistien”, so. epäilyksen varjoja levittäneiden fariseusten toimintaa.
”En tiennytkään, että IL on raittiuslehti”, totesi muuan huvittunut lehden uutisoinnin luettuaan.
Oliko sinulla jotain sanottavaa itse asiaan ?
Sorry nyt vaan, Juhani, mutta kyllä minä paljon mieluummin luen tuollaista K-P:n lupsakkaa tekstiä kuin jotakin ahdistunutta ja kaunaista paatosta.
Pyydän saada muistuttaa, Juhani, että vahinko, joka tässä on tapahtunut, on mittasuhteiltaan varsin pieni. Jos piispat ottavat tästä opikseen ja alkavat käyttää Alkon ostoksiin pelkästään omaa rahaansa, niin voivatko he saada sinulta anteeksiannon?
Iltalehdet hakevat usein lööppijulkisuutta asiasta, kuin asiasta. Usein moraalittominkin ja kevein perustein sekä uutisaihein. Mutta nyt tehdyssä jutussa on tarpeellisuuden siemen. Minusta pitäisi laajemminkin selvittää, mitä piispainstituutio/tuomiokapitulien ylläpito kirkolle maksavat.
Piispojen asumis- ja edustuskulut ovat ilmeisen suuret. Järkevintä kirkolle olisi se, että tuomiokapitulit toimisivat yhdessä seurakuntayhtymän kanssa esimerkiksi tilojen suhteen. On jokseenkin tarpeetonta ylläpitää yhtä erillistä virastoa samassa kaupungissa, jos mahdollisuus on hakea säästöjä yhteistyöllä. Minusta pitäisi olla enemmän poikkeus, kuin sääntö, että tuomiokapituli sijaitsee seurakuntayhtymän tiloissa. Edelleen on sopivaa pohtia, onko aika ajanut piispantalojen ohitse. Pitäisikö niistä luopua ja piispan edustaa kapitulin/seurakuntayhtymän tiloissa?
Kulujen suhteen pitäisi toimia niin, että tositteet pitäisi sekä seurakunnilta että tuomiokapituleilta julkistaa. Minusta kirkon rahoilla ei tulisi juoda alkoholia. Piispainkokous avustajineen voi juoda ruoalla vettä ja maksaa väkevämmät omalla rahallaan, jos sellaisia on tarpeen ostaa.
Olisi toivottavaa, että lehdistö kartottaisi kaikkien piispojen sekä myös tuomiokapitulien tositteet niiltä osin, kuin niillä on julkisuusarvoa. Tämä edistäisi kehitystä siihen suuntaan, että ne jatkossa ovat pääosin julkisia. Kirkko tai seurakunnat eivät taloudenhoitonsa suhteen tällä hetkellä edusta avoimmuutta. Luottamushenkilöt harvoin saavat nähtäväkseen tositetason menoeriä, mutta juuri niiden kautta voi tehdä arviota siitä, onko tiettyjen momenttien vuotuinen määräraha perusteltu vai ei.
Blogikirjoittaja arvelee aivan oikein, että vieraskirjasta tuskin selviää alkoholin kuluttajat. Eikä ole tarpeenkaan. Minusta kysymyksen pitää olla ensinnäkin siitä, tuleeko kirkossa ollenkaan edustaa alkoholin voimalla? Toiseksi edustuskulujen karsinta on joka tapauksessa esimerkkimielessä perusteltua ja niiden avoimmuuteen tulee pyrkiä.
Sami, olen kanssasi samaa mieltä. Keskustelun suuntaa on hyvä muuttaa mustamaalaustarkoituksesta yleisempään asioitten pohdiskeluun. Koska kun kerran tuomiokapitulit eivät enää ole valtion virastoja vaan kirkon, niin myös kapituleissa on pistettävä suu säkkiä myöten. Miksi näillä viiniasioilla pitäisi ehdoin tahdoin ärsyttää ihmisiä?
Minua itseäni ihmetyttää, miten tällainen kirkollineen viinein edustaminen on Suomessa saanut jonkinasteisen hyväksynnän tai ainakin jalansijan. Vaikea olisi ajatella piispoja niiksi viininlitkijöiksi. Ennemminkin uskoisin sitä heidän esikunnistaan, nuoremman polven teologeista.
Viini- ja virsi-illat, kirkkokaljat yms. eivät sytytä ainakaan tällaista vanhaa jäärää, jonka viininkäyttö rajoittuu ehtoollisviinitilkkoihin. Vieläkin kauhistavat ne pyhät pykälät, joilla minun aikanani nuoria pappeja peloteltiin: Ei työssä eikä julkisilla paikoilla humalassa. Minä omaksuin tämän tavan: Ei koskaan eikä missään humalassa. Kännäämistä seuraavat sanktiot olivat niin pelottavia, että ei tullut mieleenkään kokeilla. Raitis elämäntapa ei muuten ole ollenkaan sieltä hulluimmasta päästä. Suosittelen.
Korjaus: pitäisi olla enemmänkin sääntö se, että tuomiokapitulit sijaitsevat seurakuntayhtymän tiloissa/yhteisomisteisissa tiloissa.
Voi itku mitä niuhottamista. Tottakai papit ovat samanlaisia ihmisiä kuin muutkin, mutta ainakin tästä näkökulmasta heillä pitäisi olla sen lisäksi ns. apotolisen suksession antamat ”kilvoittelun” kyvyt – jos apostolinen suksessio kilvoitteluineen nimittäin on totta.
Tälläkin palstalla käynnissä ollut seksuaalivähemmistöjen ja feminismi vs. maskuliinisus -tappelu on mielestäni yksi todistus siitä, että ”näkymätöntä todellisuutta” ja sen mukaista arvomaailmaa ei enää pidetä todellisena, vaan todellisempaa ovat kaikenlaiset materialistiset ideologiat ja niiden luomat ”spagettimonsterit”tms.
Uskokoon kuka haluaa, että maailmankaikkeuden ”Alussa oli jonkinlainen fyysisille aisteille havaittavissa oleva savimöykky”, joka vaan vailla mitään näkymättömässä todellisuudessa ensin luotua hypoteesia päätti luoda maailmankaikkeuden. Noiden teoriasatujen jälkeen kunnioitan ”ihan hirveästi” mm. yliopistossa lääketieteellistä PhD -tutkimusta tekevää nyt jo keski-ikää lähestyvää lastamme, joka tieteentekijänäkin on jaksanut ihmetellä sitä miten valtava täytyy olla sen viisauden, joka on pystynyt luomaan edes yden solun.
Hannu, juuri näin. Jokainen tekee alkoholin suhteen omat harkintansa. Mutta alkoholilla edustamisesta on enemmän haittaa, kuin hyötyä. Siksi sen tarjoamisesta pitäisi yhteisin varoin pidättäytyä.
Kannan huolta kirkon kyvyttömyydestä ylläpitää läpinäkyvää hallintoa. Minusta kirkon tulisi etunenässä siirtyä avoimeen tositejulkisuuteen. Osa kunnista on jo tähän päässyt, onko yksikään seurakunta? Syynä ei ainoaastaan voi olla resurssipula.
Hallinto-oikeus tulee antamaan määräyksen vieraskirjan julkistamisesta. Silloin voidaan helposti todeta kuinka monta vierasta on kulloinkin ollut paikalla. Silloin on helppo päätellä onko kyse ollut ryypiskelystä. Samoin selviää sekin, onko kyse ollut virkatoiminnasta.
Juhani: ”Hallinto-oikeus tulee antamaan määräyksen vieraskirjan julkistamisesta. Silloin voidaan helposti todeta kuinka monta vierasta on kulloinkin ollut paikalla. Silloin on helppo päätellä onko kyse ollut ryypiskelystä. Samoin selviää sekin, onko kyse ollut virkatoiminnasta.”
Kuinka niin? Miten ihmeessä? Selitä, sillä minä en todellakaan tajua…!