Ihmisyys ei ole kaupan

Tällä viikolla olin juontajana Helsingin Tuomiokirkolla Maan Suola –illassa. Maan Suola on kuukausittainen keskusteluilta, jossa käsitellään ajankohtaisia eettisiä, yhteiskunnallisia ja ihmisyyden ytimeen osuvia teemoja. Maan Suolassa katsotaan rehellisesti ja suoraan vaikeitakin aiheita. Tämänviikkoisessa illassa aiheena oli ihmiskauppa Suomessa ja maailmalla. Illan haastateltavina olivat Diakonia-ammattikorkeakoulun emerita lehtori Anne Meretmaa Dalitien solidaarisuusverkostosta ja Pro-tukipisteen erityisasiantuntija Essi Thesslund.

 

Illassa tutustuimme siihen, millainen ilmiö ihmiskauppa on, mikä sitä ylläpitää ja kuinka siitä voi vapautua. Ihmiskauppa on rikollisuutta, joka perustuu haavoittuvassa asemassa olevan ihmisen hyväksikäyttöön esimerkiksi pakkotyön tai seksuaalisen hyväksikäytön kautta. Hyväksikäyttö voi tänä päivänä tapahtua myös netin välityksellä. Ihmiskauppaan voi törmätä vaikkapa ravintolassa käydessä, rakennusalalla tai matkustellessa. Se liittyy myös joidenkin arkisten kulutushyödykkeiden, kuten trooppisten hedelmien tai kaivannaisten tuotantoon.

 

Meretmaa kertoi, kuinka vuodet kehitysyhteistyön ja koulutuksen parissa Diakin lehtorina opettivat paljon eriarvoistavasta kastijärjestelmästä Etelä-Aasiassa ja kaksijakoisesta suhtautumisesta yhteiskunnan alimmalla portaalla oleviin: toisaalta kastittomien ihmisyys kyseenalaistetaan, mutta toisaalta he kuitenkin kelpaavat likaisimpien töiden tekijöiksi ja joutuvat hyväksikäytön uhreiksi. Köyhyys ja perheiden tietämättömyys ovat myös ajaneet satojatuhansia alaikäisiä tyttöjä ulkomaille seksityöhön. Lukutaidon ja koulutuksen avulla perheitä voidaan auttaa, haitallisia perinteitä muuttaa ja uhrit voivat päästä turvaan. Avuntarvitsijoita on kuitenkin paljon. Summauksena monista urallaan kohtaamistaan asioista Meretmaa on kirjoittanut eläkkeelle jäätyään tyttökaupan teemoihin liittyvän fiktiivisen romaanin “Kosketettu”, joka onkin nyt seuraavana lukulistallani.

 

Haavoittuvassa asemassa oleminen ja joskus myös tietämättömyys ovat taustalla monesti myös Suomessa tapahtuvassa ihmiskaupassa. Toisin kuin usein ajatellaan, ihmiskaupan uhrit ja tekijät Suomessa ovat usein myös suomalaisia. Vaaravyöhykkeellä ovat lapset ja nuoret, jotka eivät tule kuulluksi ja nähdyksi elämänpiirissään. Hyväksikäyttöön johtava tilanne voi kehittyä vähitellen ja tekijä voi olla myös tuttava tai oma kumppani.

 

Millainen ihminen päätyy alistamaan toista ihmistä ihmiskaupan keinoin? Kyseessä on vääristynyt valta-aseman ja auktoriteetin hyötykäyttö, maailmanlaajuisessa mittakaavassa myös kansainvälisten rikollisliigojen toiminta. Ihmiskaupan tekijä voi olla sosiopaattinen vallankäyttäjä tai itsekin alun perin hyväksikäytön uhri.

 

On täysin käsittämätön ajatus, kuinka toinen ihminen voi alistaa toisen kauppatavaran asemaan ja näin kyseenalaistaa toisen ihmisyyden. Ihmiskauppaillan asiantuntijat tekivät tätä vaikeaa ilmiötä vähän ymmärrettävämmäksi. Ehkäpä on niin, että ihmiskaupan tekijä vähitellen alkaa vähätellä tekemäänsä pahaa, kuten tapahtuu usein lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohdalla. Ihmiskaupasta vapautumiseen liittyy usein paljon syyllisyyttä ja häpeää. Juuri sen vuoksi asiasta on tärkeä puhua.

 

Suomeen on jo vuonna 2006 perustettu ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, johon voi ottaa yhteyttä nimettömästi. Vuosien varrella yli 600 ihmistä Suomessa on saanut apua järjestelmän kautta. Ihmiskaupan uhria voidaan auttaa vaikkapa asumisjärjestelyiden, terveydenhoidon, toiminnallisen terapian kautta, turvallisuuden ja eheytymisen tunteen vahvistamisessa. Koska kyse on rikollisuudesta, on tärkeää rohkaista uhria ammattilaisavun piiriin.

 

Ihmiskauppa-illan pohdiskelevaa ja hiljaiseksi vetävää tunnelmaa rytmitti muusikko Elsa Sihvolan ja yhtyeen musisointi. Sellon sointi puki ilmoille monet tuntemukset, joita ei ehkä osaa sanoiksi pukeakaan. Illan päätimme virren 565 säveliin.

 

 

Nyt melu tyyntyy,

työn paine laantuu.

Enkeli kuormaamme koskettaa.

Yön lepo siunaa,

oi Herra, meille.

Sinulta kansasi toivon saa.

 

 

Siis murra kahleet

ja väärä valta!

Suo kukkaan puhjeta oikeuden!

Suo, että kirkko

myös yössä valvoo

sovinnon liekkinä kaikkien.

 

 

Ja valvo itse,

oi Kristus, meissä.

Sanasi ainoa lamppu on.

Maailman halki

sen loiste kantaa

varmuutta aamun ja auringon.

Kirjoittaja

Mannert Minna
Mannert Minna
MATKALLA KIRKOLLE Helsinkiläinen pappi ja aktiivinen kansalainen. Jaan ajatuksia yhteiskunnasta ja kirkon merkityksestä, arvoista ja kaupunkilaisen nuoren aikuisen arjesta.