Ihminen itkee

”Tsuktsi itkee”. Näin tsuktsi-metsästäjä oli nimennyt mursun hampaasta veistämänsä murheellisen ihmishahmon joskus 1800–1900 -lukujen taitteessa. Tsuktsikielessä tsuktsi merkitsee ihmistä. Veistos jäi mieleeni vuosien takaa eräästä arktisten luonnonkansojen kulttuuria kuvaavasta näyttelystä Helsingissä.

Jäämeren rannikolla Kamtsatkassa eläneet ihmiset tunsivat peruuttamattoman muutoksen, kun luonnon tasapaino järkkyi eurooppalaisten,amerikkalaisten ja venäläisten tullessa hyödyntämään luonnonvaroja. Valaita, mursuja ja muita suuria merinisäkkäitä teurastettiin laumoittain ja keitettiin traaniksi.

Sen jälkeen uivat kalatehtaat vetivät valtavia pohjatrooleja, joiden jäljiltä elävä meren pohja autioitui. Kamtsatkan rapu eli kuningasrapu on levinnyt venäläisten jäljiltä länteen samoin kuin kyttyrälohi. Nyt ne haastavat vieraslajeina Norjan rannikon vanhoja lajeja samalla kun Pohjois-Atlantilta kalastetaan valtava määrä kalaa ravinnoksi kasvatuslohille.

Tenoon nousevien lohien määrä on pudonnut hälyttävästi ja lohen elpyminen edellyttää täysrauhoitusta. Ongelmina ovat kutulohien kalastuksen lisäksi Pohjois-Atlantilla niiden ravintokalojen pyynti sekä ravinnosta ja elintilasta kilpailevien kyttyrälohien lisääntyminen sekä nousu Tenolle.
_ _ _
Jäämereltä Itämerelle ja Haminan rantaan viime perjantaina eksynyt mursu on muistutus pohjoisten vesien muuttuvista olosuhteista. Sama naarasmursu on havaittu myös Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa, Saksassa, Puolassa, Kaliningradissa ja Latviassa (HS 17.7.).

Stenaksi nimetty mursu on herättänyt uteliaisuutta kaikkialla. Ehkä sen pitäisi herättää myös kysymään, mitä arktiselle luonnolle kuuluu? Stena voisi olla sanansaattaja, kuten Greta Thunberg? Luonnonkansat ovat herkkiä aistimaan luonnon tasapainon järkkymisen. Ensin itkee Tsuktsi ja lopulta myös ns. sivistyneen Euroopan kaupunkilainen, kun hänenkin turvallinen ympäristönsä järkkyy.

Maailman merialueista kolmannes tulisi rauhoittaa luonnon tasapainon ja kestävien kalakantojen palaamiseksi.
_ _ _
Hesari muistutti pääkirjoituksessaan (17.7.) jälleen luontoarvoista, jotka on otettava mukaan päätöksentekoon. Kansainvälinen luontopaneeli ja ilmastopaneeli muistuttivat tässä kuussa luontokadon ja ilmaston kuumenemisen etenemisestä. Muistutus on tarpeen, mutta samalla tilanteen vakavuus on tullut selväksi jälleen Etelä-Euroopan maastopalojen ja yli 40 asteen lämpötilojen sekä vuoristojäätiköiden romahtamisen kautta. Näistä on seurannut suoraan ainakin satojen ihmisten kuolemia.

Poliittiset päätökset ovat hitaita tilanteen vakavuuteen nähden. Kansainvälinen yhteisö on reagoinut massiivisesti ja nopeasti Covid-pandemiaan ja Ukrainan sotaan. ”Vaikka luontokadon pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat tulevien sukupolvien kannalta välttämättömiä, niiden hidas eteneminen luo illuusion kiireettömyydestä. Varsinkin luontokatoa koskevia toimia on lykätty vuodesta toiseen ja tavoiteaikataulua vuosikymmenestä toiseen. Nyt luonnon köyhtyminen pitäisi pysäyttää vuoteen 2030 mennessä”, toteaa HS:n pääkirjoitus.
_ _ _
Olin keskustelemassa Porin Suomi-Areenassa viime keskiviikkona piispan keskustelutunnilla tietokirjailija ja tähtitieteilijä Markus Hotakaisen kanssa kriisinkestävyydestä.

Lähdimme liikkeelle Webb-teleskoopin ottamista huimista valokuvista. Teleskoopin avulla voidaan päästä yli 13 miljardin vuoden päähän hetkeen, jolloin maailmankaikkeuden pimeä aika päättyi ja ensimmäiset tähdet syntyivät. Hetkeen, jolloin Jumala sanoi: ”Tulkoon valkeus.”

Onko ihmisellä kykyä nähdä myös eteensä, kuinka käy Jumalan luomistyön? Ensi syksynä maapallon väkiluku ylittää 8 mrdn rajan. Seuraavina vuosikymmeninä väestönkasvu jatkuu ennusteiden mukaan aina 11 mrdiin saakka.

Viljelykelpoinen maa vähenee kaiken aikaa eroosion, kuivumisen ja suolaantumisen vuoksi. Väkilannoitteet ja painavat koneet heikentävät maan pieneliötoimintaa ja ohentavat hedelmällistä humuskerrosta. Ukrainan sota vaikeuttaa ruoan vientiä, sekä lannoitteiden raaka-aineiden saatavuutta ja riittävyyttä.

Maapallon väkimäärän ruokkiminen on yhä suurempi haaste. FAO on antanut toimintalinjaukset, jotka sisältävät mm. metsityksen, kastelun sekä maan oikeanlaisen lannoituksen ja muokkauksen. Toimiin ei ole riittävästi rahaa eikä poliittista tahtoa. Ruokakriisi näkyy jo ruoan hinnan nousuna ja nälänhätänä monin paikoin. Liikakalastetut kalakannat ehtyvät. Ihminen itkee.
_ _ _
Merien kolmanneksen lisäksi myös maa-alueista tulee suositusten mukaan rauhoittaa kolmannes lajikadon taittamiseksi. Sillä olisi laajoja vaikutuksia maankäytölle yleensä sekä erityisesti viljelylle ja metsänhoidolle.

Mitä siitä seuraisi, jos otamme tosissaan nykyisen väestön välttämättömät tarpeet ravinnon saamiseksi ja samanaikaisesti luonnon tarpeet elämän turvaamiseksi?

1. Maapallon väkimäärä on saatava hallittuun laskuun.

2. Yleinen elintason nousu ja sen edellyttämä luonnonvarojen kiihtyvä käyttö on saatava taittumaan.

3. Ruoan tuotantoon varattu viljelyala on pidettävä viljavana vaalimalla humuskerrosta, kosteutta sekä oikeaa lannoitusta ja muokkausta.

4. Hyönteiskato on saatava loppumaan kieltämällä hyönteisiä – erityisesti pölyttäjiä – tappavat myrkyt.

5. Eläintuotannon määrää on supistettava ja varattava rehun tuotantoon käytettävästä alasta suurempi osa ihmisravinnon tuottamiseen.

6. Samoin ravinnon tuotantoon soveltuvaa viljelyalaa ja tuotantopanoksia on vapautettava nautintoaineilta (panimotuotteet, viini, kahvi, tupakka, kannabis) ravintokasvien viljelyyn.

7. Luonnolle haitallisten ja luonnonvaroja paljon kuluttavien kasvien viljelyä on vähennettävä (palmuöljy, puuvilla).

8. Puuttomia alueita on metsitettävä.

9. Fossiilisten polttoaineiden käyttö samoin kuin kasvihuonekaasuja vapauttavat teolliset prosessit on saatava loppumaan ja korvattua muilla energiamuodoilla.

10. Jatkuvaan kasvuun ja kulutukseen perustuvan talousjärjestelmän kääntäminen luonnonvaroja säästäväksi periaatteella: Haittojen aiheuttaja maksaa.

Pohdimme joitakin edellisiä kysymyksiä Markus Hotakaisen kanssa Suomi-Areenan tilaisuudessa. Tämän ohjelman edes osittainen läpivieminen kansainvälisillä poliittisilla päätöksillä olisi vähintäänkin haastava tehtävä, ainakin siihen saakka kunnes toisessa vaakakupissa alkaa painaa yhä enemmän myös väestön selviäminen hengissä. Ikävänä vaihtoehtona on resurssikamppailu ja vahvimman oikeus sekä autoritaaristen valtioiden nousu. Tämä on jo todellisuutta.
_ _ _
Perimmältään ongelmien juurisyy on hengellinen. Kuuliaisuus Jumalan tahdolle elää tasapainossa muun luomakunnan kanssa on korvautunut ahneudella, riistolla ja luonnon tuhoamisella. Synnin vallan voittaja on Jeesus, joka antaa myös voimaa kuolla pois synnistä ja elää uudessa kuuliaisuudessa Jumala tahdolle ja rakkaudelle.

Tämän Apostolien päivän aiheena on Herran palveluksessa. Jeesuksen apostolit levittivät sanomaa Jumalan suuresta armosta. Heitä rohkaisi Hesekielin saama sana Jumalalta: ”Älä sinä ihminen pelkää heitä, älä kauhistu heidän sanojaan, vaikka olet heidän keskellään kuin piikkipensaikossa ja skorpionien seassa. Älä pelkää heidän puheitaan, älä säiky heitä – he ovat uppiniskaista kansaa. Sinun tulee puhua minun sanani heille, kuulkoot tai olkoot kuulematta – he ovat uppiniskaisia. Mutta sinä, ihminen, kuuntele mitä sinulle sanon. Älä niskoittele, niin kuin tämä niskuroiva kansa. Avaa suusi ja syö, mitä sinulle annan.” (Hes 2:1–8).

6 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Pekka

    Kiitos hyvin paljon asiaa sisältävästä blogistasi, jossa nostat esiin monia hyvin merkittäviä näkökohtia.

    Yhteen kohtaan haluan tuoda toisenkin näkökohdan esittämiesi täydennykseksi. Mainitset Tenojoen lohien vähenemisen.

    Tähän asiaan on ottanut kantaa utsjokelainen Niillas Holmberg teoksessaan Halla Helle (Gummerus 2021), joka oli yhtenä ehdokkaana tämän vuoden Runeberg -palkinnon saajaksi. Hän kertoo, miten joessa ollut kalastuksen rajoitus on lopettanut lohet Tenojoesta, kun isojen haukien vatsat ovat täynnään pieniä lohenpoikasi.

    Samaten hän kertoo, miten eräiden järvien kalakannan on muuttanut kokonaan niihin tehty kalojen istutus. Noiden järvien perinteinen kalakanta on järkkynyt. Aikaisemmin paikalliset ihmiset saattoivat tunte kalan lihan väristä, mistä järvestä muuan perinteinen kala-laji oli pyydystetty, mutta noiden istutusten mukana tullut kalakanta on lähestulkoon hävittänyt vanhan kannan.

    Kun ottaa huomioon erilaisia toimenpiteitä joidenkin alueiden luonnon auttamiseksi, niin mallia ei pidä ottaa yksistään etelän suurkaupunkien asukkailta, joilta puuttuu paikallisten olosuhteiden herkän luonnon todellinen tuntemus.

    Tunnen tapauksia, missä keskushallinto ei ole kuunnellut paikallisia asukkaita, ja ratkaisut ovat menneet päin seiniä, kun suunnittelijat eivät huomioineet kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä.

    Tunnen myös sellaista missä asukkaita on kuunneltu ja jo ennakolta on estetty merkittäviäkin alkuperäisten suunnitelmien sisältämiä altistumisia luonnonmullistuksille.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kiitos Matias kommentista. Totta on, että paikallisia saamelaisia on kuunneltava Tenon ja sen latvavesien asioissa. Samalla on totta, että runsas kalastusturismi ja sen myötä pyydetyt emolohet heikentävät Tenon omaa lohikantaa. Viime kesänä nousulohia laskettiin noin 25 000. Se on enää kolmannes muutaman vuoden takaisesta määrästä. Yksi suurimmista uhkista lohikannalle on lohien ja niiden saaliskalojen kalastus Pohjois-Atlantilla.

      Olen jutellut aiheesta Veikko Guttormin kanssa, joka on rauhoituksen kannalla Tenon lohikannan elpymiseksi. Tämä siitä huolimatta, että hän itse pyytää lohta saamelaisten perinteisellä kulkutusverkolla. Itsekin sain olla pyynnissä mukana Veikon ja veljensä kanssa vajaa kymmenen vuotta sitten.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Mikähän kohtalo on Suomenlahdella seikkailevalla mursulla? Se pyrkii pohjoiseen, mutta Perämerellä odottaa pussinperä. Vesialtaassa rekan kyydissä se olisi vietävissä Jäämerelle. Löytyykö Korkeasaaresta sopivaa allasta vai pitäiskö laittaa hallin seuraksi. Eri Itämeren maissa mursu on saanut paljon medianäkyvyyttä näyttäytyessään niiden rannikolla. Viranomaiset saavat mainehaitan, jos lopettavat eläimen ilman riittäviä perusteita

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Luontokappaleen kohtalo on luonnon käsissä, kyllä auttajat parhaansa tekivät, surraan me ennemmin kuolemattomia ihmis-sieluja. Varsinkin saarnaviran haltijat.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Jos me ihmiset varjele luontoa nyt, niin sinun lapsenlapsesi (?) – olivatpa miten kuolemattomia sieluja hyvänsä – kuolevat ennenaikaisesti kaikkeen siihen, mitä sinä jätit tekemättä luonnon suojelemiseksi ja kaikkeen siihen, mitä sinä teit heidän elinmahdollisuuksiensa tuhoamiseksi.

      Yksi mursu sinne tai tänne ei ole nyt ongelman ydin. Katso, mitä tapahtuu esim. Euroopassa juuri tällä hetkellä. Katso, miten iso osa maapallosta on muuttumassa elinkelvottomaksi lähi vuosikymmeninä. Kuuntele Pekka Särkiön järkipuhetta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.