Yhdysvaltalainen Glenn Gunningham (1909-1988) sai 7-vuotiaana koulussa syttyneessä tulipalossa niin vaikeita palovammoja, ettei lääkäri uskonut pojan kykenevän kävelemään enää koskaan. Glennin isä oli kuitenkin innostanut poikaansa tulemaan huippujuoksijaksi. Glenn näki mielessään voittavansa kilpailuja. Kovasta kivusta huolimatta hän harjoitteli ensin kävelemistä ja sitten juoksemista, vaikka ensi alkuun hänen käyntinsä oli omituista hyppelyä. Hän jatkoi silti juoksemistaan kunnes hänestä tuli aikansa kuuluisin maileri. Hän omisti aikoinaan sekä mailin että 800 metrin juoksujen maailmanennätykset. Hän sai myös hopeaa 1500 metrin juoksussa Berliinin olympialaisissa vuonna 1936.
Tästä kertomuksesta voivat ottaa opikseen muutkin kuin kilpaurheilijat eli kaikki ihmiset.
Kiitos tästä sukunimikaima.
Kiitos Mika,
kaikki ihmiset tarvitsevat mielestäni esimerkillisiä ja hyviä esikuvia.
Olen itse viimepäivinä tunnustavana kristittynä miettinyt ja ihaillutkin sitä esikuvaa, jonka Päivi Räsänen on minulle antanut.
Sinulle Mika ja kaikille lukijoille hyvää huomista isänpäivää!
Kiitos samoin, Mikko!