(Korjaus ensimmäiseen virkkeeseen 3.1.2017: Kysymyksessä ei ole vielä lakialoite, vaan aloite lainsäädäntövalmisteluun ryhtymisestä )
Marraskuussa vireille pantu aloite lainsäädäntövalmisteluun ryhtymisestä ”hyvän kuoleman puolesta” on herättänyt ihmiset ajattelemaan ja ilmaisemaan kantansa vanhasta aiheesta. Aloite pyrkii määritelmän mukaisen aktiivisen eutanasian laillistamiseen maassamme. Aktiivisen eutanasian lisäksi saattohoidon kehittäminen on merkittävässä roolissa lakialoitteen sisältötekstissä.
Tahdon pitkähkössä blogikirjoituksessa kuvata sekä keskustelun lähtökohtia, että kuoleman olemusta ja asemaa kristinopissa.
Lähtökohtia
Keskustelun lähtökohdista ensimmäinen on kuolema, joka on väistämätön tosiasia jokaisen ihmisen kohdalla. Keskustelua ei käytäisi, jos menehtyminen ja siihen liittyvä kärsimys olisivat mieleisiä asioita ihmisille. Kuolema ja kuoleman tuottamus ovat synkkä vastakuva elämälle.
Toinen lähtökohta keskustelussa liittyy ihmisten yleisen terveydentilan paranemiseen ja elinajan odotteeseen, joka syntymähetkellä on Suomessa n. 80 vuotta. Tämän odotteen mukaisesti yksilön ajatukset elämästä ohjautuvat usein niin, että kuolema kohtaa nuoruuden sijaan vasta vanhaksi käydessä. Hyvä kuolema on menehtyä elämästä kylliksi saaneena. Näin ajateltuna kuolema on 35-vuotta täyttävälle kirjoittajalle vielä etäinen. Elämä on ja vielä pitkään tulevaisuutta täynnä.
Vakava vamma tai sairaus nuoruudessa murtaa terveyden ja elinajan odotteen tuoman ajattelutavan elämässä. Normaaliksi koettuun asiantilaan saapuu katoavaisuuden uhka ja uhan mukana pelko hengen ja merkityksellisten asioiden (lapset, työ, ystävät, harrastukset) menetyksestä.
Uhan ja pelon aiheuttaja saa aikaan myös kärsimystä, joka ulottuu kärsivän henkilön lisäksi usein myös lähimmäisiin ja yhteiskuntaan. Kärsimyksen kasvaessa liian suureksi syntyy mm. Aloite aktiivisesta eutanasiasta ja sisältötekstin mukainen asteikko tai määritelmä eutanasiaan riittävästä kärsimyksestä.
Kolmas lähtökohta eutanasia-keskustelussa liittyy saattohoitoon ja sen tavoitteisiin, jotka muodostavat joidenkin mielestä kaltevan pinnan ihmispisaralle. Jotkut kysyvät nyt, että voisiko pisaran liikettä kaltevalla pinnalla edesauttaa ja erityistapauksissa nopeuttaa eutanasiaan liittyvillä välineillä.
Kaltevan pinnan – argumentti on harha. Suomalaisen saattohoidon tavoitteina on valmistautua väistämättömään, jarruttaa taudin etenemistä, lievittää oireita ja taata mahdollisimman hyvä elämänlaatu elämän lopussa (lähde: Duodecim). Tavoitteet ovat pinta, jolla pisara lepää. Pintaa ei kuitenkaan kallisteta edes sedaatiohoidossa, joka henkilön heikkouden tähden jouduttaa kuolemaa. Sedaatiohoidon tavoite on lieventää sietämätöntä kipua, ei tappaa.
Aktiivinen eutanasia on kuin ihmiskäsi, joka kallistaa saattohoidon tavoitteiden pinnan ja asettaa uudeksi päämääräksi pisaran pudottamisen, kuoleman tuottamisen. Tämä tavoite on vastakohtainen jarruttamiselle, valmistautumaan auttamiselle, lievittämiselle tai hyvän elämänlaadun takaamiselle. Saattohoito on passiivi, pinta, jolla pisara lepää. Aktiivinen eutanasia on aktiivi, jonka pyrkimyksenä on tuottaa kuolema.
Kuolema Jumalan vihollisena
Joulukirkossa laulettiin: ”Synnittä on syntynyt, synnittä myös elänyt, kantoi synnit maailman, mursi vallan kuoleman.” (Vk 16:3)
Virren säe kuvaa kuolemaa kristinopin ympäristössä. Kuolema on luomakunnassa vaikuttava turmiovalta synnin ja sielunvihollisen ohella. Vihollisvallan tavoin kuolema pyrkii syrjäyttämään Jumalan, asettumaan isännäksi ja saattamaan ihmisen orjakseen. Kuolemaa ei kuvata kristinopissa vain elämän päättäväksi fyysiseksi tapahtumaksi. Kuolema on aktiivinen ja hallitsemaan pyrkivä valta, joka ulottaa vaikutuksensa ruumiin lisäksi hengen tasolle – jumalasuhteeseen, arvoihin, asenteisiin ja ajatuksiin jo eletyn elämän aikana.
Raamatun alkuluvuissa (1 moos. 1-3) kuolema on seuraus sielunvihollisen ja langenneen ihmisen yhteistyöstä. Kuoleman vastakuvaksi asetetaan Jumalan tahto ja ”sangen hyvä” luomistyö.
Vastakuva kirkastaa ensimmäiseksi sen, että kuolema ei ole olemuksellisesti osa sitä elämää jonka Jumala loi. Kuolema saapuu ja sekoittuu ihmiskunnan elämään eroittamattomasti historian suurimman ja merkittävimmän kriisin, syntiinlankeemuksen hetkellä.
Toiseksi, vastakuva tuo ilmi Jumalan ja kuoleman välisen vihollissuhteen. Synnin, kuoleman ja sielunvihollisen tavoite on Raamatun mukaan tuhota hänet, jonka Kaikkivaltias loi rakkautensa kohteeksi. Tämän Jumalan ja turmiovaltojen välisen vihollissuhteen tuo julki apostoli Paavali korinttolaiskirjeessä: “Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. “ (1 Kor 15:26). Kuolema on sellainen, että se on kukistettava Jeesuksen toimesta.
Vapahtaja kuolemasta
Viattomien lasten päivän aattona sielunhoidon asiantuntija Virpi Sipola lausui haastattelussa: ”On kysyttävä itseltään, voinko ottaa vastuun siitä, että tapan toisen ihmisen”. Sipola tavoittaa pohdinnallaan sen vakavuuden, joka aktiiviseen eutanasiaan kristinopin mukaan liittyy. On kyse taposta, viidennen käskyn rikkomisesta.
Kirkkoa edustaessaan Sipolan voi ymmärtää ilmaisevan, että vastuu taposta kannetaan yhteiskunnan lisäksi myös Kaikkivaltiaan edessä. Kuoleman tuottaminen tuhoaa Kaikkivaltiaan luomakuntaa.
Tämä on tärkeä näkökulma aiheeseen, sillä Jumalan ilmoituksen mukaan elämän päätös ei lopeta vain ruumiintoimintoja, vaan pahimmassa tapauksessa se erottaa ihmisen iankaikkisesti elämän Herrasta. Fyysinen kärsimys, ruumiintoimintojen päättyminen, perheen ja yhteiskunnallisen elämän menettäminen eivät ole elämän karmeimpia asioita. Elämään kuuluu myös sielu, seurakunta, iankaikkisuus, yhteys rakastavaan Jumalaan ja mahdollisuus niiden kadottamiseen.
Lainaamassani jouluvirressä laulettiin synnittä syntyneestä ja synnittä eläneestä, joka mursi kuoleman vallan. Näiden sanojen mukaisesti kuoleman asema kristinopissa näkyy keskeisesti Jeesuksen elämään ja persoonaan liitetyissä merkityksissä. Jeesus syntyy ja elää kukistaakseen kuoleman ja muut turmiovallat.
Luterilaisen kirkon katekismus ilmaisee tämän mm. apostolisen uskontunnustuksen selityksessä, jossa Raamatun opetus Jeesuksen ristinkuolemasta tiivistyy muotoon: ”Herrani, joka on lunastanut minut kadotetun ja tuomitun ihmisen, ostanut ja voittanut minut vapaaksi synneistä, kuolemasta ja perkeleen vallasta, ei kullalla eikä hopealla, vaan pyhällä ja kalliilla verellään”.
Kirkollinen keskustelu aktiivisesta eutanasiasta, kuoleman tuottamisesta, liittyy yksilöiden lisäksi aina kirkon oppiin Jeesuksesta ja hänen lunastustyöstään. Voikin sanoa, että Jeesusta seuraavan seurakunnan tavoitteena ei voi koskaan olla kuoleman tuottaminen, sillä seurakunnan Herra on vapahtaja kuoleman vallasta. Paavali ilmaisee asian jopa niin voimakkaasti, että kuoleman kumoaminen on seurakunnan olemassolon kulmakivi.
”Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista, turha on silloin meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne;” (1 Kor 15:14)
Lopputulema
Hyvä kuolema on kirkossa ristiriitainen käsite. Hyvää kuolemaa ei ole olemassa, sillä kuolema on Hyvän vihollinen ja seuraus pahasta.
Kristinopin mukaan aktiivinen eutanasia ei ole myöskään ratkaisu kärsimyksiin, jotka ylittävät ihmisen sietokyvyn. Kirkon uskon mukaan fyysiset kärsimykset ovat vain osa kuolemaan liittyvää todellisuutta. Ihminen voi tuhoutua myös hengellisesti ja iankaikkisesti. Tähän kirkossa viitataan mm. käsitteillä helvetti, kadotus ja iankaikkinen ero Jumalasta.
Kuoleman vakavuuden äärellä kirkolle on annettu aktiiviset kädet, suut ja jalat julistaa evankeliumia Kristuksesta. Evankeliumi on ytimeltään sanoma kuoleman valtakuntaan murtautuneesta toivosta ja Elämästä: ”Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista” (1 Kor 15:20)
Jos Herra on esikoinen kuolleista, niin sinä voit olla Hänestä seuraava kristillisen kasteen ja uskon kautta.
Eero, kiitos erinomaisesta kirjoituksesta. Älä tapa -käsky on ehdoton, eikä meillä tai kellään ole oikeutta tappaa ketään, vaikka tappamiselle keksittäisiin kuinka hieno ja armollinen nimi. Toivottavasti lääkäreistä ei tule pyöveleitä vaan saisivat olla elämää suojelemassa eikä tuhoamassa.
Juha Heinilä 02.01.2017 21:10
Eero, kiitos erinomaisesta kirjoituksesta. Älä tapa -käsky on ehdoton, eikä meillä tai kellään ole oikeutta tappaa ketään…
Miten suhtaudut Juha Heinilä eläinten tapamisen huvimetsästyksessä ja tehokarjataloudessa bisnekseksi? Älä tapa kielto kun ei rajaudu vain ihmisiin?
2. Moos. 20:13 ”Älä tapa.”
3. Moos. 24:17 ”Jos joku lyö kuoliaaksi ihmisen, kenen hyvänsä, hänet rangaistakoon k u o l e m a l l a.”
2. Moos. 32:27 ”Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisin leirin halki portista porttiin ja t a p p a k a a jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen.”
5. Moos. 20:16-17 ”Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, ä l ä jätä a i n o a t a k a a n henkeä e l o o n, vaan vihi ne t u h o n omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua k ä s k e n y t.”
Minä en pohdi eläinten tappamista. Ihmisten tappamiseen monet haluavat saada oikeutuksen ja sitä oikeutusta käytetään hyväksi seuraavissa asioissa. Kaikki rajat häipyvät jossain vaiheessa ja lopuksi on oikeus tappaa ihan keitä tahansa millä syyllä tahansa.
Älä tapa -käsky kieltää ihmisen tappamisen, eikä tappaminen muutu miksikään, vaikka sitä kutsuttaisiin hienolla nimellä.
No mutta älä tapa käskyn antamisen jälkeenkin Vt: on täynnä Jumalan itsensä välilisesti ja suoraan toimeenpanemaa tapamista ja Älä tapa käsky EI rajoitu vain ihmisiin.
“Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisin leirin halki portista porttiin ja t a p p a k a a jokainen, olkoon vaikka o m a v e l i, ystävä tai sukulainen.
Jeesus opetti Älä tapa -käskyä. Ei pelkästään tappaminen riko tätä käskyä vaan jopa vihastuminen tai nimittely on syntiä. Kenelläkään meistä, Jumala ei ole antanut ole oikeutta tappaa ketään.
Jeesus Kristus opetti Vuorisaarnassa seuraavasti:
Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: ’Älä tapa’, ja: ’Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion’. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: ’Sinä tyhjänpäiväinen’, on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: ’Sinä hullu’, on ansainnut helvetin tulen. Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi. (Matt. 5: 21-24)
Juha: Älä tapa -käsky kieltää ihmisen tappamisen, eikä tappaminen muutu miksikään, vaikka sitä kutsuttaisiin hienolla nimellä.”
On vain perin metkaa, että ihminen voi itse valita milloin tuotakin jumalallista käskyä pitää noudattaa ja milloin ei.
Ei mene kovinkaan kauaa, kun vasta asepalvelustaan suorittamaan astuneet nuoret miehet ja naiset ovat jälleen kerran suorittaneet tappamisen peruskoulutuskautensa ja vannovat Jumalan nimeen ja hänen kasvojensa edessä olevansa valmiit esimiehen käskystä tappamaan tätä maata puolustaessaan vihollisia (joita pitäisi Jeesuksen mukaan rakastaa ihan yhtä paljon kuin muitakin lähimmäisiä).
Toisaalla samaan aikaan viidenteen käskyyn vedoten ja Jumalan nimissä vastustetaan sitä, että kärsivä ja jo kuolemaa tekevä ihminen ei saisi itse päättää oman kuolemansa nopeuttamisesta pyytämällä ja saamalla siihen laillisesti apua toiselta ihmiseltä, joka on kuolinavun antamiseen koulutettu ja siihen laillisesti valtuutettu – olkoon sitten lääkäri tai ei.
Juha Heinilä :”Älä tapa -käsky kieltää ihmisen tappamisen…”
Entä millä nimellä kutsut sitä, että ”laittomien aborttien aiheuttamien kuolemantapausten vuoksi maailmassa jää vuosittain orvoksi lähes 250 000 lasta”. Tieto perustuu Guttmacher-instituutin v. 2009 julkaisemaan tutkimukseen, jonka mukaan aborttien kieltäminen lailla ei ole vähentänyt oleellisesti niiden määrää.
Laittoman abortin suorittava lääkäri tai millä nimellä häntä nimittääkin tekee murhan ja rikkoo Älä tapa-käskyä. Lisäksi hän rikkoon ko. valtion lakia ja on rangaistava teko. Jos samainen heppu olisi suorittanut laillisen abortin, niin se olisi niin ikään murha ja rikkoo Älä tapa -käskyä, mutta mahdollisesti ei olisi rikkonut ko. valtion lakia vaikka lopputulos olisi sama. Aika pieni on ero laillisen ja laittoman murhan välillä, koska murhatun kannalla lopputulos on aivan sama.
Juha Heinilä,laillista murhaa ei ole olemassakan. Jos ja kun kehtaat käydä tällä palstalla keskustelua niin ottaisit hieman selvää käytämiesi sanojen merkityksistä.
Sinun kriteereilläsihän Jumala itse onmitä karkein ’murhaaja’, sillä VT on täynnä Jumalan toimeenpanemia tappamisia, jotka ovat koskeet mm. täysin viattomia sylilapsia.
Seppo, sinä ajattelet aivan eri lailla kuin minä. Uskoisin, että kommenttini tästä aiheesta riittää.
Lähdety Heinilä karkuun,kun et uskalla kantaa Jumalan itsensä tekemiin tappihin ja antamiin tappokäskyihin Vt:ssä, käskyihin jotka kohistuivat jopa sylilapsiin.
Seppo Heinola :”…laillista murhaa ei ole olemassakan…”
Let it be. Toivottavasti abortin murhaksi mieltävät muistavat myös Jumalansa edessä köyhien maiden raiskatuiksi tulleita köyhien perheiden lapsia, jotka turvautuvat laittomiin abortteihin koska laki kieltää abortin. ”Jos ei tee aborttia, haukutaan tyhmäksi oman elämänsä pilaajaksi. Jos taas päätyy aborttiin, kuulee olevansa murhaaja” kuten yksi köyhälistökorttelin tytöistä taannoin lehtitietojen mukaan sanoi.
Tuula Hölttä kysyi:
Entä millä nimellä kutsut sitä, että “laittomien aborttien aiheuttamien kuolemantapausten vuoksi maailmassa jää vuosittain orvoksi lähes 250 000 lasta”.
Ymmärsin kysymyksen niin, että vuosittain laittomien aborttien seurauksen useita kymmeniä tuhansia äitejä kuolee. Mielestäni tällöin lääkäri tai kuka tahansa sen suorittaakin ,murhaa naisen. Laillisten aborttien yhteydessä kuolleiden äitien lukumäärää et kertonut.
Vastasin:
Laittoman abortin suorittava lääkäri tai millä nimellä häntä nimittääkin tekee murhan ja rikkoo Älä tapa-käskyä. Lisäksi hän rikkoon ko. valtion lakia ja on rangaistava teko. Jos samainen heppu olisi suorittanut laillisen abortin, niin se olisi niin ikään murha ja rikkoo Älä tapa -käskyä, mutta mahdollisesti ei olisi rikkonut ko. valtion lakia vaikka lopputulos olisi sama. Aika pieni on ero laillisen ja laittoman murhan välillä, koska murhatun kannalla lopputulos on aivan sama.
Tästä Seppo Heinola ja Tuula Hölttä eivät pitäneet äidin tappamista murhana. Ajattelemme asioista ihan eri tavalla.
”Tästä Seppo Heinola ja Tuula Hölttä eivät pitäneet äidin tappamista murhana. ”
Törkeää viestien vääristelyä Heinilä. Noinko paljon otti päähän ette uskaltanut ottaa kantaa Jumalan VT:ssä itse suoritamiin ja käskyttämiin tapapmisisiin, jotka kohdistuivat jopa sylivauvoihin.
Seppo, minä en todellakaan hyväksynyt murhia, mutta sinä otit kommentistani pultit. Hyvä jos sinäkään et hyväksy näitä tappamisia. Sinun harjoittamaa Jumalan pilkkaamista minä en hyväksy, enkä siihen osallistu.
Heinilä.sinä vääristelit törkeästi Tuulan ja minun viestejäni kun väitit meidän hyväksyvän murhaamisen, kun ensin olit itse määriteöllyt mikä s i n u n mielestäsi on murha. Kuten sanoin aikaisemmin, laillista murhaa ei ole olemassakaan ja laittomuuksia en hyväksy ja tuskin hyväksyy Tuulakaan.
Ja minä en tietenkään pilkkaa Jumalaa, vain onko Sinun mielestäsi jumalanpilkkaa että lainaa suoaraan Vanhan testamentin tekstejä? Tässäkin Sinun täytyi vääristellä kun et totuutta Vt:n teksteistä näköjään kestä!
Jeesus sanoi hänelle: ”Taas on kirjoitettu: ’Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi’.”
(Matteus 4:7 FB38)
Käsitteistöä:
Aktiivinen eutanasia tarkoittaa ihmisen tarkoituksellista surmaamista hänen omasta vapaaehtoisesta, toistuvasta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstään silloin, kun hänen sairauteensa ei ole parannuskeinoa ja inhimillinen kärsimys on kohtuutonta.
Passiivinen eutanasia tarkoittaa hoidon antamatta jättämistä tai aloitetun hoidon keskeyttämistä niin, että se johtaa potilaan kuolemaan.
Avustetussa itsemurhassa lääkäri määrää potilaalle kuolettavan lääkeannoksen, mutta potilaan on otettava lääkkeet itse.
Salme sanoitti asian muuten oikein ,mutta siitä puuttuu se lähtökohta, että kaikki yo toimet kohdistuisivat pääasiassa jo kuolettavasti sairastuneesen ihmiseen, joka jokatapauksessa kuolisi sairauteensa. Eli ihminen ns. tekee jo itse kuolemaa. Eli mikään noista ei lähtökohtaisesti aiheuta kuolemista vaan vain hieman aikaistaa kuolemaa.
Merkitystä on myös sillä, ainakin kristityille, katsommeko Jumalan luoneen ihmisen vai emme.
Alla mielenkiintoisia näkökantoja evoluutioon.
https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/evoluutio-filosofiaa-tiedetta/
Reinikainen voisi nyt alkuun ensin opetella sen verran hepreaa, että ymmärtäisi ettei ihmistä luotu tyhjästä van tehtiin ja muodotettiin ja synnytettiin maan tomusta. Hebrean bara ei merkitse luoda x-nihilo ja muuten asa= tehdä: tehkäämme ihminen jne ja yezirah = muodostaa.
On aikas huvitavaa että Reinikaine maalaa suurella pensselillä maailmankaikkeutta, kun pennsi karvoituksena on vain vääriä käännöstulkintoja.
Kaikella kunnioituksella Seppo, minä luotan paljon enemmän Reinikaisen ja ko. nobelistien asiantuntemukseen esim. evoluutiossa . He ovat tiedeihmisiä ja tutkineet asioita muutenkin kuin sanakirjan pohjalta.
Kaikella kunnioituksella Salme, muta minä puhuin luomis-sanan vääristä käännöksistä enkä evoluutiosta eli viisastelit aivan väärään kohteeseen.
No, miten sen ottaa, kuka viisastelee. Minä kun puhuin nimeomaan evoluutiosta.
Uskossa Herraan Jeesukseen Kristukseen, on aina hyvä kuolema. Ei silloin kuolemassa ole mitään pelättävää, tai pahaa. Pahaa on vain se mitä voi tapahtua ennen kuolemaa. Kuolemassahan ei enää tapahdu mitään. Kaikki tapahtuminen vain lakkaa. Kuolemassa hankalaa on vain elämästä, tai rakkaasta luopuminen.
Tässä iässä alkaa tulla kaikenlaista luopumista moitteettomasta kunnosta. Olen oppinut niiden tuloa kutsumaan taivaskutsuiksi. Vähäisen rapistumiseni, olen tulkinnut, niin ettei ole tarkoituskaan tänne jäädä. On hienoa ajatella, että Jumalalla on taivaassa varattuna jotain, mikä ei koskaan rapistu.
Katselen usein luonnon ihmeellisyyttä. sellaisin silmin, joilla näen Luojani täydellisen kädenjäljen kaikessa. Kuinka paljon ihmeellisempi täytyykään olla taivaassa, jossa ei enää kuolla, eikä ole katoavaisuutta. Täällä emme koskaan voi tajuta olevamme Jumalan rakkauden kohteena. Siellä se ympäröi meitä joka suunnalta ja olemme siitä täysin tietoisia. Mikään ei voi olla sen parempaa.
Otin kantaa tähän lauseesesi ja Reinikaiseen, jonka katsonet puolustavan juuri luomista:
Salme K: ”Merkitystä on myös sillä, ainakin kristityille, katsommeko Jumalan luoneen ihmisen vai emme.”
Kristityt uskovat Jumalan luoneen kaiken ja ufoharrastajat uskovat marsilaisiin.
Tampereen ufoharrastajat uskovat vaihtoehtoiseen tietoon. Seppo Heinola on vakuuttunut, että maapallon asukkaat ovat marsilaisten jälkeläisiä. Ufoja Suomen taivaalla.
Vanhassa testametissa on Mars esiintyynee lainasanaisissa nimissä Meroz ja Iriz. Sen puhtaasti heprealainen vastine madim esiintyy kätkettynä els salakirjoituksena missä ko. koodi alkaa jakeen 4 viimeisen rivin oikean puolimmaisen sanan םשה kirjaimesta ם mim ja jatkuu 13 kirjaimen skipein ja päättyy sanan םימיב viimeiseen kirjaimeen ם mim.
Kirjoitusten lukusuunta on tääsä riveittäin oikealta vasemmalle mutta yksityiset sanat vasemmalta oikealle.
Koodi lasketaan siis riveittäin oikealta vasemmalle ja hyppyjä on 5kpl. (Genesis 6:4)Koodi antaa sanat ’madm shem’, mikä tulos on hätkähdyttävä ajatellen kontekstia, missä on kyse maahan laskeutuneista nefilimeistä: Lukusuunta tässä vasemmalta oikealle:
ןכ-ירחא םגו םהה םימיב ץראב ויה םילפנה
ודליו םדאה תונב-לא םיהלאה ינב ואבי רשא
:םשה ישנא םלועמ רשא םירבגה המה םהל
Pari sana selvennykseksi ettei tulisi vallan väärää käsitystä koskien käsitystäni luomisesta. Ensinnäkään en ole ateisti, pidän hyvin todennäköisenä että maailmankaikkeudessa, joka on käsitämättömän laaja-yksin galakseja on yli 200 miljardia-esiintyvä tajunta ja satunnainen teleologia voi olla tulosta jostain korkeammasta suunnitelusta, jonka takana voi olla yksi tai useampia meille täysin käsittämätömiä subjekteja tai subjekti.
En kuitenkanusko että tämä valtavuus olisi tulosta jostain hokkus-pokkus-tyhjästä luomisesta 6000 vuotta sitten vaan pikemminkin minusta maailmankaikeuden substanssi on ollut muotoaan alati muunnelle aina. Siinä tämä korkeampi ID muuntelee itse asiassa itseään. Ajattelen siis tietyllä tavalla panenteistisesti. Eis siis ateistisesti.
Kristinuskon armo-oppia pidän hyvin toimivana itseisarvollisena apparaattina vapauttamassa dilemmaan joutuneen ihmisen syyllisyydestään.
Hyvin outo ja omahyväinen ajatus minusta on kuitenkin se, että ihminen olisi tämän äärettömän biljoonia ja taas biljoonia elämällekelpoisia planeettoja sisältävän maailmanakikeuden ainoa korkeasti älyllinen olento. Myös Raamatussa kuten muissakin muinaiskansojen pyhissä teskteissä on paljon viitteitä vieraista sivilisaatioista.
Lisäys: Tiede on arvioinut galaksien määränuudelleen ,niitävoi olla jopa 2000 miljardia ja kun jokaisessa galaksissa voi olla miljoonia aurinkoja ,joila voi olla useita palneettoja niin repikää siitä montako asumiskelpoista planeettaa vois olla.
Onko tietoa, miten noilla planeetoilla eletään ja kuollaan? Harjoitetaanko niillä aktiivista eutanasiaa?
Eutanasiasta keskusteltaessa kannattaa eritellä, onko kyse aktiivisesta tappamisesta, vaiko epäsuoremmasta kuoleman jouduttamisesta. Aktiivinen eutanasia on vielä toistaiseksi Suomen lain mukaan rangaistavaa.
Passiivinen eutanasia sallittiin Ruotsissa huhtikuussa 2010. Ensimmäinen passiivinen eutanasia suoritettiin saman vuoden toukokuussa. Passiivinen eutanasia on sallittu myös Sveitsissä. Eutanasiasta ei ole Suomessa (vielä) olemassa lainsäädäntöä, vaan eutanasiaan sovelletaan mm. rikoslain ja potilaslain yleisiä sääntöjä.
Itsemurhan avustaminen tai edistäminen ei ole rangaistavaa Suomessakaan; siihen ei sovellu mikään rikoslain pykälä. Tämä johtuu siitä, että avustusteon jälkeenkin potilas voi vielä itse päättää omasta hengestään. Esimerkiksi tappavaa lääkettä sisältävän lääkepurkin antava avustaja ei tapa potilasta, koska tämä avustusteko ei vielä sinänsä riitä aiheuttamaan kuolemaa.
Aktiivinen eutanasia tarkoittaa käsitteenä ihmisen itse, omasta vakaasta tahdostaan elämästä luopumista, hänen oman kuolinapupyyntönsä toteuttamista. Ellei se tapahdu kuolemaa jo tekevän ihmisen omasta, vain omasta, tietoisesta, yksiselitteisestä ja vakaasta tahdonilmauksesta, se on murha, surma tai tappo. Ei eutanasiaa.