Syreenit kukkivat kotopihallamme 4.6.2023

Elääksemme tarvitsemme ruokaa, juomaa, jonkinlaisen paikan, missä nukkua, sen verran vaatetta, ettei tule kylmä tai etelämpänä ihoa suojelemaan sekä ison määrän turvallisuutta, jotta jaksamme kestää arjen tilanteet.

Eri maissa  edellytykset ovat erilaisia.  Jossain  ei ole riittävästi  vettä. Toisin paikoin puuttuu ruokaa.  Milloin sotaa, tai muuta rauhattomuutta esiintyy.  Siellä täällä  on petoja tai muuta ympäristön taholta tulevaa uhkaa.

Suomessa  tuotetaan maailman puhtainta ruokaa.  Olemme  Euroopan metsäisin maa. Metsämme ovat erinomaisella  ammattitaidolla hoidettuja.   Ongelma vain on siinä, etteivät kaikki ymmärrä, miten korkea kotoisen ruuan taso on. Olemme  kansainvälistä huippua.  Suurin ongelma on, ettei tuottaja saa  ruuasta riittävää korvausta.

Luken   tieteellinen tutkimus näytti  joku vuosi sitten,, että maataloustuottajien keskiansio oli kuusi euroa tehtyä työtuntia kohti.  Silloin menoihin oli laskettu kaikki: Siementen hankinta,  koneiden osuus, lannoitteiden, rehun, polttoaineen, sähkön ja kaikki  tuotannon kulut vähennyksinä. Tuloksi myös oli laskettu kaikki: Oli laskettu mukaan myyntihinnan lisäksi EU tuet ja kaikki muukin, mikä ikinä oli tuonantoon liittyvää tuloa.

Siis 6 € / h  oli Suomen maataloustuottajien keskipalkka,

kun oli laskettu tulot ja menot yhteen ja jaettu tämä tehdyillä työtunneilla.

Tässä olivat mukana kaikein parhaiten menneet ja miinuksen puolelle menneet,  yhtä lailla kuin siinä välillä nippa nappa vielä eloon jääneet tilat.

Kun mietitään,  miten sunnuntain tekstien puhe pienituloisten puolesta pitäisi kohdistaa  meidän kotimassamme, niin Suomen  perusturvallisuuden varmistamiseksi pitää parantaa tämän alipalkatun kansanosan tulotasoa. Vain näin voimme turvata, että  meillä jatkossakin on  saatavissa kotimaista ruokaa, joka on  maailman puhtainta.

Vanhassa testamentissa Aamos 8:4–8 sanoo:

SUNNUNTAI 11.6.2023
2. sunnuntai helluntaista
Katoavat ja katoamattomat aarteet

Ajankohtainen auttamisen kohde ovat keskuudessamme asuvat ukrainalaiset. Esimerkiksi: 30.5.2023 Someron vastaanottokeskuksessa oli noin 290 ukrainalaista asiakasta.

Evankeliumissa Luuk. 12:13–21 Jeesus teki rabbin tehtäviin kuuluvaa perinnön jakoa.  Tässä yhteydessä hän tilanteeseen  liittyen kehotti kohtuuteen ja tasapuolisuuteen. Hän varoitti väärästä rikkauden tavoittelusta, missä omaa varallisuutta kartutetaan muita riistämällä. Sellaisella ei ole siunausta.

Hän sanoi heille kaikille: ”Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa.”

Apokryfitekstissä kerrotaan miten ahneen ihmisen pyrkimys haalia aina vaan lisää ja lisää tekee omistajastaan unettoman. Elämän täyttää huoli omaisuudestaan. Vastakohtana taas köyhän ongelma on, että kovasta työstään huolimatta hän ei kuitenkaan saa mitään jäämään talteen.  Kaikki kuluu pakollisiin menoihin, jos riittää edes niihinkään.

Kullan himoa Sirak käyttää esimerkkinä hamuamisesta, missä joku haluaa saada itselleen enemmän kuin hänelle aidosti on edellytyksiä.  Sellainen ihminen  väsyttää itsensä ja pilaa elämänsä turhan tavoittelulla. Näin  elämä valuu hukkaan.

Terve  varallisuuden käyttö on sellaista, missä oma elämä on tasapainossa yhteiskunnan   elinolosuhteiden kanssa. Sirakin  aikaan se oli köyhien ja sairaiden auttaminen.  Varakkaammat ja terveemmät auttoivat niitä, jotka olivat  köyhiä tai sairaita.  Meidän aikanamme yhteiskunta huolehtii monista  avun tarpeista, joten yksittäisten ihmisten  apua ei tarvita samalla tavalla kuin aikaisemmin.  Voipa väärä apu jopa viedä harhaankin, jos se yllyttää jotakuta elämään leväperäisesti  yli varojensa. Tällöin näennäinen kaverin apu koituukin saajan ongelmien syventämiseksi eikä suinkaan auta häntä huolentimaan elämästään   arkisten realiteettien mukaisesti.

Sitten on edelleen huomattava, että yhteiskuntamme ei vielä ole valmis. Pelkkä julkinen apu ei koskaan voi kehittyä täydelliseksi. Tarvitaan myös yksityistä ja vapaaehtoista avun antoa.  Aina on niitä, jotka jäävät järjestelmien ulkopuolelle, joihin yhteinen apu ei ulotu.  Siksi on pidettävä silmät avoimina huomaamaan lähimmäistemme hädänalainen tila. Toisinaan apu voi olla hyvinkin pientä, mutta silti vaikuttaa syvästi. Jokin ystävällinen ele, jokin ystävällinen palvelu, jokin toinen toisensa huomaaminen ja avun ojentaminen oikeaan aikaan oikeassa paikassa, voi muuttaa yhteisen elämän sydänten väliseksi kohtaamiseksi. Hyviksi naapurisuhteiksi, yhteisestä rinnakkainelosta syvään sopuun ja naapurirakkauteen. Toinen toisensa palvelemiseen ja auttamiseen.  Aitoon lähimmäisen rakastamamiseen.  Jumalan meille antaman hyvyyden jakamiseen meidän lähellämme elävien ihmisten elämään. Rakkauden lisääntymiseen, yhteyden kasvamiseen. Hyvän mielen jakamiseen keskinäisessä kanssakäymisessämme.

Pyhäpäivän apokryfiteksti   Sir. 31:1–11

Kun rikkaus valvottaa, ruumis kuihtuu,
kun on vauraudesta huoli, uni kaikkoaa.
Huoli valvottaa ja pitää unen loitolla,
se vie unen kuin ankara sairaus.
Rikas raataa kerätäkseen varallisuutta,
ja jos hän lepää, hän ahnehtii nautintoja.
Köyhä raataa varattomuutensa vuoksi,
ja jos hän lepää, hänen puutteensa pahenee.

Joka rakastaa kultaa, ei selviä rikkomuksitta,
joka rahaa tavoittelee, kulkee sen myötä harhaan.
Kulta on vienyt monet perikatoon,
he ovat kohdanneet tuhonsa.
Kulta on ansa rikkauden riivaamille,
jokainen typerys takertuu siihen.

Onnellinen se rikas, joka havaitaan nuhteettomaksi
ja joka ei eksy kullan houkutuksiin.
Kuka hän on? Häntä voimme ylistää onnelliseksi,
sillä hän on todella tehnyt ihmeitä kansansa keskuudessa.
Kuka on onnistunut välttämään kullan kiusaukset?
Sellainen ihminen voi olla ylpeä itsestään.
Kuka olisi voinut poiketa tieltä mutta ei ole poikennut,
kuka olisi voinut tehdä pahaa eikä ole tehnyt?
Joka niin elää, pysyy vauraana,
ja kansa kiittää hänen runsaita almujaan.