Huoleni uskonnollisuuden vaikutuksesta yleistietoon ja tiedon hankkimiseen
Olen tälläkin alustalla lukenut kommentteja, jotka aiheuttavat huolta joidenkin uskonnollisten ihmisten yleistiedon tasosta ja yleensä tiedon hankkimiseen liittyvistä puutteista.
Meneillään olevaan pandemiaan liittyen olen ikäväkseni saanut todistaa tietämättömyyttä, jonka perusteella vain Jumalaan luottaminen ja rukoilu ynnä muu vastaava auttaa meidät yli kriisistä. Samalla on kuitenkin täysin perustietoa, että influenssavirukset tulevat ja menevät ihmiskunnan keskuudessa tasaisin väliajoin, katoavat aikansa riehuttuaan teimme me asialle jotain tai emme.
Tiedon hankkimisen tarpeellisuuden aliarvioimista saa todistaa täällä monella muullakin tavalla. Ikään kuin tieto olisi uhka uskolle -> mitä enemmän tietää, sitä vähemmän uskoo. Tämä saattaa tietenkin pitää paikkansa, mutta jos usko kuolee tiedosta, mitä arvoa sellaisella uskolla on? Sellainen usko on lähinnä tyhjää luuloa, jonka kuuluukin kuolla tiedon edessä.
Usko ei suojaa viruksilta, eikä Jumala suojele uskovia viruksilta.
Siitä, miten infulenssavirukset toimivat ja mikä on niiden tehokas elinikä (teimme me niille jotain tai emme), lisää Areenan dokumentissa:
YLE Areena (6.4) Historia: Espanjantauti, tappava pandemia
Vuonna 1918 suursodan kaiut olivat tuskin hiljenneet, kun maailmaa kohtasi uusi, näkymätön vihollinen. Espanjantautina tunnettu influenssa surmasi arviolta 50 miljoonaa ihmistä, enemmän kuin kaksi maailmansotaa yhteensä. Mistä pandemia sai alkunsa, ja miten se pysäytettiin? T: BBC. (U)
29 kommenttia
Jos Syrjänen tarkoittaa minua, niin en ole missään kirjoittanut, että ihmisten toimenpiteitä ei tarvita. Päin vastoin, Syrjänen itse kommentoi minun blogissani, että virukset tulevat ja menevät, vaikkei niille tehtäisi mitään.
Minä uskon viime kädessä Jumalan vaikutukseen, mutta pidän tarpeellisena myös ihmisten toimia. En ole koskaan myöskään väittänyt enkä edes ajatellut, että korona ei iske uskoviin. Kerranhan täällä kaikki kuolemme, uskovaisetkin. Kuka syöpään, kuka koronaan.
Mutta aika ihmeelliseltä kuulostaa, että nyt yhtäkkiä Ranskan epidemia laitetaan yhden kokouksen niskoille. Vaikuttaa ennakkoluuloiselta. Entä Italiassa, mistä hengellisestä kokouksesta se siellä alkoi? Tai Kiina: oliko sielläkin uskovien kokoontuminen lähtökohtana?
Vaikuttaa samanlaiselta kuin aikoinaan Roomassa, jossa rutto laitettiin kristittyjen syyksi.
Lisään vielä, että minua puolestani ihmetyttää, että täällä kirkon “epävirallisella” sivustalla kirjoitellaan kristinuskosta ja Jumalasta, vaikka monista kirjoittajista huomaa, että perustiedotkin ovat perin hatarat. Kirjoitellaan omia kuvitelmia kristinuskosta. Minun ei tulisi mieleeni kirjoittaa koronasta lääketieteen sivustoille.
Anita Ojala: “…minua puolestani ihmetyttää, että täällä kirkon “epävirallisella” sivustalla kirjoitellaan kristinuskosta ja Jumalasta, vaikka monista kirjoittajista huomaa, että perustiedotkin ovat perin hatarat. Kirjoitellaan omia kuvitelmia kristinuskosta. Minun ei tulisi mieleeni kirjoittaa koronasta lääketieteen sivustoille.”
Minä puolestani kysyn sinulta, että millä pätevyydellä täällä kirkon “epävirallisella” sivustalla voi mielestäsi osallistua keskusteluun kristinuskosta ja Jumalasta. Pitääkö keskusteluun osallistujan olla esim. teologi tai uskontotieteilijä vai millaisia perustietoja keskustelijoilta edellytät?
Toteat vielä, että “Kirjoitellaan omia kuvitelmia kristinuskosta. Minun ei tulisi mieleeni kirjoittaa koronasta lääketieteen sivustoille.”
Tuo eo. heittosi ei myöskään osu kohdalleen. Tämä kotimaa24 ole tieteellinen foorumi, johon vain asiantuntijat saavat kirjoittaa. “Kristinuskon asiantuntijat” puolestaan ovat varmaan paljon heterogeenisempi porukka, kuin kuin lääketieteen ammattilaiset.
Muutoinkin teologia ja uskontotiede eroavat ns. eksakteista tieteistä siinä, että niiden tutkimustulokset eivät ole mitattavia tai testattavia arvoja. Em. selittää myös sen, että teologit (papit) Suomen ev.lut kirkossa ovat kovin erimielisiä monista teologisista kysymyksistä.
Totean vielä, että kyllä tiedossa on, että lääketieteen keskuudessa on myös omia koulukuntia, mutta oppien kirjavuus on tuskin samaa luokkaa kuin uskontojen kentässä.
Kimmo Wallentin. Sanoja ‘usko’ ja ‘tietoa käytetään erilaisissa merkityksissä. Usko ei ole ‘luulon’ synonyymi eikä (perustellun) tiedon vastakohta. Muualla kuin niiden käytössä, jotka haluavat ovat kristittyjä ja muita uskovaisia.
Vannoutuneimmat naturalistisen maailmankatsomuksen edustajat ja vannoutuneimmat uskonnolliset fundamentalistit kuvittelevat, että uskonnollinen usko ja tieteellinen tieto voivat korvata toisensa siten, että toisen hyväksyminen merkitsee väistämättä toisen hylkäämistä. Tämä käsitys on kuitenkin väärä. Sekä ateisti että uskovainen arvioivat tieteellistä tietoa omasta vakaumuksestaan käsin. Siksi he päätyvät kovin erilaisiinkin tulkintoihin tieteen tutkimustuloksista. On hyvä muistaa, että myöskään tieteen tekijät eivät ole vapaat maailmankatsomuksellisista ennakko-oletuksista. Niiden vaikutus on vähäisempi ns. kovien tieteiden, esim. fysiikan tai biologian, alueella, mutta hyvinkin vahva ihmistieteiden, esim. historian ja yhteiskuntatieteiden, alueella
Kirjoittaja
Antero Syrjänen
Olen 70-luvun lopulla syntynyt nuori mies läntisestä Suomesta. Perheeseen kuuluu vaimo ja muutama pörröinen lemmikki. Synnyin Jehovan todistaja -sukuun ja -perheeseen. Blogeissani tulen käsittelemään, ainakin aluksi, elämää Jehovan todistajien maailmassa ja ympäristössä. Jos haluat kysyä todistajuudesta (tai ottaa muuten yhteyttä) yksityisemmin, sähköpostiosoite on: tantero.syrjanen@gmail.com
Antero, tuo kuvaamasi huolenaihe on todellinen. Ne, jotka tosissaan ajattelevat rukouksen ja Jumalaan luottamisen korvaavan tutkitun tiedon ovat kyllä vähissä. Tapaavat toki joskus olla kovaäänisiä. Peruskristillinen suhtautuminen on, että rukous ja Jumalaan luottaminen ei korvaa tutkittua tietoa, mutta on luonteva osa kristityn elämää.
Ilmoita asiaton kommentti