Herran Jeesuksen syvä murhe

x

Päivän manna -postituslista <manna@listat.sley.fi>

Martti Lutherin: ” mannassa Jumalan lapsille” on mielestäni oivallinen vastaus siihen syvään ja pohjattomaan murheesen, johonka Jeesus meidän puolestamme täytyi joutua.
28.3.2013

Matt. 26:38

Minun sieluni on syvästi murheellinen, kuolemaan asti. Oi Jumala! Minkä
tähden murehtii Herrani Jeesus Kristus? Miksi hän kärsii? Onhan hän
aivan synnitön, pyhä ja vanhurskas. Oi, se kaikki tapahtuu maailman
syntien tähden! Jumala pani ne hänen hartioilleen, ne painavat ja
ahdistavat häntä. Mitä minun on tästä ajateltava? Ajattelen ja uskon
todeksi, että koska Jumala pani minun syntini hänen päälleen, minä olen
niistä vapaa. Olkoon tämä siis sinulle lohdutukseksi voidaksesi olla
varma siitä, että Kristus on ottanut kantaakseen ja maksanut syntisi.
Kuinka muutoin niin suuri kauhistus yllättäisi hänet.

Jos syntisi siis ovat Kristuksen päällä, ole sydämestäsi tyytyväinen. Ne
ovat oikeassa paikassa. Sinun päälläsi ne eivät ole oikeassa paikassa,
sillä sinä ja kaikki ihmiset ovat liian heikkoja kantamaan edes yhtä
ainoaa syntiä. Anna siis niiden olla Kristuksen päällä ja katso, mihin
hän ne kantaa. Hän vie ne mukanaan ristille, jopa kuolee niiden tähden.
Kolmantena päivänä hän näyttäytyy synnin, kuoleman ja perkeleen Herrana
ja voittajana. Turhaan ne koettelivat voimiaan häntä vastaan. Lohduta
tällä itseäsi ja kiitä Jumalaa siitä sanomattomasta armosta, että hän
otti sinulta pois sen raskaan kuorman, joka olisi vienyt sinut helvetin
syvyyteen, ja pani sen Poikansa päälle.

(Martti Luther – Mannaa Jumalan lapsille)

Kiitos Martti hyvästä kommentista. Jeesus on meidän syntipukkimme.

Ja Aaron laskekoon molemmat kätensä elävän kauriin pään päälle ja tunnustakoon siinä kaikki israelilaisten pahat teot ja kaikki heidän rikkomuksensa, olipa heillä mitä syntejä tahansa, ja pankoon ne kauriin pään päälle ja lähettäköön sen, sitä varten varatun miehen viemänä, erämaahan. Näin kauris kantakoon kaikki heidän pahat tekonsa autioon seutuun. (3. Moos. 16:21-22)

Mikä tai mitkä olivat Jeesuksen murheen syyt?

Ihmisten syntisyys, tuleva tehtävä on rankka, jättääkö tehtävän kesken, tuskainen kuolema, luopuminen läheisistä, helvetissä käynti . . . .

Minusta on jotenkin koko pääsiäisen tapahtumien syvä ydin siinä, että Jeesus ei ollut mikään mikkihiiri, joka otti ristiinnaulitsemisen kivana pikku roolipelinä, jonka lopputulos olisi tiedossa, vaan hänen kipunsa ja tuskansa oli aitoa, ihmisen kuolemanpelkoa. Se, että Jeesuskin koki olevansa Isänsä hylkäämä, on minulle äärimmäisen vahva kuva siitä, että taivaassa minullakin on Puolustaja, joka tietää, miltä tuntuu olla isän hylkäämä ja tietää, mitä se saa ihmisessä aikaan. Ainakin sen, ettei aina mene kuin strömsössä.

Kiitos erinomaisesta kommentista, Elias. Näin on.

Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa, niinkuin juuri kuivasta maasta. Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet, mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet. Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niinkuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut. (Jes. 53: 2-7)

Luukas 22 : 42-44. Evankeliumi kertoo: ”Tämä malja” se tarkoittaa koko Raamatun sanomassa kärsimystä ja Jumalan vihan toteutumista (Ps. 11:6, Jes. 51:17, Hes. 23:33, Ilm:n maljat) sekä Jumalan ihmiselle määräämää kohtaloa (Ps. 23:5, 16:5, 75:9, myös Jer. 25:28 ”teidän täytyy se juoda”). Kaiken tämän Jeesus otti juodakseen puolestamme ja näinkin ”tyhjensi itsensä” (Fil. 2, Hebr. 5:7-. Malja oli niin katkera, että hän olisi sen jättänyt juomatta, jos se olisi ollut Isän tahto, mutta hän alistui hamaan, tuonelaan asti. Jeesuksen suuri tuska ei johtunut suinkaan kuoleman pelosta, ei edes fyysisen kärsimyksen pelosta. Ovathan monet hänen seuraajansa kokeneet suuria fyysisiä tuskia ja käyneet tyynesti kuolemaan. Mutta Jeesuksen tuska saattoi johtua vain siitä kuolemasta, jonka Jeesus yksin saattoi kuolla: tuleminen Jumalan hylkäämäksi (Ps. 22:1-2, Mark. 15:34) ja tuleminen synniksi kaikkien puolesta (2 Kor. 5:21). – ”Jos vieraat synnit saattavat viattoman sydämen tuskaan, mitä arvelet omien syntiemme, kun ne karkaavat päällemme, vaikuttavan meissä, joilla on epätoivoon taipuvaiset sydämet.” (Luther).
Herramme Jeesuksen täytyi tulla kaikkien ihmisten syntien kantajaksi ja sovittajaksi. Sentähden on kirjoitettu: ( Kol.1:14,20 )

Martti, kiitos hyvästä kommentista ja Raamatun kohdista.

Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti. Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat, ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra. (Fil. 2:5-11)

Ajattelen, että Herramme syvä murhe oli myös siinä, että niin harvalla oli syvä murhe.

Jorma, kiitos hyvästä kommentista. Näin on. Moni elää suruttomasti, eivätkä halua seurata Jeesusta.

Jeesus sanoo: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi. Mutta joka totuuden tekee, se tulee valkeuteen, että hänen tekonsa tulisivat julki, sillä ne ovat Jumalassa tehdyt.” (Joh. 3: 16-21)

Kristus on ylösnoussut!

Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu. (1. Kor. 15:3-4)