Helsingin kaupunginkirjaston virkailija vastaa kysymykseen, millainen on maanalainen Helsinki:

Helsingin kaupungin Kiinteistöviraston geoteknisen osaston mukaan Ruskeasuon ja Pasilan välillä on kaksi kilometriä pitkä päävesijohtotunneli. Kyseessä on siis ihan kunnon tunneli, ei pelkkä putki, jossa vesi virtaa. Samoilla seuduilla on suurempikin maanalainen väylä, Meilahti–Pasila–Käpylä-yhteiskäyttötunneli, jossa on mm. kaukolämpö-, kaukojäähdytys- ja vesijohto sekä kaapeleita. Yhteiskäyttötunneli ei kuitenkaan johda suoraan Ruskeasuolta Pasilaan, vaan suorin maanalainen reitti kyseisten kaupunginosien välillä on ensin mainittu päävesijohtotunneli.

Ruskeasuo–Pasila-päävesijohtotunneli on vain yksi pieni yksityiskohta Helsingin maanalaisesta rakennelmaverkostosta. Kaupunkimme alla on peräti 10 miljoonaa kuutiometriä tunneleita ja muita tiloja.

Yleisessä käytössä on jalankulkutunneleita ja niiden varrella olevia liikkeitä, maanalaisia liikunta- ja uimahalleja sekä paikoitusalueita. Metrotunneleissakin moni matkaa. Sen sijaan huoltotunneleissa ja esimerkiksi maanalaisilla sähköasemilla harva pääsee käymään. Myöskään esimerkiksi joidenkin arkistojen maanalaisiin tiloihin ei kovin monella ole asiaa. Tunneleita ja muita rakennelmia voi olla parhaimmillaan viidessä kerroksessa.

Helsingin alla Pasilassa sijaitsee myös järvi, joka viilentää Helsinkiä. Tähän kaukojäähdytyksessä käytettävään vesialtaaseen varataan öisin kylmää, joka puretaan päivisin helsinkiläiskiinteistöjen jäähdyttämiseen. Järven vetoisuus on 11,5 miljoonaa litraa.

Helsinki on maailman kärkeä maanalaisen rakentamisen monipuolisuudessa, joskaan ei määrässä. Suomessa on helppo rakentaa maan alle, koska peruskallio on täällä erityisen kiinteä ja maanalaisen rakentamisen työmenetelmät ovat kehittyneitä. On huomattu, että maan poveen kannattaa piilottaa kaikki, mikä vie tilaa virkistyskäytöltä maan päällä.

Kaupungissa onkin vallalla suoranainen maanalaisen rakentamisen buumi. Mitä enemmän peruskalliossa möyritään, sitä enemmän siellä tapahtuvaa rakentamista täytyy valvoa ja suunnitella. Helsinki lieneekin maailman ainoa kaupunki, jolla on maanalainen yleiskaava. Se on palkittu Kuntatekniikan saavutuksena vuonna 2011.

Helsingin maanalaisen rakentamisen ihmeeseen tullaan tutustumaan pitkin maailmaa, mm. kiinalaisia ja korealaisia on ollut Kiinteistöviraston vieraana. Amerikkalainen televisioyhtiö CNN on tehnyt videoesityksen Helsingin maanalaisesta yleiskaavasta.

Suuremmat hankkeet pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa ovat käynnissä olevan Espoon metron lisäksi Kehärata ja Pisararata, joita varten täytyy louhia pitkiä tunneleita.

Moni maanalaisen rakentamisen hanke on kunnallinen, mutta myös yksityiset rakentavat. Mm. Helsingin keskustaan, hotelli Presidentin alle suunnitellaan Vantaan Flamingon kokoista maanalaista kylpylää, joka valmistunee parin vuoden sisällä.

Maanalaista rakentamista säätelevä lainsäädäntö on erikoinen siinä mielessä, että se ei lähtökohtaisesti tunnusta maanpäälliselle kiinteistölle omistusoikeutta sen alla oleviin tiloihin. Ainoastaan silloin, jos kiinteistö pystyy osoittamaan menettäneensä jotain, jota se olisi voinut käyttää hyväksi maanalaisen tilan ollessa sen hallussa, omistusoikeus tunnustetaan. Lainsäädäntöön on ehdotettu muutoksia, jotta maankäyttöä voitaisiin kehittää järjestelmällisempään suuntaan myös monessa kerroksessa.

Kiinteistöviraston geotekniseltä osastolta kerrottiin, että ihmiset kysyvät usein, onko Helsingin alla salaisia tiloja. Vastaus on, että kyllä on. Se, mitä kaikkein salaisimmat tilat pitävät sisällään, ei ole edes Kiinteistöviraston tiedossa.