Helsingin Asematunneliin maailmanloppua karkuun?
Tässä päivänä muutamana pääkaupunkiseutua on terrorisoinut todellinen myrsky, varsinainen päänirrotustuuli, josta vain me näkövammaiset olemme osanneet iloita. Tämä antaa meille hieman toivoa paremmasta, sillä meillä on ollut mahdollisuus omaa irtopäätämme etsiessämme löytää vanhan nupin tilalle uusi pää, jossa on näkevät silmät.
Viime sunnuntaina 27.12.15 aurinko paahtoi täydeltä terältä ikään kuin juhlistaen kaikkien valtakunnan Hannujen nimipäivää. Lämpöä oli saman verran kuin viime juhannuksena eli kymmenkunta astetta. Tämän allekirjoittaneen Hannun mieleen hiipi epäilys: Eikö auringon pitäisi olla jo niin kaukana toisella pallonpuoliskolla, ettei se enää lämmitä? Onko maapallo siis lakannut pyörimästä? Eikös se olisi jo ihan maailmanlopun meininkiä?
Tänään, maanantaina 28.12.15 luin paristakin nettiaviisista, miten Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan entinen työntekijä, tutkija Randall Munroe on uudessa kirjassaan esittänyt teoreettisen hypoteesin, että maailmanlopun koittaessa Helsinki olisi maailman turvallisin paikka.
Häneltä kysyttiin, mitä tapahtuisi, jos maapallo lakkaisi pyörimästä, mutta maapalloa ympäröivä ilmakehä ei pysähtyisi yhtä aikaa. Tuloksena olisi yhtäkkinen myrskytuuli, jonka nopeus olisi n. 1600 km /h. Maapallon lakattua pyörimästä kovimmat tuulet kestäisivät vain muutamia minuutteja, mutta tässä ajassa kaikki ihmisen rakentama ehtisi kuitenkin tuhoutua.
Tuulet olisivat hitaampia maapallon napa-alueilla, mutta yksikään asutettu alue ei säästyisi tuholta. Munroe laskeskelee, että Suomen pääkaupunki olisi yksi turvallisimmista paikoista katastrofin sattuessa. Miksi ihmeessä?
Vaikka Helsinki sijaitseekin korkealla, yli 60. leveysasteella, tuulet puhaltaisivat myös sen sileäksi. Helsingin alapuolella on kuitenkin kattava tunneliverkosto, johon kuuluu muun muassa maanalainen kauppakeskus, lätkäareena, uimala ja vaikka mitä muuta, Munroe tietää. Kaikkiaan tuota tunneliverkostoa on 200 km, josta me tavalliset tallaajat tunnemme vain Asematunnelin myymälät ja metroasemat.
Jos ajateltaisiin, että Helsingin tunneleihin olisi pelastautunut parisataa tuhatta ihmistä, maapallon ainoat eloonjääneet, niin ihmiskunnan loppulaukka alkaisi siitä, kun sähköt yhtäkkiä katkeaisivat. Noissa tunneleissa ei kukaan näkisi mitään. Todennäköisesti alkaisi kaikkien sota kaikkia vastaan. Ja sota jatkuisi aina katkeraan loppuun saakka, taisteltaisiin viimeiseen henkilöön asti. Onhan ihminen ihmiselle susi.
Jos tämä skenaario toteutuisi, niin olisin pikkuisen pettynyt paristakin syystä. Ensiksikin olen ymmärtänyt, että Jeesuksen toinen tuleminen tapahtuu niin, että hän laskeutuu toistamiseen Israelin Öljymäen rinnettä alas eikä suinkaan astu sisään Helsingin Asematunneliin.
Siksi toisekseen: Ihmisestä tekisivätkin lopun aurinko ja tuuli, voimat, jotka ihminen yritti kesyttää omaan käyttöönsä. Uudessa testamentissa mainitaan aikain merkkeinä luopumuksen kasvu, laittomuuden henki, kristittyjen vainot, antikristus, suuret onnettomuudet, mutta myös Kristuksen seurakunnan kasvu.
Kristus on kehottanut omiaan tarkkaamaan aikain merkkejä. Meidän on valvottava ja oltava valmiit vastaanottamaan hänet minä hetkenä tahansa. Vaikka jo tänään. Ja silloin tulee hoppu ja loppu.
Helsingin maanalainen kaupunki:
http://www.city.fi/ilmiot/maanalainen+kaupunki/318
Tätä lukija ei välttämättä tiennyt:
http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201501050074445_v0.shtml
15 kommenttia
RR :”Noissa tunneleissa ei kukaan näkisi mitään. Todennäköisesti alkaisi kaikkien sota kaikkia vastaan. Ja sota jatkuisi aina katkeraan loppuun saakka, taisteltaisiin viimeiseen henkilöön asti. Onhan ihminen ihmiselle susi.”
Tunneleissa harhaileville sopisi mielestäni virsi ”Minä vaivainen oon mato matkamies maan”. Noiden skenaarioiden jälkeen en ihmettele niitä kahta pientä leikkivää lasta, joista toinen oli muslimiperheen ja toinen kristityn perheen lapsi.
Leikkiessään lapset keskustelivat uskonasioista. He olivat yhtä mieltä siitä, että Jumala on ja yhtä mieltä siitä, että he muuttuvat kuolemansa jälkeen enkeleiksi, mutta kumpikaan ei ollut ymmärtänyt sitä, miksi vielä enkelinäkin pitäisi laskeutua jollekin kedolle paimenille ilmestymään. Kukapa sitä nyt susilauman keskelle haluaisi laskeutua.
Kiitos Hannu valaisevasta Helsingin maanlaisesta tiedosta.
Ruttopuiston Rovastia selvästi elähdyttää raamatullis-eskatologinen näky stadilaisista valittuna kansana pelastumassa Helsingin alla olevassa Nooan arkissa. Voisi kai Luoja hölmömmänkin valinnan tehdä..?
Turkissa on maanalainen muinainen tunnelisto ja luolasto,johonmahtuu satoja tuhnasia ihmisä. Mitä tarkoitusta vartenbaikana luotu., kukaan ei tiedä. Myös Euroopan alta on löydetty ikivanhoja tunneliverkostoja. Arkeologiamme on menossa uusiksi.
Oisiko nyt niin, että rakentamiseen liittyvä lupaviidakko on niin vaikea, että säätäjät itse vetäytyvät maan alle, kun siellä ehkä eivät naapurit valita?
Eikö siellä pääkaupunkiseudulla tule kohta sellainen olo, ettei sovi paljon tömistellä, putoaa pian alakertaan suoraan kadulta?
Tuo ”kompassiaukio” tuo mieleen kivoja muistoja. Olin siellä aikoinaan perjantaisin kertomassa ilosanomaa sen aikaisille punkkareille ja muille nuorille. He ottivat minut hyvin vastaan ja meille syntyi hyvä yhteys.
Helsingin kaupunginkirjaston virkailija vastaa kysymykseen, millainen on maanalainen Helsinki:
Helsingin kaupungin Kiinteistöviraston geoteknisen osaston mukaan Ruskeasuon ja Pasilan välillä on kaksi kilometriä pitkä päävesijohtotunneli. Kyseessä on siis ihan kunnon tunneli, ei pelkkä putki, jossa vesi virtaa. Samoilla seuduilla on suurempikin maanalainen väylä, Meilahti–Pasila–Käpylä-yhteiskäyttötunneli, jossa on mm. kaukolämpö-, kaukojäähdytys- ja vesijohto sekä kaapeleita. Yhteiskäyttötunneli ei kuitenkaan johda suoraan Ruskeasuolta Pasilaan, vaan suorin maanalainen reitti kyseisten kaupunginosien välillä on ensin mainittu päävesijohtotunneli.
Ruskeasuo–Pasila-päävesijohtotunneli on vain yksi pieni yksityiskohta Helsingin maanalaisesta rakennelmaverkostosta. Kaupunkimme alla on peräti 10 miljoonaa kuutiometriä tunneleita ja muita tiloja.
Yleisessä käytössä on jalankulkutunneleita ja niiden varrella olevia liikkeitä, maanalaisia liikunta- ja uimahalleja sekä paikoitusalueita. Metrotunneleissakin moni matkaa. Sen sijaan huoltotunneleissa ja esimerkiksi maanalaisilla sähköasemilla harva pääsee käymään. Myöskään esimerkiksi joidenkin arkistojen maanalaisiin tiloihin ei kovin monella ole asiaa. Tunneleita ja muita rakennelmia voi olla parhaimmillaan viidessä kerroksessa.
Helsingin alla Pasilassa sijaitsee myös järvi, joka viilentää Helsinkiä. Tähän kaukojäähdytyksessä käytettävään vesialtaaseen varataan öisin kylmää, joka puretaan päivisin helsinkiläiskiinteistöjen jäähdyttämiseen. Järven vetoisuus on 11,5 miljoonaa litraa.
Helsinki on maailman kärkeä maanalaisen rakentamisen monipuolisuudessa, joskaan ei määrässä. Suomessa on helppo rakentaa maan alle, koska peruskallio on täällä erityisen kiinteä ja maanalaisen rakentamisen työmenetelmät ovat kehittyneitä. On huomattu, että maan poveen kannattaa piilottaa kaikki, mikä vie tilaa virkistyskäytöltä maan päällä.
Kaupungissa onkin vallalla suoranainen maanalaisen rakentamisen buumi. Mitä enemmän peruskalliossa möyritään, sitä enemmän siellä tapahtuvaa rakentamista täytyy valvoa ja suunnitella. Helsinki lieneekin maailman ainoa kaupunki, jolla on maanalainen yleiskaava. Se on palkittu Kuntatekniikan saavutuksena vuonna 2011.
Helsingin maanalaisen rakentamisen ihmeeseen tullaan tutustumaan pitkin maailmaa, mm. kiinalaisia ja korealaisia on ollut Kiinteistöviraston vieraana. Amerikkalainen televisioyhtiö CNN on tehnyt videoesityksen Helsingin maanalaisesta yleiskaavasta.
Suuremmat hankkeet pääkaupunkiseudulla tulevaisuudessa ovat käynnissä olevan Espoon metron lisäksi Kehärata ja Pisararata, joita varten täytyy louhia pitkiä tunneleita.
Moni maanalaisen rakentamisen hanke on kunnallinen, mutta myös yksityiset rakentavat. Mm. Helsingin keskustaan, hotelli Presidentin alle suunnitellaan Vantaan Flamingon kokoista maanalaista kylpylää, joka valmistunee parin vuoden sisällä.
Maanalaista rakentamista säätelevä lainsäädäntö on erikoinen siinä mielessä, että se ei lähtökohtaisesti tunnusta maanpäälliselle kiinteistölle omistusoikeutta sen alla oleviin tiloihin. Ainoastaan silloin, jos kiinteistö pystyy osoittamaan menettäneensä jotain, jota se olisi voinut käyttää hyväksi maanalaisen tilan ollessa sen hallussa, omistusoikeus tunnustetaan. Lainsäädäntöön on ehdotettu muutoksia, jotta maankäyttöä voitaisiin kehittää järjestelmällisempään suuntaan myös monessa kerroksessa.
Kiinteistöviraston geotekniseltä osastolta kerrottiin, että ihmiset kysyvät usein, onko Helsingin alla salaisia tiloja. Vastaus on, että kyllä on. Se, mitä kaikkein salaisimmat tilat pitävät sisällään, ei ole edes Kiinteistöviraston tiedossa.
Ilmoita asiaton kommentti