Hautakynttilöitä ja variksia

Hautojen kynttilät eivät ole välttämättä turvassa. Totta on, että joukossa on ihmisiä, jotka ryöstävät röyhkeästi haudoilta lyhtyjä ja kynttilöitä. Mutta yksi erikoisempi ilmiö tuli tietooni pari päivää sitten, kun vierailin isovanhempien haudalla ja enoni kertoi paikallisesta ongelmasta: Varikset.

Varikset, ja liekö harakatkin, käyvät kaatelemassa hautakynttilöitä, repivät kuoret auki nokallaan, lennättävät niitä ties sun minne ja yksinkertaisesti syövät kynttilät.

Luultavasti linnut ovat keksineet, että kynttilöitten rasva on oiva vararavinnon lähde talvipakkasilla. Muovikuorinen kynttilä on kevyt kaataa ja helppo lennättää ilmateitse rikospaikalta muualle. En tiedä, esiintyykö tätä ilmiötä muualla kuin Rautalammilla, mutta luulenpa että kyllä.

Eli eivät kaikki kynttilävarkaudet ole ihmisten tekemiä ja lehtien txt-palstojen esitetyt syytteet voi osin kohdistaa luontokappaleisiin. Varmaan lasiset raskaammat hautakynttilät pitävät höyhenikkäät vähän loitommalla, kun lasi ei niin helposti nokan nakutuksesta murru eikä mukaankaan voi napata.

    • Steariini on oktadekaanihappoa, muistaakseni toiseksi yleisin rasvahappo esim. allekirjoittaneen vararenkaassa.

      Väriaineista, jos niitä on, en osaa sanoa.

Hassinen Ville
Hassinen Ville
Kuopiolaissyntyinen ja neljänkymmenen alkupuolella oleva seurakuntapappi ja sivutoiminen tutkijanplanttu. Aikansa Pohjois-Karjalan laulumaita kierreltyään olen palannut kotiseuduilleni vaatimattomien (ja niitten oekeetten) ihmisten pariin Savoon Kuopion kupeeseen seurakuntapapiksi. Kirjoittelen osin seurakuntatyön näkökulmasta, milloin sitten eksyn naputtelemaan pohdiskellen ja sukeltelen syvempiin uomiin.