Hanna sai lapsen ja ylisti Jumalaa

 

Kuvassa kukka kotonamme Yaoundessa 

Marian ilmestyspäivää vietetään kevätpäivän tasauksen aikoihin. Liturgisesti se on yhdeksän kuukautta ennen joulua. Pelastuksen kannalta päivän sanoma on keskeisiä koko uskollemme: Jumala otti ihmisyyden Autuaan Neitsyen kohdussa. Jumala on tullut luoksemme ja ottanut päälleen ihmisyyden koko taakan. Hän on tullut meidän tähtemme, kärsinyt meidän vaivamme ja tuonut meille tulevaisuuden ja toivon. Hän on pyhittänyt elämämme. Hänen tähtensä elämämme on mielekästä ja saamme rohkeasti elää todeksi kaiken sen, mitä Jumala on meille uskonut ja hyvyydessään suonut.

SUNNUNTAI 21.3.2021

Marian ilmestyspäivä

Herran palvelijatar

Ensimmäinen lukukappale: 1. Sam. 2:1-2, 6-9

Saatuaan enkelin viestin Jeesus lapsen syntymästä Maria lauloi kauniin laulun. Se on meille tallennettu Pyhään Raamattuun. Siinä ylistetään Jumalaa. Hän on meille kaikki kaikessa. Hänen varassaan on meidän elämämme. Koska hän on voimallinen, niin saamme olla turvallisin mielin hänen huolenpitonsa varassa.


Silloin Maria sanoi:

Minun sieluni ylistää Herran suuruutta,

minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani,

sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa.

Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi,
sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja.

Hänen nimensä on pyhä,

polvesta polveen hän osoittaa laupeutensa

niille, jotka häntä pelkäävät.

Hänen kätensä on tehnyt mahtavia tekoja,

hän on lyönyt hajalle

ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään.

Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan

ja korottanut alhaiset.

Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin,

mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.

Hän on pitänyt huolen palvelijastaan Israelista,

hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa

Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ajasta aikaan,

niin kuin hän on isillemme luvannut.

Marian ylistysvirrellä on esikuva Vanhassa testamentissa. Se on Hannan ylistyslaulu, jonka tämä sepitti sen kunniaksi, että pieni Samuel oli syntynyt ja tämä oli saanut pääsyn pappi Eelin, aikansa merkittävimmän kasvattajan, oppiin jo kolmivuotiaana. Hanna uskoi poikansa kokonaan Jumalan käyttöön. Tuli mitä tuli niin poika sai olla Jumalan oma.

Jumala vastasi äidin uutteriin rukouksiin. Samuelista tuli aikansa suurin profeetta, jonka sanaa kuunneltiin laajalti yli koko Israel alueen.

Kaksi merkittävää kuningasta sekä Saulin että Daavidin Samuel sai asettaa virkaansa, mikä tuohon aikaan tapahtui öljyllä voitelulla. Voitelu oli Pyhän Hengen voitelu, joka vuodatettiin sekä valtuutuksena että tehtävän vaatiman armolahjan antamiseksi tuohon tärkeään tehtävään koko kansan parhaaksi.

Jumalan kunnian ylistäminen

Hannan riemun aiheena oli Jumalan rajaton hyvyys ja voima. Hanna kiittää meidän Herraamme saamastaan avusta. Hänen ilonsa on äärettömän suuri. 

Hanna tunnustaa, että meidän Jumalamme on ainoa tosi Jumala. Mikään muu mitä ihmiset saattavat palvoa jonain suurena tai tärkeänä elämässä on vain hyvin pientä ja mitätöntä sen rinnalla, mitä Jumala tekee ja meille armossaan suo.

Maailmassamme on monenlaisia ongelmia. Lähes päivittäin saamme kuulla uutisista milloin mistäkin onnettomuudesta tai joidenkin väestönryhmien tyytymättämyydestä omiin olosuhteisiinsa. Mikään näistä ei kuitenkaan ole meidän Jumalalle tuntematonta. Kaikkien näiden maailmamme myllerrysten keskelläkin Jumala on kykenevä pitämään huolta sekä meistä ihmisistä, että meidän maailmastamme. Rikkaus tai köyhyys, elämä tai kuolema, menestys tai vastoinkäyminen, mikään ei voi erottaa meitä Jumalan voimallisten käsien suojasta.

Paitsi meidän Herramme ja Jumalamme Jeesuksen äiti, myös Pyhä Paavali seuraa Hannan ylistyslaulua Roomalaiskirjeessään. Yleisen elämänfilosofian sijaan apostoli tuo koko sanoman Kristus-keskeisesti meidän elämämme lohdutukseksi. Kristus on meidän apumme, turvamme ja toivomme. Hänelle kuuluu kunnia ja ylistys kaikesta hänen hyvyydestään ja laupeutensa osoittamisesta.

 Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin?

Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala – mutta hän julistaa vanhurskaaksi! Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus – mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme!

Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Tuska tai ahdistus, vaino tai nälkä, alastomuus, vaara tai miekka? --- Mutta kaikissa näissä ahdingoissa meille antaa riemuvoiton hän, joka on meitä rakastanut. Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

Näin Hannan ylistyslaulu ennakoi meidän Vapahtajamme tuloa maailmaan. Luominen ja lunastus, ihmisten pelastaminen ja pyhittäminen taivastietä varten on ennakoitu jo tuhat vuotta aikaisemmin. Näköalat ovat valtaisat yli sukupolvien ketjun, yli aikakausien vaihtelun, yli kaikkenlaisten historiallisten käänteidenkin, kaikuu voimallisena ja vaikuttavana Samuelin äidin Hannan sanat, meidänkin lohdutukseksemme ja elämämme lohduksi ja rohkaisuksi.

Juhlapäivän ensimmäinen lukukappale

1. Sam. 2:1–2, 6–9

- Sydämeni riemuitsee Herrasta,

Herra nostaa minun pääni pystyyn.
Minä voin rohkeasti vastata vihollisilleni,
sinun avustasi minä iloitsen.
Vain Herra on pyhä, ei ole toista,
meidän Jumalamme yksin on luja kallio.
Herra lähettää kuoleman ja antaa elämän,
vie alas tuonelaan ja nostaa sieltä.
Herra tekee köyhäksi ja antaa rikkauden,
painaa maahan ja kohottaa.
Hän ylentää tomusta mitättömän
ja korottaa tuhkasta köyhän,
sijoittaa heidät ylhäisten joukkoon
ja antaa heille kunniasijan.
Maan perustukset ovat Herran,
niiden varaan hän on laskenut maan.
Hän pitää huolen omiensa askelista,
mutta pahat joutuvat pimeyteen.
Omin voimin ei yksikään menesty.

15 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Marian ilmestyspäivän aihetta esittelee ja tekstit näytetään täällä

    https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-21-3-2021/

    Texterna förevisas och temat för Marie bebådelsedag presenteras här

    https://www.kyrkoarskalendern.fi/kalendar-dag/sondag-21-3-2021/

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    Minäkin olen huomannut, että Marian ylistys on kopioitu Hannan ylistyksestä. Ja näin siitä tuli Kristillistä, eri jumalan ylistystä, koska Marian tapauksessa jumala oli hänen kohdussaan. Onhan Jeesus sinullekin jumala. Marian ylistys jää näin ollen hänen omaan syliinsä.

    Hanna ei ylistänyt lasta ’Samuelia’ kohdussaan, vaan Jumalaa, Kaikkivaltiasta taivaassa.

    Samuelin tapauksesta voisi ottaa huomioon myös maininnan joka raamatussa esiintyy, eli ’Esikoinen pojistasi anna minulle.’ Tämä ei tarkoittanut, kuten usein on luultu ja myös viittauksena Jeesukseen pidetty, että esikoinen piti uhrata Jumalalle, eli tappaa. Se tarkoitti sitä, että lapsi tuli luovuttaa Jumalan työhön, ensin opetukseen, koulutukseen ja toimimaan kansan parhaaksi niillä opeilla, jotka oli saanut. Kuten siis Samuelille tapahtui.

    Kaikki vanhemmat eivät tietenkään halunneet luovuttaa ensimmäistä lastaan pois, ja tästä tavasta piti luopua, se korvattiin siten , että lapsen saattoi ’lunastaa ’ tuosta käskystä vapaaksi uhraamalla kyyhkysen. Yleisemmin se todennäköisesti tuli voimaan kun huomattiin, että lapsen vapaa tahto ei toteudu siinä, että vanhemmat jo vauvana päättävät mitä hänen tulee tehdä ja mitä olla. Sanonta, ” Laki on kuollut kirjain” tarkoittaa juuri sitä, että tietty lakipykälä huomataan epäoikeudenmukaiseksi ja se poistuu. Sitä ei kuitenkaan poisteta kirjasta, koska siitä me näemme, mistä on lähdetty.

    ( tämä on oma havaintoni asiasta )

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Kiitos kommentistasi

      Muutama näkökohta

      1) Samuel aloitti koulunkyntinsä kolmivuotiaana. Kamerunissa meidän tyttäremme prinsessat Hilary ja Elvira aloittivat koulunkäyntinsä myös kolmivuotiaana. Mutta toisin kuin Samuel he asuivat kotonamme.

      2) Maria oli ajan käytännön mukaisesti kihlattu eli siis saanut juridisen avioliiton täytettyään 12 vuotta. Joosef oli jo leskeksi jäänyt. Aikaisemmasta avioliitosta hänellä oli seitsemän lasta: Neljä poikaa Jaakob, Joosef, Juuda ja Simeon sekä kolme tytärtä Ester, Martta ja Salome. Myöhemmin Salomesta tuli Sebedeuksen vaimo ja apostolien Jaakobien ja Johanneksen äiti.

      Niinpä puolisoiden Ikäero oli suuri, koska Joosefen poika Jaakob Vanhurskas oli jopa vanhempi kuin neitsyt Maria. Jaakobista tuli sittemmin Pietarin jälkeen Jerusalemin seurakunnan johtaja, ensimmäinen joka käytti piispa nimeä. Hän oli niin hurskas, että kerrotaan hänen polviensa tulleen känsäisiksi kuin kamelin polvet alinomaisesta rukoilusta Jerusalemin temppelissä.

      Kun otetaan huomioon että luotettavan perimätiedon mukaan Mariakin oli ollut Jerusalemin temppelissä opiskelemassa tempeelin kankaiden valmistusta noin ikävuosien kolmesta kahteentoista niin huomaamme että kosketuskohta Jerusalemin temppeliin oli läheinen. Eipä ihme että Jeesuskin oii yhteen aikaan professorina tuossa aikansa korekeimmassa juutalaisessa oppilaitoksessa. Juutalaisen Flusserin mukaan Jeesus oli oman aikansa oppinein juutalainen.

      Kun siis sekä äiti Maria että poika Jeesus ja vielä sosiologinen veli Jaakob ovat olleet syvästi kosketuksissa Jerusalemin tempplein kanssa, niin huomaamme kristiuskon olevan suoraan juutalaisuuden keskuksesta kasvaneita. Kyseessä siis ei ole juutalaisen perinteen ulkpuolisesta omaksumisesta vaan sen sisältä elimelliseti ja luonnollisella tavalla kasvaneesta kansanliikkeestä, jossa on todettu juutalaisuuden ihanimman sanoman eli Messias -uskon saaneet täyttymyksensä.

      3) Kun ajatellaan aatteellista yhteyttä Hannan ja Marian ylistyslauluilla niin tämä on luonnollista. Tuossa iässä ihminen ottaa esikuvakseen merkittäväksi kokemansa henkilöt ja runolliset vaikutteensa.

      Näin teki myös suomenruotsalainen karjalan tyttö Edith Södergran, joka Pietarin saksalaisessa tyttökoulussa ranskan kielen opettajansa ihailun kunniaksi sepitti useita upeita runoja ranskaksi.

      Koska Hannan ylistysvirsi oli jo olemassa, niin Maria saattoi käyttää tuota ainesta jo raskaaksi tultuaan. En teidä onko niin ollut, mutta on jopa mahdollista, että Hannan ylistysvirttä on käytetty yleisemminkin silloin, kun äiti on kokenut raskautensa myönteisenä asiana, Jumalan lahjana. Ainakin sen sisältö sopii hyvin tuollaiseen tilanteeseen.

      Tässäkin Marian elämä ei suinkaan ole suuntautunut juutalaisuutta vastaan, vaan päin vastoin, sen aitona elämisenä elämän suurten tapausten keskellä.

      4) Vanhan kanaanilaisen lapsiuhritavan juutalaisuus oli hylännyt jo Aabrahamin aikana. Iisakin uhri 1. Moos. 22 kertoo tästä sittemmin koko kansan perinteeksi tulleesta ratkaisevasta erosta juutalaisuuden ja vanhan kanaanilaisen tapakulttuurin välillä. (Vain muutamasta poikkeuksesta on kerrottu Vanhassa testamentissa, missä ympäröivän kulttuurin vaikutus on päässyt vaikuttamaan.)

      Esikoisen pyhittämisestä Herran työhön olet antanut oikean tulkinnan sanoillasi: Se tarkoitti sitä, että lapsi tuli luovuttaa Jumalan työhön, ensin opetukseen, koulutukseen ja toimimaan kansan parhaaksi niillä opeilla, jotka oli saanut. Kuten siis Samuelille tapahtui.”

      5) Kysymys lapsen omasta päätäntävallasta ja vanhempien vsatuusta ja siihen liittyvästä päätäntävallasta on hyvinkin laaja-alainen kysymysten vyyhti. Vanhemmat päättävät saako vauva ruokaa, saako lapsi turvaa. minkä kielen lapsi oppii, minkä kulttuuriperinteen lapsi oppii jne. Loppujen lopuksi vanhemmat myös päättävät minkä verran lasta kuullaan ja minkä verran näiden toivomuksia toteutetaan. Tämän kysymyksenasettelun laajuus on mittaamattoman suuri. Kasvatusoppi on merkittävä ja koko kansaa koskeva oppiaine. Jokaisen lapsen oikeuksiin kuuluu saada parasta mahdollista hoitoa, mitä vanhemmet voivat antaa.

      Ei ole sattumaa, että Malakian kirja ja häntä seuraten Luukas toteavat vanhempien ja lasten välisistä suhteista mainiten ensiksi, että Jumala kääntää vanhempien sydämet lasten puoleen ja sitten sanoo, että sama pätee myös päin vastoin: lasten sydämet vanhempien puoleen. Tässä on elämän realiteettien selkeä taju: Tahtoen tai tahtomattaan lapset seuraavat elämässään hyvin pitkälti vanhempiensa luomaa elämäntapaa ja toimintamalleja.

      Malakia:

      4:6 Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen, etten minä tulisi ja löisi maata, vihkisi sitä tuhon omaksi.

      Luukkaan evankeliumi:

      1:17 Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Olisiko sinulla Matias kommentoitavaa tuosta aiheesta, josta kirjoitun, kun joka neljäs kirkon työntekijä kertoo kohdanneensa epäsiallista kohtelua.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Pekka Veli

      Kun on ikää karttunut niin toki siihen aikaan mahtuu monenlaisia kokemuksia ja havaintoja puhumastasi tärkeästä asiasta. On huomannut sekä hyviä että huonoja tapauksia. Erityisesti 1990 -luvun puolella näitä kysymyksiä pohdiskelin armaan kirkkomme parissa, kun silloinkin tutkimuksissa kävi ilmi että sekä Suomessa että ruotsissa yhteiskunnan kolme alaa olivat samoja eniten työpaikkakiusaamista sisältävien alojen joukossa. Ne olivat sairaanhoitoala, koulut ja kirkko. Ne olivat kummassakin maassa listan kärjessä vaikka eri järjestyksessä. Nyt en muista, missä järjestyksessä ne tuolloin näissä naapuruksissa olivat.

      Mietin mitä voisin ketjussasi sanoa.

      Tätä tekstiäni varten otan esille tästä esille nostamastasi aiheesta.

      1) Hanna eli polygaamisessa avioliitossa. Kahden vaimon välillä oli jännitteitä. Toinen vaimo kiusasi häntä hyvin pitkään. Tämä johti syviin ongelmiin, joista Hanna selvisi vain syvällä ja hartaalla rukouselämällä Siilon temppelissä käydessään.

      1.Samuelin kirja:

      1:6 Ja hänen kilpailijattarensa kiusasi häntä kiusaamistaan suututtaaksensa häntä, koska Herra oli sulkenut hänen kohtunsa.

      1:7 Ja näin tapahtui joka vuosi, niin usein kuin hän meni Herran huoneeseen. Niinpä Peninna nytkin kiusasi häntä, ja hän itki eikä syönyt mitään.

      Kun Hanna sitten sai lapsen niin hänen kiitollisuutensa oli suunnattoman suuri ja siksi hän tahtoi antaa poikansa kokonaan Herran käyttöön.

      Hannan tilanne kääntyi hyväksi. Valitettavasti olen saanut myös tavata henkilöitä, jotka eivät koko elämänsä aikana ole päässet aikaisemmin kokemistaan kiusaamisongelmistaan yli vaan he ovat jatkuneet hautaan asti. Näitä olen tavannut erittäin monilla yhteiskunnan eri aloilla.

      2) Toiseksi otan esille oman aikansa oppineimman ihmisen Jeesuksen meidän Vapahtajamme, joka kaiken lisäksi sattui olemaan valtavan suosittu kuulijoittensa joukossa, ”koko maailma juoksee hänen perässään”. Tämä aiheutti muutamissa toisissa halua vastustaa näin menestynyttä julistajaa. Oliko se kateutta, pelkoa oman asemansa puolesta tai mitä sitten lieneekin. Erityisesti tämä vastustus nousi niiden joukosta jotka Jeesuksen tavoin olivat aikansa tapakulttuurin ja pyhien kirjojen selittäjiä, joidenkin kirjanoppineitten keskuudesta. Näiden yritykset vähätellä Jeesuksen oppia olivat jopa niin voimakkaita, että yhä meidän aikanammekin on ihmisiä, jotka ovat kuvitelleet Jeesusta vähemmän oppia saaneeksi.

      Tämä Jeesukseen kohdistunut kiusaaminen johti lopulta Jeesuksen kärsimystielle ja kuolemaan Golgatan ristillä. Mutta tuossa tilanteessa eivät monetkaan vielä ymmärtäneet että näin tämän kärsimyksen ja kuoleman kautta koko maailman kärsimys, vääryys, synti ja pahuus tuli voitetuksi. Kuolemallalaan Vapahtajamme voitti kuoleman ja antoi elämän haudoissa oleville.

      Kaikkea emme tästä voi koskaan ymmärtää, mutta voimme olla vakuuttuneita ja täysin varmoja, että tämän tien Jeesus on kulkenut meidän tähtemme meidän pelastuksemme tähden tuomalla meille ja koko maailmalle armollisen Jumalan täyden vanhurskauden, joka annetaan meille lahjaksi uskon kautta.

      3) Toisinaan kiusaaminen on tiedostamatonta. Toinen ei ymmärrä mikä loukkaa toita osapuolta. Toisinaan se tiedostetaan ja voi silti jatkua mikä on erittäin typerää. Suuri ongelma on siellä missä kiusaaminen muuttuu järjestelmälliseksi vainoksi. Näin kävi Saulille joka oli kuuluisan juutalaisen oppineen Gamalielin oppilas. Hän järjesti valtavan vainon Jeesuksen seuraajia vastaan.

      Hänen elämässään kuitenkin tapahtui käänne ja näin entisestä vainoajasta tulikin apostoli Paavali, Jeesus-uskon puolustaja.

      Tässä uudessa asemassaan hän sai itse kohdata vainoa lukemattomia kertoja.

      Toisessa Korinttolaiskirjeessä hän kuvaa näin

      11:23 He ovat Kristuksen palvelijoita – puhun kuin mieltä vailla – minä vielä enemmän. Olen nähnyt vaivaa enemmän, olen ollut useammin vankeudessa, minua on ruoskittu ylen paljon, olen monta kertaa ollut kuoleman vaarassa.

      11:24 Juutalaisilta olen viidesti saanut neljäkymmentä lyöntiä, yhtä vaille;

      11:25 kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua kivitettiin, kolmesti olen joutunut haaksirikkoon, vuorokauden olen meressä ajelehtinut;

      11:26 olen usein ollut matkoilla, vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa rosvojen keskellä, vaaroissa heimoni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien keskellä;

      11:27 ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuutta.

      Joten kyllä näitä kiusoja on esiintynyt myös kaikilla niillä kolmella henkilöllänikin, joihin yllä olen viitannut.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    Todella mielenkiintoista, että jumala toimi professorina Jerusalemin temppelissä ja 12-vuotia äiti Maria oli kolmevuotiaasta lähtien opiskellut siellä mattojen ja seinävaatteden kudontaa. Suotta se Salomo sanoi, ettei taivasten taivaatkaan ole kyllin suuret Jumalan asuisijaksi. Ja Jeesus toisti, että ei ihmiskäsin valmistetuissa huoneissa hänkään tule asumaan.

    Voisin hyvin kuvitella, että papit, jotka tiettävästi olivat leeviläisiä, eivät olleet kovin ilahtuneita tästä kuviosta. Evankeliumin mukaan Kaifas taisi olla temppeliprofessoreista suurin ja historiallisestikin ihan todellinen henkilö.

    Pietarin piispuudesta olemme keskustelleet aikaisemminkin, ja hänhän oli oikealta nimeltään Simon ja hänet teloitettiin Roomassa, eikä hänestä puhuta piispana, vaan kiivailijana.

    Jeesus sai sitten oman kirkon, kun keisari Konstantinuksen äiti, Helena, entinen kapakanpitäjä matkusti Jerusalemiin ja ryhtyi kirkonrakentajaksi. Poikansa kuninkuuden myötä äidistä oli tullut vaikutusvaltainen nainen, ja hän pyöri Jerusalemissa, kuin omistaja ikäänja vihasi juutalaisia, he eivät saaneet tulla lähellekkään Jerusalemia. Heidän mielestään Israelin maa ei kuulunut enää juutalaiselle kansalle, vaan kristilliselle kirkolle.

    Jeesuksen messiaanisuudesta puhuttaessa, hänen pitäisi nyt tulla takaisin ja rakentaa se kolmas temppeli. Ei siis kristuksen kirkkoa vaan Jerusalemin temppeli. Nyt kuitenkin muslimit ovat sanoneet, että temppelivuorella ei ole sijaa kenellekkään muulle kuin muslimeille.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      6) Ota huomioon että yksistään Salomonin pylväskäytävä temppelin yhteydessä oli kaksi kertaa laajempi kuin Rooman Forum. Tuon aikaisessa temppelin kokonaisuudessa oli paljon muitakin toimintoja kuin vain Pyhän ja Kaikkein pyhimmän osiot. Se muun muassa oli aikansa suurimpia ”yliopistoja” tässäkin mielessä se oli jopa kaksi kertaa isompi kuin Ateenan kuuluisa Areiopagi, joka oli kreikkalaiselle jumalalle pyhitetty Ateenan korkein oppilaitos, jonne Paavali korkean oppineisuutensa takia pääsi vierailevaksi luennoitsijaksi.

      Tuollainen laitos tarvitsi valtavasti huoltohenkilökuntaa. Kankaiden valmistus oli yksi niistä. Näin ollen tarvittiin myös koulutusta tämän tehtävän hoitamiseen.

      Jerusalemin temppelin kunnostus muuten jatkui lähes temppelin tuhoon asti. Isot tilat vaativat alati jotain kunnostusta ja edelleen rakentamista. Mikä ei edisty se taantuu.

      7) Kaifas oli ylipappi. Hänen vastuualueenaan oli toimia koko maailmanlaajuisen juutalaisen yhteisön kokoajana. Juutalaisiahan asui tuolloin nykyisestä Intiasta nykyiseen Espanjaan ja nykyisestä Etiopiasta nykyiseen Englantiin, joten tämä kokonaisen väestön yhdessä pitämisellä oli suuri periaatteellinen tehtävä Se siis ei ollut mikään pikku tehtävä. Kun Jerusalemin temppeli sitten hävitettiin niin ylipapin virka menetti mahdollisuutensa toimia tässä tehtävässä. Tilalle perustettiin juutalaisen paavin eli ylirabbin tehtävä, joka jatkoi tässä juutalaisen yhteisön koossa pitämistä.

      8) Simon Pietari ja Simon Kiivailija ovat kaksi eri henkilöä.

      Simon Pietari oli myös kansallisessa yhteisössä niin merkittävässä asemassa, että hänen tehtävänsä oli saarnata suuren kansallisen juhlan eli helluntain juhlassa, jonne väkeä tuli kaikkialta, missä juutalaisia milloinkin asui. Pietarin saarna tapahtui aamupäivällä noin kello yhdeksältä pidettävässä liturgiassa. Se oli niin onnistunut että noin 3000 ihmistä päätti tuolloin liittyä Pietarin johtamaan joukkoon.

      Sen jälkeen kun Pietari lähti Jerusalemista, hän teki ensiksi lähetysmatkoja Sakkeuksen kanssa. Sitten hän asettui Syyrian Antiokiaan, missä hänet mainitaan Syyrian Antiokian ensimmäisenä piispana ja siis tämän takia ensimmäisenä patriarkkana, vaikka itse nimitys onkin myöhäisemmältä ajalta. Historian kuluessa monien poliittisten yms muutosten takia tämä virka on jakaantunut useammaksi. Niinpä nykyisin on jopa viisi eri Syyrian Antiokian piispaa, jotka kaikki laskevat viran jatkumon Pietarista alkaen. Historiallisista syistä vain tuo osa kristikuntaa on jakautunut organisaationa eri ryhmiksi. Valitettavasti meidänkin aikamme uutisissa mainitut sotimiset noilla seuduilla eivät ole vain jonkun aikakauden ilmiö vaan niillä on hyvin pitkä esihistoria jo ainakin pari vuosisataa ennen Vapahtajamme syntymää ajoista asti.

      Kun Rooma sitten tarvitsi todella pätevän piispan sen jälkeen, kun Nero vuonna 54 jKr. antoi juutalaisille luvan palata Roomaan, niin silloin tuon paikan katsottiin vaativan Pietarin tasoisen johtajan. Niinpä Pietarista tuli Rooman ensimmäinen piispa ja Rooman aseman takia myös ensimmäinen paavi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      9) Konstantinuksen aikaa on levitelty milloin mitenkin aina sen mukaan mitä missäkin muka historiallisessa teoksessa mieleen sattuu.

      Hänen aikansa suurin ansio kirkon elämään oli siinä, että vuosina 311 ja 313 annettiin julistukset, joissa koko Rooman imperiumin alueelle annettiin yleinen uskonnonvapaus. Tämän mukana myös kristityt saivat uskonnonvapauden ja kirkko pääsi kasvamaan.

      Nikean kirkolliskokouksen hän kutsui, koska oli valtakunnan uskontoasioiden ylin päättävä virkamies pontifex maximus. Tässä ominaisuudessa hän kutsui kokouksen koolle vaikka olikin edelleen pakana. Pakanana hän pysyi pitkään, kunnes aivan kuolemansa edellä otti vastaan kasteen.

      Konstantinuksen suurin intressi oli saada valtaa ja tehdä suuria päätöksiä. Valtakunnan tulevaisuutta ajatellen imperiumin pääkaupungin siirto Konstantinopoliin ennakoi idän ja lännen kulkua eri suuntiin. Tuon ”Uuden Rooman” vaikutuksesta sitten valtakunta vähitellen jakaantui Itä- ja Länsi-Roomaan ja tästä seuranneesta kulttuurien erilleen kasvamisesta seurasi sitten vähitellen idän ja lännen kirkkojen kasvaminen erilleen, joka huipentui Rooman ja Konstantinopolin toinen toiselleen julistamiin tuomioihin.

      Juutalaisten Jerusalemiin tulon kielto on peräisin jo keisari Hadrianuksen ajalta, kun Simon bar Kokhba aloitti kapinan 132 ja joka kukistettiin 135 jKr. Sen päätteeksi Hadrianus kielsi juutalaisia tulemasta Jerusalemiin.

      Joten Konstantinuksen aikainen tilanne ei suinkaan ollut hänen aikansa idea vaan se oli ollut voimassa jo lähes kaksisataa vuotta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      10) Jeesus on todellakin perustanut kirkon. Toisaalta tämä ei ole mitään uutta aikaisempaan verrattuna, vaan kaikki jatkuu jo muinoin alkaneen juutalaisuuden pohjalta ja kasvaa siitä eteenpäin. Toisaalta tämä kuitenkin avautuu uusiin ulottuvuuksiin, lupauksesta tulee täyttymys, vain yhteen kansaan kuulunut avoimuus levittäytyy koko maailmaa syleileväksi avoimuudeksi kaikkien kansojen välille. Opetuslapsijoukko on tämän uuden ulottuvuuden ilmentymä. Pietarille Jeesus antaa merkittävän aseman. Jeesus sanoo rakentavansa kirkkonsa tälle Kalliolle. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen kolminkertaisista kysymyksistä ja kolminkertaisesta tehtävänannosta Pietarille. Kyseessä on piispan virkaan vihkiminen. Yhä edelleen piispan virkaan vihittäessä kysymyksiä toistetaan ja tehtävänantoon luetaan muutamia perustavia piispan tehtäviä.

      Yhä edelleen perinteisissä kirkoissa piispan viran hoidossa pidetään huolta successio apostolicasta eli Apostolisesta seuraannosta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      11) Kysymys Jerusalemin temppelin uudelleen rakentamisesta on tällä hetkellä liian suuri pala Israelille. Onhan maassa merkittävä arabiväestö, jolle paikkalla olevat moskeijat ovat merkittäviä. Israelin pyrkiessä löytämään rauhaa arabien kanssa ei heillä ole mahdollisuutta saada monia sukupolvia kestävää vihaa päälleen.

      Joten ainoa ratkaisu, joka edes jollain tavalla voisi tulla kysymykseen olisi rakentaa kaikki maan alle niin syvälle, että päällä olevat rakennukset ja muu toiminta ei toisi sortumavaaraa. Mutta onko edes tämä realistinen nykytilanteessa on avoin kysymys, johon minulla ei ole vastausta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    Ei tietenkään Jumalan temppeliä voi rakentaa maan alle, näitä maanalaisia temppeleitä on Egyptissä, eli faaraoiden ruumistemppeleitä.

    Se että juutalaiset eivät voi päästä temppelivuorelle, joka on heille maailman pyhin paikka, osoittaa, että sama pirullinen ilkivalta ja ” koulukiusaaminen ” ei ole mihinkään kadonnut, sen annetaan vain olla ikäänkuin siihen olisi jokin oikeudenmukainen syy olemassa.

    ———————–

    Mutta asiasta toiseen, oletko itse keksinyt nämä tarinat Joosefista ja Mariasta, heidän perhekoostumuksestaan ja temppelistä ja piispoista, minä en ole niistä lukenut. Minun evankeliumissa ei ole seikkaperäisiä selvityksiä siitä, että miten perhe koostui. Kuten myös Jerusalemissa olevista piispoista, heitä on ollut, mutta vasta myöhemmällä ajalla. Onko katolisilla joku oma versio ja mistä sen voi lukea. Ehkä siihen on sotkettu Josefuksen kirjan monesta Jeesus-nimisestä hahmosta, vähän jokaisesta. Yhden kerrotaan olleen myös ylimmäisiä pappeja, joka piti hurjimmille kapinallisille, eli idumealaisille tyynnyttelevän ja fiksun puheen. Pappeja syytettiin maan kavaltamisesta eli luovuttamisesta roomalaisille. Jeesuspappi vakuutteli, että se ei pidä paikkaansa. Näissä tapahtumissa aika oli kuitenkin toinen, eikä nasaretilaista enää tässä vaiheessa ollut.

    Kun puhuit Joosefista ja Salomesta ja koska puhetta on ollut myös kuninkaallisesta suvusta, niin voin kertoa, että Kuningas Herodeksen veli oli nimeltään Joosef, ja sisar oli Salome. Salomen tytär Berenike oli sitten avioliitonomaisessa suhteessa Herodeksen pojan Aristobuloksen kanssa. Heille syntyi ainakin kolme poikaa, Kunnes Isä Herodes surmasi poikansa Aristobuloksen ja myös tämän veljen Aleksanderin ja heidän äitinsä, eli vaimonsa Mariamnen.

    Mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä tässäkin. Näitä poikiaan uhraavia/ surmaavia isiä on aika monta historiassa. Sellainen oli myös Konstantinus, joka surmasi poikansa Crispuksen ja toisen vaimonsa huhupuheiden perusteella. Monenlaista juonittelua oli myös Herodeksen hovissa ja varsinkin Mariamnea kohtaan, ilmeisesti muut vaimot olivat kateellisia Herodeksen rakastaessa lempivaimoaan ylikaiken ymmärryksen. Mariamne oli juutalainen prinsessa.

    Sitä en tiedä, kuka levitti huhua Konstantinuksen pojan Crispuksen ja Konstantinuksen uuden vaimon lemmekkäästä suhteesta, josta katastrofi syntyi. Se saattoi olla äiti Heleva joka halusi pitää Keisaripoikansa omien hyppystensä alla. Tai, poika ei ollut kristinuskoon taipuvainen ja siksi sai surkean kohtalon.

    Konstantinuksen aikainen ’kirkko’ , oli oikeasti nimeltään Basilika, se ei ollut ristin muotoinen vaan suorakaiteen muotoinen rakennus ja alttarin paikalla oli kuninkaan valtaistuin ja rakennuksessa pidettiin oikeudenistuntoja, rikollisia tuottiin kuninkaan eteen tuomittaviksi ja riitoja ratkaistaviksi. Vähän niinkuin Salomon aikana. Se oli myös eräänalainen hallintorakennus.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Tarja

    Kiitos mielenkiinnosta blogiani kohtaan. Kiitos monista kysymyksistä. Tässä yritän ottaa kantaa muutamiin kysymyksiin.

    12) Kyselet mistä olen saanut tietoja erilaisista tuota aikaa koskevista kysymyksistä. On otettava huomioon, että tuon ajan tapahtumat eivät tapahtuneet missään tyhjiössä vaan keskellä historian kulkua. Niinpä aikakaudesta on lukuisia tiedon palasia eri tahoilla ja näistä voidaan tehdä kokonaiskuvaa aikakauden tapahtumien kulusta.

    Itse olen aloittanut tuon aikakauden historiallisen tutkistelun jo vuonna 1961 ostamalla Qumran -nimisen kirjan. Niinpä jo noin 60 vuoden ajan olen noita tiedon sirpaleita eri taholta kerännyt.

    13) Suomessa on useita saman nimen omaavia ihmisiä, joita yhdistää vain yhteinen nimi. Niinpä parisen vuotta sitten Suomessa oli Tarja nimisiä naisia 24 938 henkilöä ja kaimojani muodossa Matti oli 43 517 henkeä.

    Sama meno oli pyhällä maallakin. Varsinkin kansan suuret esikuvat eli Aabraham, Jaakob, Simeon, Juuda, Joosef, Mooses, Jeesus eli Joosua, Maria eli Mirjam jne olivat hyvinkin yleisiä nimiä.

    Niinpä yleissääntönä pitää olla, että jos sama nimi esiintyy kahdessa eri asiakirjassa, niin todennäköisentä on, että ne puhuvat eri henkilöstä. Väite henkilöiden samuudesta on aina erikseen todistettava. Todistustaakka on saman henkilön vaihtoehdon esittäjällä.

    14) Tietoja pyhän perheen elämästä on säilynyt luotettavana perimätietona jälkipolville, koska perheen piiristä ovat nousseet Jerusalemin ensimmäinen piispa Jaakob Vanhurskas ja tämän seuraaja Simeon Jerusalemilainen, joka eli toiselle vuosisadalle Trajanuksen aikaan asti sekä Apostoli Johannes, joka perimätiedon mukaan kuoli vuonna 104 jKr..

    Olen käsitellyt Autuaan Marian perhettä blogissani missä käytiin asiasta 281 puheenvuoroa sisältävä keskustelu. Monet kysymykset tulivat esille tuon keskustelun aikana.

    https://www.kotimaa.fi/blogit/maria-ikuinen-neitsyt/

    Asiasta on kirjoitettu suomeksi erittäin pätevä teos.

    Suosittelen Joensuun yliopiston professorin Serafim Seppälän kirjaa

    Elämän äiti

    Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa.

    Helsinki 2010

    ISBN 978-952-5652-87-1

    Siinä on esitelty kaikki tärkeimmät mariologiaa käsittelevät tekstit noin ajanlaskumme alusta noin vuoteen 750 j.Kr.. Se on perusteellinen ja kuitenkin selkeällä suomella kirjoitettu kirja, jonka kuka tahansa vähääkään valveutunut kansalainen pystyy lukemaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Tarja

    15) Piispan virka on jatkumoa vanhalle synagogan esimiehen viralle, niin kuin papin virka rabbin viralle ja diakonin virka synagogapalvelijan viralle.

    Piispan virka mainitaan jo Uudessa testamentissa. Toki jostain syystä viran nimike on jätetty nykykäännöksissä tarkemmin selvittämättä. Näin monikaan ei tule nykykäännöksistä ilman muuta oivaltaneeksi että kyseessä ei ole mikä tahansa kaitsijan virka vaan nimenomaan piispan virka.

    Panen tähän neljä käännöstä, missä puhutellaan Efeson ensimmäistä piispaa Timoteusta, 1. Tim 3:1:

    Vuoden 1938 käännös

    3:1 Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen.

    Vuoden 1776 käännös

    3:1 Se on totinen sana: jos joku piispan virkaa pyytää, hän hyvää työtä halajaa.

    Vuoden 1642 käännös

    3:1 Se on totinen tosi/ jos jocu Pispan wirca pyytä/ hän hywä työtä halaja.

    sekä vielä Agricolan käännöksen vuodelta 1548 nykylukijaa tukevine lukuohjeineen

    3:1 SE on iwri totinen tosi/ Jos iocu Pispan wirca pytepi/ hen halapi hyuen töön.

    Se on juuri totinen tosi/ Jos joku piispan wirkaan pyytääpi/ hän halaapi hywän työn.

    Timoteuksen seuraajista Efeson piispana Uusi testamentti mainitsee Onesimuksen, Johannes Teologin ja Teofiluksen.

    Ison määrän alkuajan piispoista maitsee Eusebiuksen Kirkkohistoria. Hän oli piispana Kesareassa, jossa verovuokraaja Sakkeus ensimmäisenä ja roomalainen upseeri Kornelius toisena olivat aikoinaan olleet hänen edeltäjiään.

    Siellä myös kirkkoisä Origenes aikainaan harjoitti tieteellistä työtään parisen vuosisataa Vapahtajamme syntymän jälkeen omistaen erään oman aikansa suurimmista kirjastoista Välimeren itäisillä rannoilla. Hänellä oli tapana lukea hitaasti jotain käsikirjoitusta ja jopa 16 kirjuria tuon luennan perusteella kirjoitti kopiota. Tuon ajan massatuotantoa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Tarja

    16) Herodeksen suku on myös vaikuttanut suuresti juutalaisten elämään ja useamman sukupolven ajan.

    Suvussa oli hyvin paljon Herodes nimisiä hallitsijoita, kuka minkäkin alueen johdossa, kuka hyvin menestyvä, kuka heikommin, kuka upporikas, kuka kurkkuaan myöten veloissa jne.

    Uudessa testamentissa tavallinen lukija ei yleensä pysty määrittelemään, ketä Herodesta kussakin tilanteessa kuvataan, niin monta eri Herodesta siinä mainitaan.

    Harva nykyihminen tulee edes ajatelleeksi, että Herodes Suuri oli paitsi Jerusalemin kunnostuksen, vai pitäisikö sanoa uudelleen rakentamisen aloittaja, tai sitä, että hän oli Välimeren rannikon ehkä toiseksi rikkain mies keisari Augustuksen jälkeen, ainakin eräs rikkaimmista.

    Koko sukuhistorian kuvaaminen ei kuulu tämän tapaiseen blogin kommentointiin, koska se vaatisi aivan oman sukuhistorian kirjoittamisen. Teos sinänsä jo yksinään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Tarja

    17) Kirkkorakennukset ovat olleet hyvin erilaisia eri aikoina. Ei siis ole olemassa mitään yleissääntöä, minkä näköisiä kunnon kirkkojen pitäisi olla. Me täällä Suomessa vain olemme eläneet olosuhteissa, missä valtaosa kirkoista on aikoinaan ollut koko pitäjän keskipiste: Kirkko keskellä kylää. Juutalaisilla oli Jeesuksen ja Paavalin aikoina paljon sellaisia ”huonekuntakirkkoja”, jotka Roomalaisen lainsäädännön takia olivat muodollisesti yksityisten ihmisten omistamia, mutta jotka oli sisustettu ja erillisellä sisäänkäynnillä varustettuina sekä juhlallisin pyhityksen toimituksin virkaansa siunattuja synagogiksi tai Jeesuksen seuraajien keskuudessa kirkoksi pyhitettyjä. Näitä on arkeologisissa kaivauksissa tullut esiin. Näitä mainitaan Uudessa testamentissakin useita, esimerkiksi Filemonilla oli tällainen.

    Myös Roomassa kokoonnuttiin tällaiseen kirkkoon

    Roomalaiskirje:

    16:3 Tervehdys Priskalle ja Akylaalle, työkumppaneilleni Kristuksessa Jeesuksessa,

    16:4 jotka minun henkeni puolesta ovat panneet oman kaulansa alttiiksi ja joita en ainoastaan minä kiitä, vaan myös kaikki pakanain seurakunnat,

    16:5 ja seurakunnalle, joka kokoontuu heidän kodissansa. Tervehdys Epainetukselle, rakkaalleni, joka on Aasian ensi hedelmä Kristukselle.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25