Varmasti hajoaa, kuten monia kertoja aiemmin. Kyse on vain siitä, milloin ja millaisten prosessien kautta. Toivon sitä, että Eurooppa pysyy nyt yhtenäisenä samalla kun Venäjä, USA ja Kiina korostavat voimapolitiikkaa. Yhtenäisenä Euroopalla on mahdollisuudet selvitä tulevista haasteista.
_ _ _
Härän hahmoinen Zeus ryöstää Europen. Katselen italialaisen Giovanni Tiepolon maalaamaa kattofreskoa Würzburgin arkkipiispan residenssissä. Mistä härkä tulee? Bosporin yli, kuten aina antiikista alkaen. Bosporihan tarkoittaa härän tietä.
Aasian ja Euroopan välillä on tapahtunut ajatusten, ideoiden ja ihmisten vaihtoa. Ajatukset vaihtelevat siitä, kuka on kulloinkin ollut saamapuolella. Nyt Turkki on ostettu miljardeilla pidättämään Eurooppaan tulijat pakolaiskeskuksissa. Kyse on lähinnä ajan peluusta, ei ratkaisusta.
_ _ _
Kuvaan on tullut mukaan yhä enemmän myös Afrikka, joka tosin aiemmin kuului keskeisemmin Eurooppaan. Olihan Välimeri Mare mediterranum, mantereita yhdistävä yhteinen meri, Mare nostrum.
Nyt veneveistämöt Libyan rannoilla tekevät laivoja, joiden on tarkoitus kantaa maksimaalinen määrä maksukykyisiä pakolaisia minimaalisilla merenkulkuominaisuuksilla. Vastuu turvallisuudesta on heitetty eurooppalaisille.
Rooman valtakunnalla oli oma noin, vuosituhannen elinkaarensa. Sen päätteeksi germaanikansat ylittivät Limeksen. Syntyi laajempi kokonaisuus, Frankkien valtakunta ja Pyhä Saksalaisroomalainen keisarikunta. Kaiken keskus ei enää ollut Apenniineilla, Tiber-joen suistossa vaan Pariisissa ja Keisarien pfalzeissa, Saksan residenssikaupungeissa.
_ _ _
Miten tähän jouduttiin? Mihin kaatui keisarien Rooma – hallinnon, tieteiden, uskontojen, arkkitehtuurin, taiteiden, legioonien ja kaupan suurenmoinen valtio? Tyhmistymiseen ja velttouteen. Afrikan provinssista tuotiin halpaa viljaa. Maatyöläiset menettivät työnsä ja kertyivät Roomaan joutilaaseen elämään. Heille tarjottiin ilmaista leipää ja väkivaltaisia teatteriesityksiä.
Yläluokalta puuttui todellinen halu tarttua epäkohtiin ja pitää valtakuntaa pystyssä. Juhlinta täytti elämän. Ylensyöntiä seurasi ylenantaminen ja yletön antaminen. Aiempaa moraalista kuria oli seurannut avarakatseisuus monenkirjavia sukupuolisuhteita kohtaan. Huvit, syöminen, juominen ja irstailu täyttivät elämän koko katseluhorisontin, eikä sen ohi nähty eteenpäin.
Inflaation myötä kolikot kävivät pienemmiksi. Kulta ja hopea vaihtuivat kupariksi. Valuutan arvoa yritettiin pitää keinotekoisesti yllä ja huonolaatuisesta, lyijyn sekaisesta hopeasta lyödyt kolikot silattiin kiiltävämmällä metallilla. Sama päti muuhunkin. Kiiltävän pinnan alla oli petosta, sutta ja sekundaa.
_ _ _
Tänään sodat, ilmaston kuumeneminen ja työttömyys ovat Eurooppaan pyrkijöille työntäviä tekijöitä. Vastaavasti Eurooppaan vetää toive korkeammasta elintasosta ja rauhallisemmasta yhteiskunnasta. Paradoksaalisesti osa tulijoista tuo mukanaan oman yhteiskuntansa ongelmia – kuten radikalisoitumista tai naisten huonoa kohtelua – mikä muuttaa samalla Eurooppaa turvattomammaksi.
Toisen maailmansodan raunioittamaan Saksaan tuli miljoonia pakolaisia Neuvostoliiton valtaamilta alueilta. Vastaavasti läntinen Suomi otti vastaan 400 000 Karjalan evakkoa.
_ _ _
Mikä on muuttunut, ettei Eurooppa näytä kykenevän ottamaan vastaan samoja määriä pakolaisia? Ensinnäkin sodan pakolaiset olivat enimmäkseen oman maan kansalaisia, jotka tunsivat kielen ja kulttuurin. Toisesta kulttuurista tulevien sopeutuminen ja kielen oppiminen tapahtuvat hitaasti.
Toiseksi jälleenrakennus ja teollisuus tarjosivat loputtomasti työtä, joka ei vaatinut erityistä koulutusta. Työvoiman tarve oli suuri. Nyt työtä on tarjolla aloilla, jotka edellyttävät korkeaa koulutusta ja erityistaitoja. Vielä vuosien jälkeen maahanmuuttajien työttömyysaste on kantaväestöä huomattavasti korkeampi. Toisaalta edelleen on tarjolla alemman koulutustason töitä, joita maahanmuuttajat ovat halukkaita tekemään toisin kuin monet kantaväestöön kuuluvat.
Kolmanneksi yhteiskunnan tuki apua tarvitseville on nyt aivan muuta kuin sotien jälkeisenä aikana. Silloin siirtolaiselle annettiin ”kylmä tila”, maapala korvesta kuokalla ja kirveellä raivattavaksi sekä hirsimökki rakennettavaksi peltotilkun viereen. Nyt apua tarvitseva saa asunnon, ruoan, koulutuksen ja terveydenhoidon.
Sosiaaliturvaa on rakennettu 1960-70-luvuilta alkaen, jolloin tukea tarvitsevien määrät olivat pieniä ja avustettava aika lyhyt. Apua ei tarkoitettu kestämään yli sukupolvien eikä varsinkaan massiivista maahanmuuttoa varten. Valtiot velkaantuvat ja maksajat vähenevät. Italian velka on yli 130% bruttokansantuotteesta ja maan velanmaksukyky on koetteella. Jotkut pelkäävät, että valtion velkapaperit ovat kiiltäviä pinnalta, mutta sisältä arvottomia. Pakolaisuuden tuomat korkeat kustannukset osaltaan selittävät Italian – sekä muidenkin maiden haluttomuutta ottaa vastaan mereltä saapuvia pakolaisia.
_ _ _
Näinä päivinä kansleri Merkel ja presidentti Macron neuvottelevat kuumeisesti yhteisen eurooppalaisen ratkaisun löytymiseksi pakolaiskriisiin. Se on samalla yritys saada pidettyä 28 EU:n jäsenmaata edelleen yhdessä.
Itäisen Keski-Euroopan Visegrad-maat ovat lähteneet omalle tiukan pakolaispolitiikan tielle. Kolmen vuoden takainen pakolaisten massiivinen tulo mullisti monien valtioiden elämän, erityisesti vastaanoton eturintamassa.
Monet ihmiset ovat halunneet pakolaisten tulon loppumista. Tämän seurauksena nationalistiset ja oikeistolaiset puolueet on äänestetty valtaan esimerkiksi Itävallassa, Italiassa ja Unkarissa.
Sama suuntaus on näkyvissä myös esimerkiksi Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa. Aiemmin kaikkein avoimimmin maahantuloon suhtautuneet maat ovat kokeneet poliittisen murroksen ja käänteen suhtautumisessa pakolaisten vastaanottoon. Maahantulon tiukennuksiin on pakottanut oikeistopopulististen puolueiden suosion nousu ja liberaalien hallituspuolueiden kannatuksen lasku.
Saksan sisäministeri Seehofer (CSU) on pannut hallituskumppaninsa kansleri Merkelin (CDU) koville. Jos pakolaisten tuloa ei saada hallituksen toimin rajoitettua, tekee Seehofer sen yksin, mistä seuraisi todennäköisesti koalition hajoaminen ja uudet vaalit. Uusien vaalien mahdollisuus ei houkuttele, sillä oikeistopopulistista Alternativ für Deutschland-puoluetta odottaisi kannatuksen kasvu ja vastaavasti kristillisdemokraatteja sekä sosiaalidemokraatteja vaalitappio.
_ _ _
Mikä olisi yleiseurooppalainen ratkaisu, joka kelpaisi kaikille? Sitä on vielä vaikea sanoa. Nyt suurimmaksi ongelmaksi koetaan turvaa hakevien ja parempaa elintasoa tavoittelevien erottaminen toisistaan. Jos se tapahtuu Euroopan sisällä, ei kielteisen päätöksen saaneiden laittomien siirtolaisten poistamien maasta ole helppoa. Siksi on kaavailtu EU:n kustantamia, unionin ulkopuolella olevia pakolaiskeskuksia, joissa erotetaan maahanpääsyyn oikeutetut heistä, joilla ei tätä oikeutta ole.
Kansainvälisen oikeuden mukaan maiden velvollisuus on tarjota turvapaikka sitä tarvitseville. Tähän edellinen järjestely tarjoaisi ratkaisun. Samalla saadaan estettyä hallitsematon maahantulo, joka tällä hetkellä uhkaa Euroopan poliittista järjestelmää, taloutta ja turvallisuutta.
Kenttäpiispa Pekka Särkiö :”Toisen maailmansodan raunioittamaan Saksaan tuli miljoonia pakolaisia Neuvostoliiton valtaamilta alueilta. Vastaavasti läntinen Suomi otti vastaan 400 000 Karjalan evakkoa.”
Natsi-Saksan valtionpankin pääjohtajana toiminut Hjalmar Schacht kertoo muistelmissaan, että antisemitismi heräsi Saksassa jo ensimmäisen maailmansodan vuosina ja sen sai aikaan Venäjän vainoja paenneet idän juutalaispakolaiset.
Natsi-Saksan vihan kohde olivat erilaiset rodut ”arjalaisia” lukuunottamatta ja Neuvostokommunismin vihan kohde yhteiskuntaluokat proletaareja lukuunottamatta. Eivätkä
hirmuhallitsijoiden metodit tainneet poiketa paljoakaan toisistaan.
Schacht kirjoittaa muistelmissaan ongelmista, jotka edelsivät Hitlerin valtaannousua. Syiksi hän luettelee julkisen rahatalouden, josta ”finanssiministerikään ei osaa sanoa, onko se vielä seuraavassa kuussa tai edes seuraavalla viikolla pystyssä.” Vielä raskauttavampana hän piti systeemin kestämättömiä perustuksia, ”sen vilpittömyyden puutetta, sen oikeuskäsityksen epävarmuutta ja sen toimintakyvyttömyyttä”.
Vaikka Rooman valtakunnan kulttuuriperintö elää meidän päiviimme saakka niin itse valtakuntaidea oli läpeensä mätä.Rooma oli eräänlainen mafiooso. Sen johdossa oli senaatti .Kaikki Roman maakunnat oli jaettu senatin jäsenten etupiireiksi.Keskitetty keisarivalta piti valtakuntaa kasassa jotta senaatin harrastama ryöstötalous voisi kukkia. Valtakunnan hajaantuminen oli itseasiassa alkanut jo n 120 ennen ajanlaskunalkua silloisten sisällissotien ja niitä seuranneitten diktaatorien johdosta . Diktaatorien jälkeläiseksi nousi keisarivalta jotka olivat verraten lyhytikäisiä dynstioita.
Usein halutaan viitata valtakunnan moraaliseen rappioon sen luhitumisen syynä. Mutta todellisuudessa mortaalista kultaista aikaa ei koskaan ollut olemassakaan.
Pahana perintönä oli Rooman valtakunnan idea. Historian aikana monet dynastiat ovat tavoitelleet keisarin kruunua Länsi-Rooman luhistumisesta lähtien , viimeisimpänä Hitler. On maailman ihme että demokraattinen valtion hallinta muoto on toipunut ja kukoistaa mallinna kaikille kansoille.
Demokratia ei ole luonnollinen hallitusmuoto. Tavallisin malli on ollut eri dynastioiden synty . Vaikka kuningaskunnat ovatkin demokratisoituneet niin kansoje sisällä ja välillä on uusdynstisia tendenssejä niinkuin meritokratia ja varallisuuden keskittyminen harvojen käsiin.jotka heikentävät demokratiaa
Euroopan unio on ainutlaatuinen demokraattinen kokeilu ,jonka perimmäisenä tarkoituksena on sotien estäminen Euroopassa.
Uusnationalismi nostaa päätään ,samoin siihen liittyvä populismi . Emme tiedä viellä miten vahva Euroopan union on mutta todennäköisesti Pohjoismaat ,Saksa Ranska ,Hollanti ja Belgia ovat mahdollinen jatkumo jos muut haluavat irtaantua EUsta. Sekin on suuri yksikkö ja merkittävä sellainen globaalisessa puitteissa.
Näin minäkin hahmotan EU:n ytimen ja Suomen osana sitä.
Tuohon Markun luetteloon voisi vielä lisätä piskuisen Luxemburgin, joka on kooltaan ja väestöltään pieni, mutta finanssiasioissa tärkeä tekijä. Brexitin myötä varsin todennäköisiä EU-maita tulevat olemaan myös Skotlanti ja Irlanti.
Tuo brexit-juttu tulee olemaan aika kova juttu Euroopan tulevaisuudelle. Eikä minusta välttämättä edes paha. Britithän eivät koskaan ole kokeneet olevansa osa Eurooppaa. Euroopan Unioni on ollut briteille taloudellisen hyödyn lähde, mutta henkisesti ja kulttuurillisesti he ovat aina vetäneet tiukan eron mantereeseen. Kohtapuoliin kun brexitin taloudelliset vaikutukset alkavat todenteolla näkyä Englannissa, oletan, että jopa paatuneinkin nationalisti ymmärtää, ettemme globaalissa taloudessa pärjää yksin.
Minusta EU:n lähihistoriassa on yksi kiinnostava seikka ylitse muiden: Entisen itäblokin maat liittyivät Unioniin 2000-luvun alussa. EU merkitsi irtautumista Venäjästä, taloudellista turvaa ja toivoa hyvinvoinnista. Nyt, vajaat 20 vuotta myöhemmin, nuo samat maat haluavat takaisin Venäjän yhteyteen henkisesti, taloudellisesti ja poliittisesti.
EU:ssa on paljon Rooman valtakunnan oireita ja sen valta perustui paljolti valtavaan sotaväkeen, johon lopulta värvättiin myös, ns. Ei Rooman kansalaisia. Rooma tavallaan hajosi suuruutensa, toinen osa ei enää tiennyt mitä toinen osa teki.
Samoja merkkejä näkyy nyt EU:ssa ja osa sen johtohamoista pitää liittovaltio kehitystä ainoana toivona, koska nykyinen hajanaisuus on muodostunut mahdottomaksi hallita. Kansallisvaltioissa liittovaltiota taas ei haluta ja osa kansaa vastustaa nykyistä kehitystä. Taloudelliset pankki sidokset taas lähes tulkoon pakottavat EU:n liittovaltioon, jossa yhteiset vastuunkannot saadaan pelastamaan pörssisijoittajien omaisuudet.
Nykyisellään EU ei tule olemaan kauaa kasassa.
Tosiaan näyttää siltä, että 25 valtion EU ei toimi. Britannia nyt ainakin lähtee ja saattaa olla, että jokunen itäblokin maakin. Jäljelle jäävä joukko on kuitenkin merkittävä voimatekijä sekä maailmanpolitiikassa että -taloudessa. Utopiaa on kuvitella, että pienet kansallisvaltiot palaisivat takaisin Eurooppaan
Ilmeinen ongelma on eri valtioiden erilaisuus. Itä-Euroopan maita otettiin kiireellä mukaan, jotka eivät kuitenkaan paininet ainakaan heti samassa sarjassa läntisempien naapureiden kanssa. Sosialismin vuodet olivat kouluttaneet kansat määrättyyn muottiin ja toisen oppiminen ei ole niin helppoa mitä on luultu. Itäosan mailla on varmasti ollut odotuksia olosuhteiden paranemiseksi, mutta se on tainnut vain merkitä koulutetun väen työmarkkinoiden laajenemista. Tietotaitopako ei tee millekkään kansalle hyvää.