Hajautettu päätöksentekojärjestelmä

Saksalaisen katolisen piispan julkisten varojen omavaltaisen tuhlailun yhteydessä on tässäkin lehdessä viitattu hajautetun päätöksentekojärjestelmän tarpeellisuuteen. Viittauksella ei osuta asian ytimeen vaan sen viereen. Olennaista on, että kaiken vallankäytön vähäisimmästä hallintoelimestä korkeimpiin virkamiehiin pitää olla kontrolloitua, läpinäkyvää ja avoimesti perusteltua. Olennaista on myös se, että kukaan vallankäyttäjä ei ole päättämässä itseään, läheisiään tai omaa lähiviiteryhmäänsä koskevista eduista ja velvollisuuksista – ei edes taustalla valmisteluvaiheessa. Kyse on siis jäävittömyyden välttämättömyydestä. Hajautettu päätöksentekojärjestelmä sinänsä ei tätä varmista, jollei esteettömyyttä erikseen vaalita ja kontrolloida.

Hajautetun päätöksentekojärjestelmän siunauksellisuus perustuu siihen, että valmistelussa ja päätöksenteoissa on mahdollisuus saada riittävän laaja näkökulma päätettäviin asioihin. Mutta samalla on varmistettava, ettei päätöksentekoa hajauteta niin, ettei järjestelmä pysty tuottamaan päätöksiä silloin, kun päätöksiä tarvitaan eikä ottamaan koppia, kun pallo on heitetty kohti. Pelkkä hajautus on siis väline, ei itsetarkoitus. Hajautetussakin päätöksentekojärjestelmässä voidaan yksisilmäisellä väännöllä tuottaa yksisilmäisiä lopputuloksia eikä se varmista prosessiin osallistuneitten esteettömyyttä.

2 kommenttia

  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Jos hajautettu – eli siis kaiketi demokraattinen – päätöksenteko on vain väline jotain (sille ulkoista?) itsetarkoitusta varten niin mille itsetarkoitukselle se on vain väline?

    Demokraattiset päätöksentekoprosessit voivat olla aikaavieviä mutta moni itsetarkoituksellisen hyvä asia (esim. niiden kaikkien tahojen osallistuminen päätöksentekoon, joita asia koskee) juuri toteutuu näissä aikaavievissä prosesseissa.

    Ja toki demokraattisissa prosesseissa pystytään tekemään päätöksiä, esim. äänestämällä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Paavo Eero sanoo:

    ”Hajautettu päätöksentekojärjestelmä sinänsä ei tätä varmista, jollei esteettömyyttä erikseen vaalita ja kontrolloida.”

    Ja mitä vielä – Omakin esteettömyys on ensisijaisesti henkilön itse valvottava. Eikö inhimillisesti katsoen kynnys pyytää kokouskaveria poistumaan jääviyden vuoksi päätöksenteosta tai rohkeus ilmaista jo asian valmisteluun liittyneen ”oman edun tavoittelua”, olekin hurjan korkealla. Ehkäpä mm. juuri tuon vuoksi, omat sidonnaisuudet myös itse parhaiten tuntevana, lainsäätäjänkin mielestä ensisijainen , vastuu jäävittömyyden tai jääviyden arvioimisesta on ollut syytä jättää jokaisen omaksi tehtäväksi.

    Ilmoita asiaton kommentti