Hagia Sofia on hyvä moskeijana

Konstantinopoli sai uuden Istanbul-nimen vuonna 1930. Neljä vuotta myöhemmin Istanbulin Hagia Sofia muutettiin museoksi. Seuraavan vuoden toukokuussa (1935) pidetyssä Turkin tasavaltalaispuolueen yleiskokouksessa maan ainoaksi ideologiaksi hyväksyttiin kemalismi, maan perustajan Mustafa Kemalin henkilökultin ympärille rakentunut doktriini.

”Kemalismi ei ollut kaukana kahdesta muusta Euroopassa 30-luvulla jylläävästä ideologiasta kansallissosialismista ja kommunismista. Hitler halusi jalostaa puhtaan arjalaisen rodun, Stalin muokata ahkeran neuvostoihmisen ja Kemal luoda islamista vapaan turkkilaisen” (Konstantinopoli – kaupunki ennen Istanbulia, Kirjapaja 2015).

Itä-Rooma ja osmanien valtakunta olivat monietnisiä suurvaltoja. Hagia Sofian kirkosta moskeijaksi muuttanut keisari Mehmed II oli Rooman kristillisten keisarien perillinen. Osmanit kunnioittivat kristinuskon historiaa, hyväksyivät kirkot uusiokäyttöön ja rakensivat kirkkoarkkitehtuurista vaikutteita saaneita moskeijoita.

Konstantinopolin vanhassa kaupungissa on seisonut samalla paikalla kolme Hagia Sofiaa. Ne palvelivat kirkkona 1093 vuotta (360–1453). Vuonna 537 vihitty kolmas Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi, jona se toimi 481 vuotta (1453–1934).

Istanbulia rakennettiin kemalismin vuosisadalla edistyksen ehdoin. Sekä kristillinen että islamilainen menneisyys kiellettiin. Vuonna 1930 yliopistoihin säädettiin huntukielto. Kirkkoja purettiin vuosien 1950–1980 aikana enemmän kuin 400 vuoden aikana osmanien valtakunnassa.

Museona Hagia Sofia on toiminut vain Istanbulin aikana lyhyet 86 vuotta. On hyvä päätös palauttaa Hagia Sofia moskeijaksi. Se voi ennakoida hyvää Turkin tulevaisuudelle, joka on Konstantinopolin suuressa menneisyydessä.

    • ”On hyvä päätös palauttaa… moskeijaksi.”

      Vain kristinuskossa on se luvattu Vapahtaja.

  1. Mahdollista myös on, kuten Raúl Redondo kirjoittaa 12.7. sivustolla atalayar.com.

    ”The Turkish president linked the decision to revive Islam from Bukhara in Uzbekistan to Andalusia in Spain, which encompasses the former Al-Andalus. Here, for example, the mosque-cathedral of Cordoba, converted from a mosque to a cathedral after the Christian reconquest in the 13th century, would come into play in a manoeuvre of religious expansionism, as warned by the Jerusalem Post.”

    Mistäpä sen tietää, mitä Erdoganin mielessä liikkuu?

  2. Vielä muutama poiminta koskien Hagia Sofiaa.

    Tom Ellis, 15.7 https://www.ekathimerini.com

    Erdogan, Trump and Hagia Sophia

    …”The Turkish president’s move was not really a surprise. In the last 20 years, he has been following a course in which Islam is clearly playing a leading role, while at the same time scorning the Christian West.”

    Kuten Tom Ellis mm. toteaa: Turkin presidentin teko (Hagia Sofian aseman muuttaminen) ei ollut oikeastaan yllätys. Viimeisen 20-vuoden aikana hänen tarkoituksenaan on ollut vahvistaa näkemystä, jossa islamilla on selkeästi johtava rooli, halveksuen samalla kristittyä länttä.

    ”….. the simple fact is that the only leader who could have swayed Erdogan is the president of the United States, Donald Trump.”

    …yksinkertainen tosiasia on, että ainoa johtaja, joka olisi voinut vaikuttaa Erdoganiin, on Donald Trump.

    ”If Trump had taken a similar, personal interest in Hagia Sophia, he might have influenced the Turkish president. Until now, though, he has chosen to remain indifferent.”

    Mikäli Tramp olisi ollut henkilökohtaisesti kiinnostustunut Hagia Sophiasta, hän olisi saattanut vaikuttaa Turkin presidenttiin. Tähän asti Tramp on kuitenkin pysynyt välinpitämättömänä.

Kirjoittaja

Jyrki Härkönen
Jyrki Härkönen
Olen ortodoksisen kirkon ylidiakoni, slavisti ja kulttuurimatkaopas.