Hagia Sofia on hyvä moskeijana

Konstantinopoli sai uuden Istanbul-nimen vuonna 1930. Neljä vuotta myöhemmin Istanbulin Hagia Sofia muutettiin museoksi. Seuraavan vuoden toukokuussa (1935) pidetyssä Turkin tasavaltalaispuolueen yleiskokouksessa maan ainoaksi ideologiaksi hyväksyttiin kemalismi, maan perustajan Mustafa Kemalin henkilökultin ympärille rakentunut doktriini.

”Kemalismi ei ollut kaukana kahdesta muusta Euroopassa 30-luvulla jylläävästä ideologiasta kansallissosialismista ja kommunismista. Hitler halusi jalostaa puhtaan arjalaisen rodun, Stalin muokata ahkeran neuvostoihmisen ja Kemal luoda islamista vapaan turkkilaisen” (Konstantinopoli – kaupunki ennen Istanbulia, Kirjapaja 2015).

Itä-Rooma ja osmanien valtakunta olivat monietnisiä suurvaltoja. Hagia Sofian kirkosta moskeijaksi muuttanut keisari Mehmed II oli Rooman kristillisten keisarien perillinen. Osmanit kunnioittivat kristinuskon historiaa, hyväksyivät kirkot uusiokäyttöön ja rakensivat kirkkoarkkitehtuurista vaikutteita saaneita moskeijoita.

Konstantinopolin vanhassa kaupungissa on seisonut samalla paikalla kolme Hagia Sofiaa. Ne palvelivat kirkkona 1093 vuotta (360–1453). Vuonna 537 vihitty kolmas Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi, jona se toimi 481 vuotta (1453–1934).

Istanbulia rakennettiin kemalismin vuosisadalla edistyksen ehdoin. Sekä kristillinen että islamilainen menneisyys kiellettiin. Vuonna 1930 yliopistoihin säädettiin huntukielto. Kirkkoja purettiin vuosien 1950–1980 aikana enemmän kuin 400 vuoden aikana osmanien valtakunnassa.

Museona Hagia Sofia on toiminut vain Istanbulin aikana lyhyet 86 vuotta. On hyvä päätös palauttaa Hagia Sofia moskeijaksi. Se voi ennakoida hyvää Turkin tulevaisuudelle, joka on Konstantinopolin suuressa menneisyydessä.

  1. Jyrki H,

    Pari kommenttia.

    Toivon etteivät kalkitse seiniä umpeen. Ehkä verhot riittävät.

    ”Hagia Sofian kirkosta moskeijaksi muuttanut keisari Mehmed II oli Rooman kristillisten keisarien perillinen.”. Ehkä ”perillinen” on hieman epätarkka ilmaisu. Perintö kun oli hankittu tappamalla, vaikka samaa taisivat tehdä Itä-Rooman keisaritkin.

    Nykyinen islam ei taida olla yhtä ”suvaitsevainen” kuin osmanien aikana, ja silloinkin moni kristitty surmattiin uskonsa vuoksi. Islamin alla eläville kristityille on syytä rukoilla kestävyyttä, vaikka sama voi olla edessä ”lännessäkin” kunhan liberaali suvaitsemattomuus pääse kunnolla vauhtiin.

  2. Pitäisikö sitten myöhemmin moskeja taas muuttaa ortodoksikirkoksi, olisiko otsikko silloin:

    ” Hagia Sofia on hyvä Ortodoksi kirkko”

    Ehkä Turkissa koittaa tämän myötä paremmat ajat kristityille. Ehkö myös kaikki länsimaat ovat väärässä omissa arvioissaan, kun sanovat, että näin ei olisi pitänyt tehdä. Toki meillä suomessakin on kirkkoja jotka olivat alunperin katollisia kirkkoja mutta, jotka luterilaisuus omi itselleen. Olemmeko parempia tässä suhteessa? Jos Hagia Sofia oli alun perin kristittyjen kirkko, en periaatteessa haluaisi sinne mitään moskejaa, niitä nyt vaan sattuu olemaan. Kuten Elian aikana Baalin profeettoja.

    • ”Ehkä Turkissa koittaa tämän myötä paremmat ajat kristityille. Ehkö myös kaikki länsimaat ovat väärässä omissa arvioissaan, kun sanovat, että näin ei olisi pitänyt tehdä.”

      Sarkasmia?

  3. Lainattua:

    ”Erdoganin kaukainen unelma on Al-Aqsa moskeijan vapauttaminen.
    ”Hagia Sophia edeltää Al Aqsa moskeijan vapauttamista” hän sanoi web-sivullaan. ”Hagia Sophia herättäminen on muslimien tahdon jalanjälki kaikkialla tulevassa maailmassa – se ennustaa muslimien toivon ja kaikkien vainottujen, väärin kohdeltujen, alaspainettujen toivon liekkiä”.
    Englanninkielinen versio puheesta poikkeaa arabiasta – ehkä peitelläkseen katedraalin muuttamisen osallisuudesta laajempaan tavoitteeseen.
    Erdoganin laajennushalu nähdään sen Syyrian kurdialueiden miehittämisessä, Libyassa ja viimeksi Jemenissä, jonne hän haluaa ulottaa vaikutusvaltaansa.
    Aiemmin Erdogan vakuutti muodostavansa 1.5 miljoonan sotilaan islamin armeijan, joka tulee miehittämään Jerusalemin.” Poiminta http://israelupdate.achlak.net sivulta

  4. Kuten Kari Paukkunen tuossa totesit, Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi näyttää olevan pelkkää poliittista peliä, kuten myös sivustolta https://www.tccb.gov.tr/en/news/ on luettavissa. ”The resurrection of Hagia Sophia heralds the liberation of the al-Aqsa Mosque.” Hagia Sofian ”ylösnousemus” ennakoi al-Aqsan moskeijan vapautumista.” Monet muutkin sivustot näyttävät käsittelevän Erdoganin ”Lähi-idän kalifiksi” pyrkimistä.

  5. Outoa on että EU pitää yhä kiinni ydinsopimuksesta Iranin kanssa, vaikka hyvin tiedetään , ettei Iran itse siitä pidä kiinni. Mitään estettä Iranilla ei ole enää pommin valmistamiseen ja se kuitenkin jo hyvin tiedetään. Olisiko syynä se, että laiha sopu on parempi kuin lihava riita?
    Turkki on liittoutunut Iranin kanssa ja yhteinen vihollinen on Israel. Joten selkeästi suurta sotaa kohdin olemme menossa. Pitäisiköhän myös meidän tuohon tulevaan isoon kahinaan ryhtyä jotenkin valmistautumaan?

  6. Nyt meidän keskustelijoiden kannattaa huomata, että islamin ja hallitsijoiden välinen suhde on yhtä moniulotteinen kuin kristinuskossakin. (Vaikka islam on eri tavalla kokonaisvaltainen systeemi kuin kristinusko tai länsieurooppalainen yhteiskunta).

    Osmanivaltakunta ulottui aikoinaan aina Arabian niemimaalle ja kävi sotia myös Iranin edeltäjän, Persian kanssa. En tietenkään iloitse Hagia Sofian muuttamisesta moskeijaksi. Mutta kyllä vastaavaa uskonnollisten rakennusten uusiokäyttöä on ollut paljon ennenkin. Kreetan Rethymnonin linnoituksen moskeija on nykyään teatterina. Ateenan Akropoliin Parthenon oli aikanaan ensin pakanapyhäkkö, sitten kirkko, sitten moskeija ja lopuksi arkeologinen suojelu- ja tutkimuskohde. Esimerkkejä löytyy sadoittain. Erdoganilla on iso ego ja Hagia Sofian kaltainen symboleilla ladattu kohde on mainio paikka demonstraatioon.

Kirjoittaja

Jyrki Härkönen
Jyrki Härkönen
Olen ortodoksisen kirkon ylidiakoni, slavisti ja kulttuurimatkaopas.