Reijo

Selvästi olet väärin informoitu, jos kuvittelet että Jeesuksen Jumalaksi tunnustaminen olisi syntynyt vasta Nikeassa.

Se esiintyy jo Elisabetin tervehdyksessä: “Minun _ H e r r a n i _ äiti.”

Kyrios = “Adonaj” = HERRA Jumalan pyhän Nimen lausuntamuotona.

Sen lausuu selvin sanoin myös suuri uskon tunnustaja apostoli Tuomas:

“Minun _ H e r r a n i _ ja minun _ J u m a l a n i _ . ”

Olet myös täysin väärin ihformoitu, jos kuvittelet että Isä ja Poika ja Pyhä Henki olisivat lukumäärältää jotain muuta kuin _ y k s i _ _ J u m a l a _ . Jumala nimittäin on _ y k s i _ , mutta hän on ilmaissut itsensä kolmessa eri persoonassa.

Kirkkomme päätunnustus Augsburgin tunnustus 25.6.1525 antaa selkeän määritelmän meidän Jumalastamme:

I Jumala

Meidän seurakuntamme opettavat suuren yksimielisyyden vallitessa, että Nikaian kirkolliskokouksen päätös jumalallisen olemuksen ja kolmen persoonan ykseydestä on tosi ja että siihen on epäilyksettä uskottava; nimittäin että on olemassa yksi ainoa jumalallinen olemus, jota kutsutaan Jumalaksi ja joka on Jumala, ikuinen, näkymätön, jakamaton, ääretön voimassaan, viisaudessaan ja hyvyydessään, kaiken näkyvän ja näkymättömän luoja ja ylläpitäjä. Kuitenkin on olemassa kolme persoonaa, joilla on sama olemus ja valta ja jotka ovat yhtä ikuisia, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Käytämme tässä sanaa persoona samassa merkityksessä kuin vanhan kirkon opettajat; se tarkoittaa sellaista, mikä ei ole toisen osa eikä ominaisuus, vaan on olemassa itsenäisesti.

Seurakuntamme tuomitsevat kaikki harhaopit, jotka ovat tämän kohdan kanssa ristiriidassa, kuten manikealaisen, joiden käsityksen mukaan on olemassa kaksi alkuperustetta, hyvä ja paha, valentinolaisen, areiolaisen, eunomiolaisen, muhamettilaisen ja muut näiden kaltaiset. Ne tuomitsevat myös samosatalaiset, vanhat ja uudet, jotka väittävät, että on olemassa vain yksi persoona, ja tämän johdosta juonikkaasti ja herjaavasti viisastelevat Sanasta ja Pyhästä Hengestä, etteivät ne ole erillisiä persoonia, vaan että Sana merkitsee ääneen lausuttua sanaa ja Henki luonnossa aikaan saatua liikettä.

Seppo

Juutalaisuudessa Jumalaksi sanottiin vain Jumalaa. Kaikki muut olivat epäjumalia.

Reino

Karthagon kirkolliskokouksessa 250 -luvulla kirkko pitäytyi vanhaan apostoleilta perittyyn kastekäytäntöön, että lapsi on kastettava heti syntymän jälkeen, kohta kun se on mahdollista toimittaa.

Uutuus jota yritettiin syöttää puhui siitä että lapsen kasteen voi siirtää yhden viikon ikään.

Nikean kokouksessa pitäydyttiin alkuperäiseen kristinuskon oppiin että Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa.

Tarjottuna uutuutena oli Areioksen oppi, missä Jeesuksen täysi jumaluus kiellettiin. Se torjuttiin päättäväisesti jumalattomana harhaoppina.

Tässä pientä historiallista taustaa torjumaan jostain hämärälähteistä saamaasi väärä informaatiota vastaan.