Gnostilaisuus.
Gnostilaisuus.
Täällä on viitattu useinkin gnostilaisuuden harhaoppiin. Gnostilaisuus on kenties merkittävin suuntaus Jeesuksen sanoman realistisessa ja rehellisessä tulkinnassa alkaen vaikka ihmisten tas-arvostuksen kunnioittamisella, siis naisten ja miesten. Vieläkään 2000 vuoden jälkeen ei ole nykyisessä kristillisessä opissa. Arvostelijoiden olisi syytä tutustua Princetonin yliopiston entisen uskonnonhistorian professori Ekaine Pegals`in kirjaan " Gnostilaiset evankeliumit ", joka tutkii gnostilaisia tekstejä ja niiden herättämiä kysymyksiä. Tätä palkittua teosta pidetään kansainvälisesti yhtenä parhaista johdatuksesta gnostilaiseen ajatteluun ja teksteihin. Se on myös valittu sadan parhaan 1900-luvulla kirjoitetun kirjan joukkoon.
Tästä saa lyhyen yhteenvedon, rohkenen sanoa, hyvän Googlesta haulla " Reformaatio.fi " ja sielä kirjoitus 18 " Gnostilaisuus " 28.10.2008.
57 kommenttia
Gnostilaisuudessa ei ole kabbalaa samassa merkityksessä kuin se on myöhemmin ymmärretty.
Kabbala on aikahistoriallisesti noin tuhat vuotta myöhäisempi kulttuuri-ilmiö kuin gnostilaisuus.
Gnostilaisuudessa on paljon kabbalaa kuten profesori Gerschom Scholem on monissa teoksissaan näyttänyt. Kristyittyjen kabbalalle antamat ahtaat mymöhäsyntyiset kvasikabbalaan perustuvat raamit ovat pelkkää hölynpölyä. Kabbala tarjoaa metodeja, joilla löydetään mm gnostilaisuudesta samoja kätkettyjä merkityksiä kuin Raamatun kirjoista.
Tähän yleistä gnostilaisuuden opista.
Se on luonteeltaan hyvin selkeä sekauskonto, missä juutalais-kristilliseen ainekseen on sekotettu kreikkalaisella maaperällä syntyneitä tarinoita ja käsityksiä. Eräille kreikkalaisille filosofisille käsitteille on annettu uusia merkityksiä ja juutalaisia kertomuksia on muutettu joihinkin kreikkalaisiin tarinoihin sopivaksi.
Luonteeltaan gnostilaiset opit ovat sellaisia että ne selittyvät parhaiten siten että juutalais-kristillinen opetus on kohdannut kreikkalaisen kulttuurin ja jotkut ovat alkaneet sotkea käsitteitä sen sijaan että olisivat tehneet luovaa synteesiä aikansa kulttuurien kohtaamisen yhteydessä.
Joitakin gnostilaisuuden vastaisia kannanottoja näkyy jo Uuden testamentin aikana, mutta varsinaisia gnostilaisia järjestelmiä syntyi vasta toisena vuosisatana ajanlaskumme alusta. Aivan perinteen linjojen mukaan tarkastellen gnostilaisuus on kristinuskoa myöhempi ilmiö. Kristinuskon synty voidaan täysin selittää juutalaista taustaansa vastaan, mutta gnostilaisuuden selitykseen tarvitaan sellaista tilannetta missä juutalais-kristillisen sanoman kohtaamisessa kreikkalaisen kulttuurin keskellä on syntynyt kokonaan uudenlaisia eri palasia mielivaltaisesti keskenään sekoittavia juttuja, joissa näkökohdat leijuvat ilmassa niin juutalaiseen kuin perinteiseen kreikkalaiseen ajatteluunkin nähden.
Ilmoita asiaton kommentti