Että pyhiinvaelluksia?

Mitä yhteistä on foinikialaisella jumaluudella nimeltä Melqart (Melkarth, Melicarthus) ja Suomen luterilaisella kirkolla?

Pyhiinvaellukset.

Jossain joku on keksinyt, että protestanttisen kristillisyyden harjoittamiseen kuuluvat nykyään pyhiinvaellukset, jopa radioituja luterilaisia jumalanpalveluksia myöten.

Joku vaeltaa ”pyhiin” metsässä, toinen Compostellan tiellä, ja tämä nyt on jotain kristinuskon harjoittamista.

Näin ekumenia, tässä tapauksessa katolisten uskonkäytäntöjen vaikutus, on hivuttautunut tai hivutettu protestanttisen perinteen kirkkoomme, siihen, joka monin tavoin aikoinaan irtaantui katolisuuden vaikutuspiiristä.

Syntejä ei enää voitukaan ostaa anteeksi rahalla, eikä myöskään keksittyä välitilaa, kiirastuliaikaa, voinut erilaisin tempuin lyhentää, kun sellaisen rahastuskikan eli taivaan ja helvetin välisen välitilan olemassaoloon ei enää uskottu.

Muuta nyt

Nyt on pyhiinvaellusta siellä ja täällä. Onkin kysyttävä, että miksi ihmeessä.

Yksi uskonpuhdistuksen erinomaisista ideoista oli, että pyhiinvaellus, jos sitä oli olemassa, oli ihmisen vaellus syntymästä kuolemaan.

Pyhiinvaellus ei ollutkaan matka jonnekin, ei uskonnollista turismia, ei kokemusten, vaihtelun tai uskonnollisten taivasbonusten hakemista.

Protestanttinen pyhiinvaellus oli arjen elämää ja työtä, päivästä toiseen. Mitään sen pyhempää vaellusta ei ollut olemassa.

Joko oman elämän matka syntymästä kuolemaan oli pyhiinvaellus tai ei ollut. Hetkellinen retki tai matka sinne ja tänne ei ollut ”pyhä”, olipa kohde mikä hyvänsä. Pyhä vaellus saattoi olla vain ihmisen koko elämän matka.

Miksi tämä tulkinta pyhiinvaelluksesta?

No siksi, että koko pyhiinvaelluskulttuuri oli helleenisaation myötä kristinuskon osaksi tullut, kristinuskon sanomalle vieras elementti.

Kreikkalais-roomalaisessa kulttuurissa tehtiin pyhiä matkoja – matkoja pyhiksi oletetuille paikoille, tapaamaan oraakkeileita, etsimään parannusta tai tietoa tulevasta, osallistumista mysteereihin, palvomaan reliikkejä tai tapaamaan jumalia. Kuten foinikialaista Melqartia, joka oli roomalaisten sotilasjohtajien suosima Herkuleeksi (Herakles) tulkitsema jumaluus.

Pyhiinvaellusten ymmärtämiseksi pitäisi ehdottomasti suomentaa teos ”Pilgrimage in Graeco-Roman and Early Christian Antiquity. Seeing the Gods” (2005).

Joko me nykyajan Suomessa ajattelemme, että antiikin kulttuurit ovat – monen muun kulttuurituotteen lisäksi – keksineet kristinuskoa ennen sen syntyä täydentävän uskonnollisen toimintatavan.

Tai sitten me ajattelemme, että katolisen kirkon antiikista omaksuma, ennen Kristusta syntynyt pyhiinvaelluskulttuuri on kristinuskolle vieras, vaikkakin ihmisluontoon vetoava, elementti.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Martti Pentti

    ”En kuitenkaan hävennyt luterilaisuuttani. En osaa kokea natseja minkäänlaisiksi kristityksi. ”

    Et ilmeisesti ole lukenut Lutherin kirjoituksia juutalaisista, joita Hitler sitten toteutti käytännössä. Kristalliyö järjestettiin nimenomaan Lutherin syntymäpäiväksi.

    Eivät monetkaan häpeä luterilaisuuttaan, mutta eivät monetkaan hävenneet myöskään natsisimia, ei edes jälkeenpäin.

    • Tarja, ei taas ole ymmärtänyt lutherin aikaista retoriikkaa, vastaavia kirjoituksia löydämme juutalaisesta teksteistä. Tarjan juju on siinä, että käännetään kaikki kivet jotka mollaavat kristinuskoa. Gnostikko tuo mätätälammikosta esille samaa törkyä joka kerta.

    • ”Kristalliyö järjestettiin nimenomaan Lutherin syntymäpäiväksi.” Näin ei varmaankaan tehty Lutherin kunniaksi vaan siksi, että saataisiin mahdollisimman moni luterilainen mukaan natsismia harhaan. Tiedän, että Luther on kirjoittanut törkeän juutalaisvastaisen pamfletin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että antisemitismi olisi hänen keksintöään.

    • ”Gnostikko tuo mätätälammikosta esille samaa törkyä joka kerta.” Tekisit viisaasti, kun itse luopuisit ’Lutherin aikaisesta retoriikasta’ ja noudattaisit kohteliaan nettikeskustelun sääntöjä, Sami Paajanen.

  2. Martti Pentti

    Kyllä kristalliyö järjestettiin nimenomaan Lutherin syntymäpäivän kunniaksi ja Lutherin kirjoituksia luettiin, niistä otettiin myös uusintapainoksia. Onhan niitä luettu meilläkin varsinkin uskovaisten piireissä.

    Antisemitismi ei ole syntynyt tässä vaiheessa, vaan jo alkuvaiheessa ja kansaa on syytetty kaikesta mahdollisesta maan päällä tapahtuvasta. Linkistä voi lukea lisää.

    https://docplayer.fi/7511203-Kristikunnan-syyllisyys-juutalaisia-kohtaan.html

    • ”Kyllä kristalliyö järjestettiin nimenomaan Lutherin syntymäpäivän kunniaksi ja Lutherin kirjoituksia luettiin, niistä otettiin myös uusintapainoksia.” Ajoitus oli varmaan tarkoituksellinen, mutta tuskin siinä ketään kunnioitettiin. Pikemminkin käytettiin hyväksi Lutherin vanhuuden erehdystä.

  3. ” Teologia ja varastettu esikoisoikeus” Linkistä poimittua.

    ” Vasta apostolien ajan jälkeen kristilliseen opetukseen hiipi ajatus kristittyjen kuvitellusta paremmuudesta, ja täten Israelin esikoisoikeus varastettiin. Ns. Barnabas-kirje (peräisin noin vuodelta 100) hengellisti Vanhan testamentin, väittäen että se olisi ainoastaan Kristuksen ja seurakunnan vertauskuva: Älkää lisätkö syntejänne sanomalla, että liitto koskisi sekä heitä että meitä. Se koskee kyllä meitä, mutta he (juutalaiset) ovat menettäneet sen ikuisiksi ajoiksi ”

    ”Tämä ja muut samantyyppiset tunnelmat Ignatius Antiokialaisen kirjeissä (v ) synnyttivät teorian kirkosta uutena Israelina.3 Myöhemmin keisari Konstantinus meni vielä pitemmälle ja julisti, ettei Israelin maa kuuluisi enää juutalaiselle kansalle vaan kristilliselle kirkolle.4 Tästä alkoi itää ns. korvausteologia 5, joka kukoisti luvuilla ja joka vaikuttaa meidän päiviimme asti. ”

Kirjoittaja

Luukkanen Tarja-Liisa
Luukkanen Tarja-Liisa
Teologian ja historian tohtori, dosentti sekä oppi- ja aatehistorian tohtori, joka kirjoittaa uskonnon, politiikan ja yhteiskunnan globaaleista ja suomalaisista ilmiöistä.