Tietyt kehityskulut toistuvat ihmiskunnan historiassa. Niissä nähdään jopa ennalta määrätty kaava, kuten miekka, nälkä ja rutto (Hes 7:15). Onnettomuuksissa kertautuvat sodat, nälänhätä ja kulkutaudit. Siksi monet haluavat sovittaa nykyhetken tapahtumiin valmista kaavaa ja nähdä siinä jonkin ennustuksen täyttymisen: ”Tämä on nähty jo ennalta?” Samalla jää huomaamatta kunkin tilanteen ja siihen johtaneiden syiden ainutkertaisuus. Tuore ja oikeaan osuva tilanteen analyysi voi oppia historiasta, mutta ei voi sivuuttaa tätä päivää.
_ _ _
Albrecht Dürer (1471-1528) kuvasi puupiirroksissaan Raamatun tapahtumia ja oman aikansa tilannetta, niin myös Ilmestyskirjan ratsastajissa (Ilm 6). Keskiajan ja uudenajan taitteeseen osui aikakausien murros, jota kuvastivat talonpoikaissodat, löytöretket, reformaatio sekä kirjapainotaidon keksiminen – jonka ansiosta uudet aatteet levisivät teksteinä ja piirroksina.
Mitä olivat neljä ratsastajaa? Ensimmäisenä valkoinen hevonen sekä ratsastajalla kädessään jousi ja päässään voittajan seppele, toisena punainen hevonen ratsastajalla miekka, kolmantena musta hevonen ratsastajalla vaaka. Neljäntenä saapui harmaa hevonen, jonka ratsastajan nimi oli Kuolema ja sen peräässä – samalla ratsulla ratsastaen? – tuli Tuonela. Kolmen edellisen ratsun selitys on kutakuinkin selkeä: miekka merkitsee sotia, vaaka ruoan kallistumista ja nälänhätää sekä Kuolema ja Tuonela kuolleisuuden kasvamista sotien, nälän ja tautien seurauksena. Siten Ilmestyskirjan kolme jälkimmäistä ratsua noudattavat Vanhan testamentin usein toistuvaa vitsauksien triadia, miekkaa, nälkää ja ruttoa.
_ _ _
Entä ensimmäisenä saapuva valkoinen ratsu, ratsastajallaan jousi? ”Hänelle annettiin seppele, ja seppelöitynä voittajana hän lähti uusia voittoja kohti.” (Ilm 6:2). – ”et vidi et ecce albus et qui sedebat super illum habebat arcum at data est ei corona et exivit vincens ut vinceret.” Corona? – joidenkin selittäjien into saattaa tästä hypähtää kirjavan runoratsun selkään. Mutta kannattaa vielä pidätellä hevosta, ettei se lähde laukoille.
Mitä valkoinen hevonen ja sen ratsastaja voisivat merkitä miekan, nälän ja ruton edellä? Ratsastajasta puhutaan voittajana, johon myös voiton seppele tai kruunu viittaa. Jousi on joskus viittaus kauas vaikuttaviin nuoliin, myös kuvaannollisessa merkityksessä, esimerkiksi jumalattomien pahoihin aikeisiin (Ps 11:2; 64:4). Samoin jousi ja nuolet esiintyvät kuvaannollisessa merkityksessä Jumalan aseina pahaa vastaan: ”Hän (Jumala) ampui nuoliaan ja hajotti viholliset” (Ps 18:15); ”Sinä (Jumala) jännität jousesi suoraan heitä kohti ja ajat heidät pakoon” (Ps 21:13).
_ _ _
Ilmestyskirjassa puhutaan toisessakin kohdassa valkoisella hevosella ratsastavasta: ”Minä näin taivaan avoinna: näin valkoisen hevosen ja sen selässä miehen. Hän on uskollinen ja totuudellinen, hän tuomitseee ja taistelee vanhurskaasti. Hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit, hänellä oli päässään monta kruunua, ja häneen oli kirjoitettu nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin hän itse. Hänellä oli pukunaan vereen kastettu viitta ja hänen nimensä on Jumalan Sana.” (Ilm 19:11-13). Ratsastajan nimi, Jumalan Sana, viittaa samaan kuin Johanneksen evankeliumin alku: ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.” (Joh 1:1-2). Jos tämä voittoisa, kruunattu ratsastaja on sama henkilö molemmissa kohdissa Ilm 6 ja 19, olisi kyseessä Jeesus Kristus?
Täydennän 11.4. Ilmestyskirjan kokonaisuudesta selviää kuitenkin, ettei Jeesus voi olla Ilm 6:2 ensimmäinen valkealla hevosella ratsastaja, koska Jeesus on Karitsana avaamassa sinettiä (6:1) ja siten päästämässä ratsastajia liikkeelle. Ennemminkin ensimmäinen ratsastaja on jokin voittoisa ilmiö tai ideologia, jonka perässä seuraavat onnettomuudet sota, nälkä ja taudit.
Ilmestyskirjan kuvakieli on moniselitteistä, eikä edes välttämättä avaudu selityksille. Itse kuitenkin näen niin, että ihmisiä koettelevilla vitsauksilla ja onnettomuuksilla on mahdollisuus edetä vain niille sallituun rajaan saakka, ei edemmäs, sillä Kristus puolustaa Isänsä luomaa maailmaa ja elämää. Myöhemmin (Ilm 19:11) valkoisella hevosella ratsastavana Jeesus kukistaa pahan vallan.
Hänellä on voiton kruunu päässään. Sota, Nälkä ja Kuolemakin on jo voitettu. Kristus on voittanut turmiovallat omalla kuolemallaan ristillä, mihin viittaa hänen vereen kastettu kuninkaan viittansa. Ylösnousemisellaan Kristus vahvisti voittonsa todellisuuden.
_ _ _
Kotimaa24-sivulla oli 31. maaliskuuta emerituspiispa Eero Huovisen haastattelu liittyen korona-epidemiaan. Kriisien ja kärsimysten keskellä ihminen joutuu ymmälleen paitsi ympäristönsä myös Jumalan kanssa. Mitä Jumala haluaa nyt sanoa? Huovisen mukaan vastauksessa on oltava varovainen. ”On mieluummin kysyttävä ja mietittävä kuin vastattava ja väitettävä…Mutta kysymystä Jumalan puheesta ei saa väistää… Kriisien luonteeseen kuuluu, että ne pakottavat ihmisen pysähtymään ja miettimään sitä, mikä elämässä on kaikkein tärkeintä.”
Huovinen sanoo kammoksuvansa tulkintoja, jotka väittävät kärsimyksiä Jumalan rangaistuksiksi joillekin erityisen syntiksi väitetyille ihmisille. Samalla Huovinen painottaa, että Jumala on elävä ja vaikuttaa jatkuvasti luomakunnassaan. Mikä on korona-kriisin osuus Jumalan suunnitelmassa? Huovinen kehottaa pitämään ”pään kylmänä, sydämen lämpimänä ja kädet ristissä.” Samalla hän luottaa siihen, että kaikki on Jumalan käsissä: ”Haluan turvata siihen, että hän rakastaa koko maailmaa ja myös minua. Millä tavalla Jumala valtaansa toteuttaa, sitä en aina ymmärrä. Yritän suostua siihen, että Jumalan salaisuudet ovat suurempia kuin minun ajatukseni.”
_ _ _
Jos siis otamme todesta sen, että Jumala on elävä ja vaikuttava luomakunnassaan, mitä meidän on ajateltava esimerkiksi korona-kriisistä? Onko sillä jokin tarkoitus? Voimme vain arvailla, emme pääse Jumalan salaisuuksiin. Rohkenen kuitenkin pohdiskella seuraavasti: Jumala rakastaa luomaansa maailmaa ja ihmistä, mutta samalla vihaa syntiä, joka uhkaa elämän säilymistä. Ihminen on oppinut hallitsemaan luontoa ja muokkaamaan sitä, sekä kuluttamaan rajattomasti sen resursseja – siinä määrin, että luomakunnan ja ihmiskunnan jatkuvuus on uhattuna. Jos kerran Jumala on elävä Jumala, joka pitää yllä luomaansa maailmaa, hän puuttuu tilanteeseen esimerkiksi luonnon omien prosessien kautta.
Olisi onnellista, ettei havaittaisi ihmisen käyvän sotaa itseään Luojaa vastaan. Siinä ei kävisi hyvin. Kun ihminen on ammentanut luonnonvarat tyhjiin on hän itsekin tyhjän päällä. Silloin ei ole epäselvyyttä voittajasta. Korona-kriisi tai jokin vastaava pysäyttäjä voisi kääntää ihmisen ajatukset elämän jatkumisen ja Jumalan puoleen
_ _ _
Tänään pitkänäperjantaina – parhaillaan kuuntelen Kallion kirkosta suorana lähetyksenä pienen esittäjistön Johannes-passiota – muistamme Jeesuksen kärsimystä, uhria maailman syntien puolesta. Hän, joka oli syytön kuoli, jotta me saisimme elää. ”Kun siis Kristus on ruumiissaan kärsinyt, niin olkaa tekin valmiita kärsimään, jotta eläisitte jäljellä olevan maallisen elämänne Jumalan tahdon mukaisesti, ettekä ihmisten himoja seuraten. … Rakkaat ystävät, älkää oudoksuko sitä tulta ja hehkua, jossa teitä koetellaan, ikään kuin teille tapahtuisi jotakin outoa. Iloitkaa päinvastoin sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy… Silloin te ylimmän paimenen ilmestyessä saatte kirkkauden seppeleen (gloriae coronam), joka ei kuihdu.” (1 Piet 4-5).
Karitsa, eli Kristus alkoi avata kirjakääröä, mikä oli suljettu seitsemällä sinetillä, Ilm. 5:5. Sinettien takana on Jumalan sallima ja määräämä tapahtumasarja lopun aikana juuri ennen Kristuksen paluuta.
Mahdollisesti kyse on jälkimmäisestä Hengensateesta seurakunnan ajan lopussa, eli nk. kevätsateesta, mistä Mooses ja profeetat ovat ennustaneet. Aikanaan jo Mooses lupasi juutalaisille kaksi hengenvuodatuksen aikaa;
”13 Ja jos nyt tottelette minun käskyjäni, jotka minä tänä päivänä teille annan, niin että rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne, ja palvelette häntä kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne,
14 niin minä annan teidän maallenne sateen ajallansa, syyssateen ja kevätsateen, ja sinä saat korjata viljasi ja viinisi ja öljysi.” (5.Moos. 11)
Heprealaisessa alkutekstissä sana ”syyssade” on ”joreh”, mikä merkitsee syksyllä tapahtuvaa aikaista/ensimmäistä sadetta Israelissa. ”Kevätsade” taas on ”malkosh”, mikä merkitsee keväistä myöhäistä/jälkimmäistä sadetta, joka kypsyttää viljan Palestiinassa. Kevätsateesta profetoivat myös Jer. 5:24 ja Joel 2:23. Syyssade vuodatettiin ”kaiken lihan päälle” (= myös pakanoiden) ensimmäisenä helluntaina Jerusalemissa. Kevätsade taas on Hengenvuodatus, mikä tulee seurakunnan ajan lopussa ennen messiaanisen valtakunnan perustamista, vrt. Hoos. 6:3.
Ahdesmäki.”Karitsa, eli Kristus alkoi avata kirjakääröä, mikä oli suljettu seitsemällä sinetillä, Ilm. 5:5. Sinettien takana on Jumalan sallima ja määräämä tapahtumasarja lopun aikana juuri ennen Kristuksen paluuta.”
Ensiksi minäkin tahdon kiittää piispaa hyvästä pohdiskelusta, samoin emeritus piispan ajatukset olivat viisaita. Kyllä Koronaepidemiaa on voitava ajatella käytännöllisesti juuri niinkuin nyt tehtiin.
Mitä eskatologiaan tulee, on aivan varmasti viisaampi siinä ottaa lähtökohdaksi Matteus 24 luku kuin mitkään Ilmestryskirjan tai Danielin kirjan apokalypsit varinkin jos tahtoo löytää jotain viisautta siihen, missä vaiheessa ”lopun akaa” mennään tms.
Kirjakäärö jonka Karitsa avasi voidaan selittää eri tavoin. MInusta yksinkertaisesti Kirjakäärö sisälsi Jumalan pelastussuunnitelman maailmalle, ja Kun Karitsa sovitettuaan syntimme otti ja avasi sen strategiat Jumalan pelstussuunnitelman toteuttamiseksi vapautettiin myös seurakunnan käyttöön.
Näin sinettien aukeaminen ei ole mikään lopun ajan juttu, ellemme näe lopun aikaa niin, että se alkoi ensimmäisten kristittyjen aikaan, jotka lopun ajassa eläen odottivat Jeesuksen pikaista paluuta.
Itse olen ollut mukana maailman lähetyskonferensseissa 1990-luvulla missä Jumala antoi esirukouksen hedelmänä strategista viisautta suurille lähetysjärjestöille maailman kansojen tavoittamiseksi evenkeliumilla. Kun näin tapahtui näky auenneista sineteistä muuttui aika konkreettisesti mutta ei ollut vain meidän aikaammvarten.
Lähetyskäskyähän on aina toteutettu, ja koskaan se ei ole ollut hedelmällistä muutoin kuin silloin kun Jumala itse ”korjaa satoaan” ja ihminen on Hänelle kuuliainen. Meistähän ei omin päin ole uudstisynnyttämään tai pelastamaan ketään..
Kiitos Pekka Särkiölle mielenkiintoisesta blogista.
”ja näin, katso, valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvalla oli jousi, ja sille annettiin seppele, ja se lähti voittaen ja jotta voittaisi.”
Voisiko kyseessä olla jäljitelmä Kristuksesta? Se tarkoittaisi suurta herätystä, jota etenkin herätyskristillisyys odottaa, mutta jota Raamattu ei kuitenkaan lupaa. Onko kyse valheen kaikella voimalla tulevasta viettelyksestä, joka veisi mukanaan jopa valitut, jos se olisi mahdollista?
Kristuksen (voideltu) jäljittelijä ei tarkoita välttämättä Jeesuksen jäljittelijää, vaan valhevoideltuja ja vääriä profeettoja, jotka vahvistavat väärien voideltujen sanomat raamatullisiksi ja suuren valheherätyksen Jumalan lähettämäksi.
13:11 ”Ja näin toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea, karitsan sarvien kaltaisia, ja se puhui kuin lohikäärme.”
Kenellä on korva erottaa Karitsan evankeliumi lohikäärmeen eli serafin evankeliumista?
Ilmestyskirjan todistus:
13:7 ”Ja sen ANNETTIIN tehdä taistelu pyhien kanssa ja VOITTAA heidät…”
Toistetaan valkoisen hevosen ratsastajasta:
”sille ANNETTIIN seppele, ja se lähti voittaen ja jotta VOITTAISI…”
Miksi Jumala antaa voittaa pyhät? Miksi antoi voittaa Poikansa?
Siinä sanoma pitkäperjantain illaksi.
”Se tarkoittaisi suurta herätystä, jota etenkin herätyskristillisyys odottaa, mutta jota Raamattu ei kuitenkaan lupaa.”/ Tuomaala
Raamattu lupaa selvästi kaksi herätystä, toisen seurakunnan ajan alussa ja toisen lopussa:
13 Ja jos nyt tottelette minun käskyjäni, jotka minä tänä päivänä teille annan, niin että rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne, ja palvelette häntä kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne,
14 niin minä annan teidän maallenne sateen ajallansa, syyssateen ja kevätsateen, ja sinä saat korjata viljasi ja viinisi ja öljysi. (5.Moos. 11)
”Eivätkä he sano sydämessänsä: ”Peljätkäämme Herraa, Jumalaamme, joka antaa sateen, syyssateen ja kevätsateen ajallansa, ja säilyttää meille elonkorjuun määräviikot”. (Jer. 5:24)
23 Ja te, Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrassa, teidän Jumalassanne, sillä hän antaa teille syyssateen, vanhurskauden mukaan, vuodattaa teille sateen, syyssateen ja kevätsateen, niinkuin entisaikaan.
24 Ja puimatantereet tulevat jyviä täyteen, ja kuurna-altaat pursuvat viiniä ja öljyä. (Joel 2)
Lisäksi tämä jälkimmäinen Hengensade, eli kevätsade on luvattu erikseen vielä Israelille. Silloin hekin ottavat Jeesuksen Mesiaakseen:
1 Tulkaa, palatkaamme Herran tykö, sillä hän on raadellut meitä, ja parantaa meidät, hän on lyönyt meitä, ja sitoo meidät.
2 Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, ja me saamme elää hänen edessänsä.
3 Niin tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra: hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, hän tulee meille kuin sade, kuin kevätsade, joka kostuttaa maan.
Syyssade, eli alkutekstin mukaan ”vanhurskauden opettaja” tuli jo ensimmäisenä helluntaina Jerusalemissa. Kevätsade odottaa vielä tuloaan, ehkei kuitenkaan enää kovin kauan.
23 Ja te, Zionin lapset, iloitkaat ja riemuitkaat Herrassa teidän Jumalassanne, joka teille antaa vanhurskauden opettajan, ja laskee alas teille aamu- ja ehtoosateen niinkuin ennenkin;
24 Että aitat jyviä täynnä olisivat, ja kuurnat nuoresta viinasta ja öljystä ylitse vuotaisivat. (Joel 2, KR 1776)
Vanha kirkkoraamattu, Biblia, kääntää jakeen oikein alkutekstin mukaisesti.
Särkiö: ”Mitä valkoisella ratsulla ratsastava Jeesus tekisi kolmen synkän ratsastajan – Sodan, Nälän ja Kuoleman edellä?”
Ilmestyskirja on niin vaikeaselkoinen, että harvoin sitä edes luen puhumattakaan, että yrittäisin selittää. Mutta tuon ylle blogistasi siteeraamani jakeen ymmärrän yksinkertaisesti, että Jeesus tuli ja voitti ja lähti voittamaan itselleen seuraajia, mutta se voitto ei merkinnyt vielä näkyvällä tavalla kaiken pahan kukistumista. Sen jälkeen tulee näitä muita, ja moneen kertaan.
Mutta parhaiten Ilmestyskirjasta ymmärrän Jeesuksen kirjeet seitsemälle seurakunnalle. Vain kaksi saa täysin moitteettoman vieestin. Muille kuuluu parannuksen vaatius, mille mistäkin syystä.
Ottaako oma kirkkomme vakavasti nämä kirjeet? Ottaako se vakavasti ajan merkit ja tarkkaako niitä, kuten Jeesus kehotti? Kyseleekö se, missä kenties juuri sillä olisi parannuksen paikka? Vai jääkö se vain ihmettelemään, mitä Jumala maailmassa tekee ja sallii?
Onko tämä korona Jumalan vaatimus parannuksen tekemiseen vain ilmastoasioissa, kuten annat ymmärtää? Onko kaikki muu niinkuin pitääkin? Onko kirkossa kaikki niin kuin pitääkin?
Parannus on kokonaisvaltainen mielenmuutos, palaaminen Jumalan yhteyteen, kuuliaiseksi Hänen tahdolleen. Se taas johtaa armon etsimiseen ja Jeesuksen sovitustyöhön turvautumiseen, koska ihmisestä ei ole loppuun asti parantamaan omaa elämäänsä.
“Mitä valkoisella ratsulla ratsastava Jeesus tekisi kolmen synkän ratsastajan – Sodan, Nälän ja Kuoleman edellä?”
Jumalan lähettämää herätystä seuraa aina ”tämän maailman ruhtinaan” vastaisku. Maailmahan on Raamatun ja apostolien mukaan edelleen pahan vallassa Kristuksen paluuseen asti. Esimerkiksi uskonpuhdistusta seurasi Euroopassa 30-vuotinen sota vuosina 1618-1648. Sota sai alkunsa katolisten ja protestanttisten välisistä ristiriidoista.
KALKI Valkoinen hevonen.
”Kalki (Devanagari: कल्कि; lit. saastan tuhoaja) on hinduperinteessä Vishnun kymmenes inkarnaatio tai avatar, eli ruumiillistuma,[1] joka ilmestyy maan päälle parhaillaan käynnissä olevan Kali Yugan eli pimeyden aikakauden aikana. Kalkin sanotaan tulevan valkoisella hevosella ratsastaen ja tuovan mukanaan tuomiopäivän, jona ihmiset pelastuvat tai tuhoutuvat riippuen eletystä elämästään.
Oppi Kalkista omaksuttiin hindulaisuuteen Persian zarathustralaisesta uskonnosta. Kalki tunnetaan myös buddhalaisuudessa ja osissa islamia (Ahmadiyya). ”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalki
Valkoisella hevosella on siis ilmeisesti tärkeä rooli useissa uskonnoissa. Mm. Laatokan Konevitsan saarella oli tapana uhrata rautakaudella valkoinen hevonen ja syödä uhriateria. Tämä saattaa olla eräs syy itämerensuomalaisissa kulttuureissa tabulle välttää hevosen syömistä. Hevosuhreista kertoo J.R. Aspelin: Suomen asukkaat pakanuuden aikana (1885, 95):”Ohjitset pyhän orihin, pyhän valkon valjastelet.”
Elämän ylösnousemus realistisesti tarkoittaa sitä, että luonto herää jään ja lumen altaa uuteen kukoistukseen, kevääseen ja kesään, kukat puhkeaa, vilja kasvaa, marjat ja hedelmät kypsyvät, kunnes taas syksyllä lakastuu ja vaipuu talven uneen.
Myös ihmisen mieli kirkastuu auringon palatessa talven pimeyden ja kaamoksen jälkeen. Hän kirmaa kuin nuori vasikka. Nousee puuhastelemaan, kyntämään ja kylvämään, satoa korjaamaan, kukkia kasvattamaan, mansikoita keräämään,
ihminen nauttii ja iloitsee.
Iloitkaa auringosta, se on valoa. Aurinko nousee ylös ja talvi on kukistettu. Tästä ihanuudesta ei kannata kehitellä verivelliä ja murhenäytelmää.
Jälleen kiitoksia Pekka Särkiölle asiapitoisesta ja rohkeasta tekstistä. Uskalsit sitten tarttua Ilmestyskirjaan, joka ei todella ole niitä helpoimmin ymmärrettäviä osia Raamatussa. Tarvitaan ylhäältä tulevaa opetusta, eikä taida kukaan kehua ymmärtävänsä Ilmestyskirjan alusta loppuun.
Tuo kuudes luku on kuitenkin pääpiirteiltään selkeä, blogistin sanoin: ”miekka merkitsee sotia, vaaka ruoan kallistumista ja nälänhätää sekä Kuolema ja Tuonela kuolleisuuden kasvamista sotien, nälän ja tautien seurauksena.” Ja myös tuo ensimmäinen ratsastaja rinnastuu hyvin luvun 19 tapahtumiin.
Valkoisella hevosella ratsastajasta kerrotaan jo Ilmestyskirjan ensi sanoissa: ”Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle antoi hänelle näyttääkseen palvelijoilleen, mitä pian on tapahtuva.”(Ilm1:1a)
Ja tuolla ratsastajalla oli hyvin samankaltaista sanottavaa jo täällä maan päällä ollessaan. Antti jo tuossa viittasikin lukuun 24, ja samoja asioita kirjoittivat myös Markus ja Luukas.
Koko kolmikko sodat, nälänhätä, taudit ovat aina olleet ihmiskunnan riesana, paitsi silloin ihan alussa. Ilmestyskirja puhuu laajamittaisesta tapahtumasarjasta, nykytermein globaalista äksönistä: ”Sille, joka istui hevosen selässä, annettiin valta riistää rauha maan päältä ja panna ihmiset tappamaan toisiaan. Hänelle annettiin iso miekka.”
Miekka on todella iso, sanoo myös Matteus: ”Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan.”Mat24:7) Jokainen voi lähihistoriasta nähdä ensimmäisen ja toisen todellisen maailmanpalon ja niiden seuraukset. Ensimmäisessä sotilaita kuoli 9 miljoonaa ja 7 miljoonaa siviiliä, toisessa miljoonalukemat olivat 24 ja 32.(Wikipedia) Olisi siinä saanut aiemman sotatekniikan pientä miekkaa heiluttaa aika vinhaa tahtia.
Ilmaus ”Mitta vehnää denaarilla, ohraa kolme mittaa” viittaa elintarvikkeiden niukkuuteen, olihan denaari tuhon aikaan päivän palkka. Evankeliumikertomuksissa ruokaongelmasta sanotaan näin: ”ja joka puolella on nälänhätää”. Mutta eihän meillä Suomessa? Joten Raamattu siis erehtyy?
Evankeliumikertomuksissa Jeesus painottaa sitä, että hyvin monipuolinen tapahtumainkuva on se tunnusmerkki. Vastaus opetuslasten kysymykseen, että mistäs me sitten tiedämme sinun olevan tulossa. Ilmaukset ”Te kuulette taistelun ääniä ja sanomia sodista” ja ”Samalla tavoin te kaiken tämän nähdessänne tiedätte, että se aika on lähellä, aivan ovella” viittaavat siihen, että tapahtumat ovat kaikkialle viestitettyjä.
Maanjäristyksen aiheuttama tsunami-ilmiö tuli tutuksi maailman joka kolkassa ja nyt sitten meille selviää virologian saloja kännyköissä ympäri maailman.
Sodat, nälkä ja kulkutaudit ovat asioita, joihin me ihmiset voimme vaikuttaa. Ne kertovat jotakin kyvystämme hyödyntää teknologian kehitystä, vaikka haluakin olisi. Se auringonkin korona on tullut paradoksaalisesti näkyviin joissakin osissa maailmaa koronamallisen viruksen ”ansiosta”. Joidenkin ongelmien ratkaisemisessa virus taitaa olla meitä fiksumpi.
Eräs pappistuttavani kertoi minulle, ettei mielellään Ilmestyskirjaa käytä. Ihmisillä kun on muutenkin vaikeuksia ja Raamatun viimeinen osa ihan kauhistuttaa. Oletko Pekka ajatellut, että nyt sinunkin blogisi ja ennen muuta sen kirvoittamat kommentit lisäävät tuollaista huonoa oloa? Vai onko sittenkään niin?
Kunnon ateisti ei noteeraa Raamatussa luvattua palkintoa enempää kuin mitään rangaistustakaan. Eihän Jumalaa ole, eihän? Ja Raamattuun uskovissakin on sellaisia joiden mukaan taivaaseen vaan kaikki, armoa piisaa vaikka tekisi mitä. Ilmestyskirjan ja muun Raamatun epämiellyttävältä tuntuvat ennustukset voi kuitata vaikkapa vain Rooman valtakunnan aikaan soveltuviksi, kuten Suomessakin hyvin arvovaltaiset jumaluusoppineet ovat tehneet. Miksi siis kammoksua Ilmestyskirjaa ja eskatologiaa Raamatussa, jos ne ovat vain apokalyptisiin elokuviin käsikirjoitukseksi soveltuvia? Ja luvataanhan siinä 19. luvussa, että valkoinen ratsastaja ”on uskollinen ja totuudellinen, hän tuomitsee ja taistelee vanhurskaasti.”(11) Ei kai sellainen sodankäynti ole pelottavaa?
Jeesus kohdisti opetuksensa evankeliumeissa yhtä hyvin kuin Ilmestyskirjassa niihin, jotka etsivät hänen askelmerkkejään ja haluavat niissä myös astella. Ja heille hän antoi hyvin paljon rohkaisua myös sodista, nälästä ja taudeista opetttaessaan: ”Pysykää lujina, niin voitatte omaksenne elämän… Kun nuo tapahtumat alkavat, nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.”(Lu21:19,28)