Enkelit ovat Jumalan taivaallisia lähettiläitä, mutta voisimmeko olla enkeleitä toisillemme?

 

Armeijakaverini ja myöhemmin koko Suomen tuntema imitaattori Jope Ruonansuu kehottaa meitä eräässä laulussaan olemaan enkeleitä toisillemme. Raamatun kannalta ajatus on aika hyvä. Jumala voi lähettää myös ihmisiä toistensa hyväntekijöiksi ja auttajiksi. Taivaallisten erikoisjoukkojen, enkelien, tarkoitus on toimia taivaallisina viestinviejinä. He toimivat Taivaan Isän lähettäminä.

”Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja. (Matt. 18:10) Jumala kuulee pienimpienkin palvelijoidensa rukoukset. Erityisesti lapset ja heidän suojelusenkelinsä ovat tunnettuja teemoja kristillisissä hartauskuvissa.

»Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut. Muista, että hän on lähelläsi, tottele häntä äläkä vihastuta häntä. Hän ei anna anteeksi niskoittelua, sillä hän toimii minun nimissäni. Mutta jos tottelet häntä ja teet kaiken, mitä minä käsken, niin minä olen sinun vihollistesi vihollinen ja vastustajiesi vastustaja. Minun enkelini kulkee sinun edelläsi.» (2. Moos. 23:20-23)

Metsien kulkijalle tai kaupunkien kivierämaassa vaeltavalle ei ole lohdullisempaa lupausta kuin tämä. Jumala antaa suojelusenkelin. Tätä ihanaa seuralaistamme meidän ei tarvitse palvoa tai mitenkään lepytellä. Hän ei uuvu eikä väsy rinnallamme kuten niin monet inhimilliset matkakumppanit.

Me tottelemme ja rukoilemme vain Pyhää Kolminaisuutta: Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Enkeli on aina kolmiyhteisen Jumalan lähettiläs, joka iloitsee siitä, että olemme kuuliaisia Jumalan sanalle. Jos niskuroimme Jumalaa vastaan, me vihastutamme samalla Herran enkelin. Enkeliltä emme voi saada anteeksiantoa, sen voimme saada yksin Herralta. Kun nöyrrymme parannukseen ja pyydämme syntejämme Jeesuksen ristinkuoleman tähden anteeksi, iloitsevat myös enkelit.

Mikael on yksi Raamatun mainitsema korkea-arvoinen enkeli. Nimi on hepreaa ja tarkoittaa ”kuka on Jumalan kaltainen” (mi ka el). Enkelien tehtävät ovat moninaisia, mutta tärkeintä on varmaan se, että tuovat todellisuuteemme viestin taivaasta. Tämän elämän vaelluksen jälkeen saamme nähdä myös suojelusenkelimme, hänet, jonka joskus olemme saattaneet vain aavistaa.

 

Pentti Tepsa

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Raamatun enkelikuva on monin osin kaunisteltu. Nämä taivaakulkijat (me-lech) omasivat pyöriä ja siipiä,niiden pyrstöistä vuoti tuli.ääni saattoi ola kuinpaljojenvbettenpauhu jakasvot kuinleimuava tuli, ja ne toimivat myös raakoina tappajina. olivat ss sangen pelottavia. Kikrkotaite pulloposisilla kerubeila ei ole mitäänteklemistä Raamatunantamankuvankanssa. Enkleistä ontulut näyttelijä hengelliseen saipuaoopperaan.
    Eikä niiden antamssa suojelussa näytäis olevan mitäänjohdonmukaisuutta. Sangen usein suojelus loistaa poissaolollaan.
    Tämä on siis se kuva josta ei paljon puhuta, kiltimpi kuva on se, josta kerrotaanja toki sillekin on Bibliassa lähtökohtia.

  2. Enkeleistä II: Sanan heprealaiset vastineet ovat sis maläk, elohjim, beni elohjim:Sanansaattajat, jumalat, juma1ien pojat. Malak johtuu sanasta kuningas, joka on muodoltaan sama, mutta ääntyy toisin. Enkeli on siis ollut nimen omaan kuninkaan sanansaattaja. Sanajuurena on 1ak-]ähetti’ joka tulee edelleen verbistä lak=kuIkea. Vt:ssä esiintyvät myös sanat abbir=väkevä, ja ir=vartija. Verbi shamar eIi vartioida saattaakin merkitä alkuaan Shemin vartija. Jos Shem merkitsee-myos avaruusalusta, on sanajohto varsin ymmärrettävä.
    Kreikan angelos Ut:ssa tarkoittaa myös sanansaattajaa ja sitä käyteään myös tavallista ihmistä tarkoittaen. Sanajuurena on kreikan’ angelia=sanoma’. Angello= julistaa
    Qumranin luostarissa o1i erityinen enkelioppi, jota ei paljastettu kuin valituille. Enkelien nimien lausuminen tuli myöhemmin kielletyksi. Nykyteoloqiset enke1iopit eivät vastaa alkumerkityksiä

  3. Pentti

    Kiitos hyvästä blogistasi!

    Hyvin tuot sanoman esille!

    Lukijoitamme ajatellen pieni oikaisu Sepon väitteeseen

    Enkeli sanan hepreankielinen sana מֲלְאָךְ , mal·’āḵ on peräisin sellaisesta sanasta, jota ei käytetä, esim NAS Exhaustive Concordance antaa selityksen: ”Word Origin from an unused word”

    Sen sijaan kuningas sanalla מָלַךְ , mā·laḵ, on löydettävissä etymologiset vastineet erittäin monesta seemiläisestä kielestä.

    • Seppo

      Niinpä näyttää tuossa Strongin nettiversiossa olevan mokoma oikosulku käännösvastineitten joukossa.

      https://biblehub.com/hebrew/4397.htm

      Sen sijaan jakeiden luettelossa ei ollut ainuttakaan kunkkua

      https://biblehub.com/hebrew/strongs_4397.htm

      Mikäli Strongin väite perustuu 2. Kun. 6:33 tai 1. Aik. 21,20 ynnä vielä muutamaan muuhun jakeeseen, niin silloin noissa kohdissa esiintyy muutamia kirjoitusvirheitä sisältäneitä käsikirjoituksia, joissa alef -kirjain joko puuttuu enkelistä tai se on tullut mukaan kuningas -sanoihin.

    • Ja edelleen molempien juurena vaikka käytämättömänä on sama leg, joka viittaa jalkaan. Vrt englannin sääri- lähetti me-lek onkirjaimellisesti ’kulkijalta’.

    • Seppo

      Mielestäni etymologiasi on verrattavissa siihen, että joku heittää viljasäkin maahan ja sanoo: ”Makaa siin!” ja sen jälkeen alkaa kutsumaan paikkaa makasiiniksi.
      Germaanisen englannin ja muinanisen eteläkanaanisen kielen rakenteellisilla etymologioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

      Lainasanojen kulku on toinen asia: Esim muinaisen sumerin ”egal” sanasta on eri välikäsien kautta tullut suomeen asti mm lainasanat: ”sali”, ”salonki” ja ”halli”.

    • Matias, englannin leg on raajaan viittaava sana ihan sama onko laina tai samanjuurinen, toisalta lainakin ON tietysti samanjuurinen. Englannissa on muutenkin tavattmanpaljonhepraismeja, mm brit ish=liiton mies
      Jos yrityksesi olla hauska sijasta ottaisit myös kontelkstit ja muodon huomioon,huomaist että heprean kulkemista merkitsevässä verbissä on tuo jalka (huoma suomenkIN konsonantit sanassa J aL K a ja verbi KuL kea) osio on לֵךְ . Taivutusmuodot ovat paljonpuhuvat, etenkin muoto יֵלְכֿוּ KuL kivat. (KuLjen tänään JalKasin kauppaan)
      היא תֵּלֵךְ
      אתה תֵּלֵךְ
      את כִֿי
      אני אֵלֵךְ
      הם יֵלְכֿוּ
      Siis לָלֶ֫כֶת הוֹלֵךְ הָלַךְ יֵלֵךְ לֵךְ
      ללכת הולך הלך ילך לך
      pa. intr. BH kulkea, kävellä, vaeltaa, mennä pois,

    • Seppo

      Huomaan, että leikittelet erilaisilla kirjainyhdistelmillä ja niiden esiintymisillä muutamissa sanoissa. Jonkun yksilön omissa mielleyhtymissä noilla voi olla huvittava tai älyllisen leikittelyn asema, mutta niillä ei ole mitään reaalista kosketuskohtaa minkäänlaiseen yleispätevään kulttuurisen annin tai kehityksen eteenpäin viemiseen. Nokkeluudestaan huolimatta ne eivät kuvaa kulttuurien kehittymisen lainalaisuuksia eivätkä suuntaviivoja.

    • Etkö Matias selviä keskuteluissa toisen yläpuolelle ilman noita manipulatiivsia harhanjohtavia käsiteitä kuten’ leikittelet’. Analogioiden havaitseminen ja niiden kirjaamine ei oe mitään ’leikitelyä’. Suomenja muinaisheprean samuksia havaitsivat jo aikanaan Turun yliopiston rehtori, Wettenhovi-Aspa ja sittemin adventistikirjoitaja Pikko Kakko kokosi Nettiin vastavuuksista monisatAisen sanaston. (Lista on poistettu,kenekähän toimesta?)
      Minä käsitelen tässä vain YHTÄ(!) kirjainryhmää JKL ,joka esiinty sekä suomessa että hepreassa nimeoman ’kulkemiseen’ ja ’jalkaan’ liittyväsä ns lähikontekstissa.
      Ei hepreassa enkeliin ja kulkemiseen liityvät samat kolme radikaalia suinkaan sattumia ole. ’Enkeli’ eli nimeoman taivaalla kulkenut olento.
      Jo olenko muka väittänyt noiden samuksien liityvän ’kulttuurien kehittymiseen’. Mistäoikein -sorry-poimit olkia noihin jatkuviin nukkeihisi, luet aian viestini joko ali tai yli ja yliolkaisesti ohitat varsinaisen substanssin.
      Suomalaisten alkuperä on muuten jäljitetty äidin (mitokondrio) puoleiselta linjalta eteläiseen länsi-Eurooppaan, joten esteitä suomenja heprean muinaiselle kohtaamiselle ei ole ollut.

    • Kakon laajaa lueteloa en enää löäytänyt muta törmäsin tähänsuppeampaa joka sekinon varsinvaikutava sile kenusklta nähdä mit näkee:
      אוי oi – suomeksi; oi, voi, אהה aha – aha, אי ei – kieltosana ei
      אל al – kieltosana älä (arameaksi lausutaan ”lää”) טבח tapach – verilöyly, tappo
      אם em – äiti (emo, emä, amma, mamma, ämmä, imettää jne)הולל holel – hullu (unohda vokaalit, eli hll)חזה chazah – katsoa חבר chavar – kaveri, jäsen
      chamber – kammio, kammari טיפה tipah – pisara, tippa
      קול kol – ääni -> kuulua, kuulla, kolina זה seh – tämä, se
      has – hys קטן ketanah – pieni, kittana (vanha ilmaisu pienelle)
      גמל gamal – kameli דָּבָר davar – sana, asia, (tavara)
      נערה naara – tyttö (naaras) איש ish – mies (isä)
      מדה midah – mitta, määrä קריאה kirjah – lukeminen
      אב av, abba – isä, (appi, pappa)
      חלק khalak – poikki, halki (halko), jaettu, leikattu חלק khelek (sama sana kuin edellä) liukas, luistella, liukua -> kelkka חמס hamas – väkivalta, ilkeys (hammas, hammastella= vahingoittaa, ilkeillä) תלה telah – hirttää, teloittaa
      חח chach – koukku כלי keli – tarvikkeet, kalut (työkalut, leikkikalut ym.)
      חרב cherev – miekka, sapeli, teräase, kirves קבה kepha – ruuansulatus, vatsa, kupu
      חמ chum – kuumuus, helle לחי lechii – leuka
      אדמה adamah – maa מעט meat – vähäinen, mieto נעם na`am / naim – miellyttää, ihana, herkullinen (nam)
      נח נוח noach / nach – lohdullinen / levätä (nuokkua, nukkua) פלה pala – erottaa, jakaa, paloitella בנה bana – rakentaa, pinota
      בנ ben – (jonkun) poika -> pentu, penikka כר kar – karja
      כנס kanas – kokoontuminen, joukko -> kansa, kanssa
      דעת da`at – tieto, taito ארח orach – ura, polku
      שלל shalal – saalis צלם zelem – kuva, kuvata – liittyy sanaan silmä ja ehkä myös salama (ukkosen) mar – katkera, katkeruus =marina
      ruus, rash – köyhä, puutteenalainen, raasu
      שק sak – säkki גחל gechel, gechalim – kekäleet, tuliset hiilet.
      nauur – nuoruus. kukija – käki
      לולא lulei – ellei קרח kerach – jää, kuura, rakeet.
      קנא kana / kinah – kadehtia, kiivailla / kiivaus (kina)
      עץ ets – puu -> metsä חיק chek – povi, rinta, -> kikki
      מנע mana – estää, kieltää, pidättää -> monissa kielissä hengellinen merkitys, kuten suomen ”manata” (estää, kirota, sitoa jkn). פעם pa`am – askel, isku, lyönti, kerta, alasin -> ”pam”. ירש jarash – ottaa omaksi (riistää), valloittaa -> le riistah – perinnöksi ”riistoksi” (riista = vanhastaan tarkoittanut myös omaisuutta) riiv – riidellä, käydä oikeutta. Ps.35:1 riiva Adonai et jeriivai – riitele Adonai riitapuoltani vastaan. Muinoin oikeudessa riitapuoli oli samalla syyttäjä eli riivaaja.

Kirjoittaja

Tepsa Pentti
Tepsa Pentti
Olen taustaltani lappilainen teologi, pappi ja uskonnon opettaja, Vanhan testamentin eksegeetti ja Kemijärven seurakunnan kirkkoherra.