Elämä taivaassa on suurin aarteemme

"Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa." (Sananlaskut 15:17)

Sunnuntai 09.09.2018
16. sunnuntai helluntaista
Jumalan huolenpito
Evankeliumi: Matt. 6:19-24

Jumalan huolenpito on elämämme edellytys. Hän pitää meistä joka päivä, joka tunti, joka sekunti. Mikrosekuntiakaan ei kulu etteikö hän rakastaisi meitä ja antaisi kaikkea mitä me todella tarvitsemme.

Tästä seuraa että saamme jättää kaikki huolemme hänen käsiinsä. Jokainen hetki hän on kanssamme. Hän on elämämme voima ja turva. Luottamus Jumalaan ei ole välinpitämättömyyttä elämämme hoitamisesta, vaan turhien huolien pois heittämistä, niin että rohkeasti saamme heittäytyä eteenpäin elämämme juoksuradalla.

Evankeliumissamme asetetaan vastakkain perimmäisen luottamuksemme perusta. Rakentuuko elämämme yksistään tämän maailman voimiin ja tämän maailman pyrkimyksiin, kaikkine sen asettamine rajoituksineen ja kahleineen vai onko perustana jotain enemmän? Ajallinen näkökulma voi sinänsä olla aivan asiallinen ja mielekäs - omiin rajoihinsa asti - , mutta silloin ei elämäämme muodostu kokonaiskuvaa, vaan lyhytnäköiset tavoitteet vangitsevat elämämme pysäyttäen vapauttavan eteenpäin menon.

Tämän rajallinen näkökulma ylittyy, kun huomaamme että kaikki ajallinen hyväkin on vain ja ainoastaan Jumalan antamaa lahjaa. Silloin meidän sydämemme ja koko elämämme suuntautuu pysyvää ja katoamatonta päämäärää kohti.

Osan ja kokonaisuuden näkemisen eroa kuvaa seuraava tekaistu tarina. Kaksi miestä samalla työmaalla tekevät samanlaista työtä: hakkaavat kiviä rakennuksen kiviseinää varten. Kummaltakin kysytään mitä he tekevät. Toinen sanoo mistään piittaamaton ilme kasvoillaan, että hän hakkaa kiviä, mutta toinen kertoo iloiten ja toiveikas ilme kasvoillaan, vaikka työstä väsyneenäkin, että hän rakentaa kivikirkkoa.

Tai otetaanpa toinenkin esimerkki kahdesta pojasta, jotka kulkevat yhteistä polkua metsän keskellä. Toinen pälyilee ympäriinsä ja on koko ajan varuillaan. Hän ei selvästikään tiedä, missä he vaeltavat. Ollaan kulkemassa sellaisella metsänlohkolla, missä hän ei ole ennen käynyt. Toinen puolestaan hyppelee vapautuneesti ja ohi mennessään penkoo puskia ja katseellaan seuraa lintujen lentoa, sammaleen vehreyttä ja mitä pensaikkojen kätköistä löytyy. Hän tuntee polun ja tietää sen johtavan kotia kohti.

Evankeliumissamme taivas ja maa asetetaan toistensa vastakohdiksi. Kerronnon muoto palvelee kuvauksen selkeää hahmotusta. Osaltaan se perustuu heprean kielen rakenteeseen. Kielessä ei ole komparatiivia, vaan vertailtaessa asiat pannaan toistensa vastakohdiksi. Monesti vieläpä niin että paras ja toiseksi paras pannaan vastakkain. Näin kaikkein parhain saadaan selvemmin nostettua esille kuulijan tarkkailtavaksi

Näin myös evankeliumissamme Jeesu asettaa kaksi elämän ylläpitoon oleellisesti kuuluvaa näkökulmaa vertailuun. Arkisessa elämässämme tarvitsemme varastoja: Ruuan varastoja nälkää vastaan, vaatteiden varastoa kylmää vastaan ja elämämme turvassa asumiseen kodin, riittävän määrän rahaa, jotta voimme hoitaa asiamme jne.

Juutalaisen kerrontatyylin perusteella siis huomaamme, että näistä elämän alueista on pidettävä huolta. Muutoin Jeesus ei olisi pannut arkisen elämän "aarteita" toiseen vaakakuppiin, kun hän halusi korostaa sitä mikä on vieläkin tärkeämpää: Oikea Jumalasuhde, elämä Jumalan lapsena, usko ja toivo suunnattuna taivasta kohti. Taivaan aarteet ovat koko elämämme tärkein aarre.

Uskon voimasta meillä on tavoite selvillä: "Taivasta kohti matka käy." Koska Jumala on kanssamme, niin saamme pitää silmämme avoinna ja suunnata katseemme tulevaisuutta kohti. Jumala on tulevaisuuden Jumala ja tulevaisuus on Jumalan käsissä.

9 kommenttia

    • Seppo Heinola sanoo:

      Aarre taivaassa lienee usein kuin kuin säkissä ostettu sika, josta ei tiedetä onko se sika edes säkissä. Pääa asia näyttäisi usein olevan että säkin ja sian myynyt saa rahansa. Ja aarre saadaankin jo maan päällä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Kaikki ajallinen on katoavaista, mutta Jumalan lupaus pysyy vahvana. Siksi Jumalan taivas on olemassaolossaan vahvempi ja turvallisempi investointi elämämme perustaksi kuin mikään ajallinen.

      Ajalliset investoinnit ovat nekin tarpeellisia, mutta ne riittävät vain tätä kotvan kestävää aikaamme varten, mutta ikuisuuden suuri lahja kestää aina iankaikkisuuteen asti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Einäytä lupaukset aina pitävän. Kun Jeeuskin lupasi antaa mitä vain hänen nimissään anotaan ja tuskin ovat mitä vain saaneet. Eikä tullutkaa-vaika Jumala opetustenmukan olikin- pian kuten oli luvannut.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Olemme keskustelleet aiemmin varsin pitkään siitä, että Jeesus olisi antanut katteettoman lupauksen palata ”pian”. Tuo ilmaus esitetään Ilmestyskirjassa, joka ei liene niitä kaikkein selkokielisimpiä osia Raamatussa. Tuon keskustelumme aikana käsiteltiin kenties kaikki väitteen tueksi esitetyt raamatunjakeet.

    Tuo virheellinen ajatus oli esillä jo Jeesuksen ollessa maan päällä. Hän tyrmäsi sen selkein sanoin: ”Jeesus esitti vielä vertauksen, koska hän oli jo lähellä Jerusalemia ja monet luulivat Jumalan valtakunnan ilmestyvän aivan kohta”(Lu19:11).

    Nyt viittaat Seppo siihen, että Jeesuksen lupaus rukousvastauksista on ylimitoitettua. Kenties mielessäsi on ajatus ”Mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen”(Joh14:13)?

    Oletko Seppo havainnut Raamatussa reunaehtoja tuolle Jeesuksen lupaukselle? 1,Joh5:14 alkaa samalla asiasisällöllä: ”Mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen”. Mutta sitten on lauseessa oleellinen jatko: ”hänen tahtonsa mukaisesti”.

    Jos lottovoittoa siis ei tule tiukasta rukoilemisesta huolimatta, vika ei ole Raamatussa esitetyssä Jeesuksen lupauksessa. Itse uskon Jeesuksen lupausten kestävän kriittisetkin arvioinnin, kun kokonaisuus huomioidaan. Matias esittää siten erittäin hyvin perusteltavissa olevan lausuman ”Jumalan taivas on olemassaolossaan vahvempi ja turvallisempi investointi elämämme perustaksi kuin mikään ajallinen.”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      (Tuo Joh 5:14 menee alkuosaltaan sanatarkasti: ”Me saamme rohkeasti lähestyä Jumalaa uskoen, että hän kuulee meitä, mitä sitten pyydämmekin”. Ja sitten tulee tuo tarkennus.)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Blogissa tulee hyvin tasapainoiselta tavalla esille toisaalta ”aarteiden kokoaminen taivaaseen” ja toisaalta aineellisen tarve jokapäiväisessä elämässä. Kiitos siitä.

    Luukkaan evankeliumissa on aiheeseen nasevasti liittyvä Jeesuksen opetus. Se yhdistää päivittäin käyttämämme ”aarteet”, ”väärän rikkauden”, noihin taivaallisiin: ”Minä sanonkin teille: hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole.”(Lu16:9)

    Aika fiksua sijoitusneuvontaa ”pitkään salkkuun”?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elija Tolonen sanoo:

    Kerron aluksi Äitini kaksi rukousvastausta.Jotka kasvattivat minussa jo lapsena lujan luottamuksen Jumalan hyvyyteen ja hänen olemassa oloonsa. Kun isämme,oli halvaantunut 27 vuotiaana ollessaan tukinuitossa.Isällä ja Äidillä oli silloin puolitoista ja puolivuotiaat pojat.Aika kova kohtalo nuorella avioparilla.Huonokin kohtalo voi koitua siunaukseksi. Nimittäin Isäni koki sen jumalan kutsuna.Hän sai tehdä parannuksen,sai syntinsä anteeksi.Hänestä tuli Jeesuksen sovitukseen luottava Taivastien kulkija.Elettiin aikaa jolloin invaliideillä ei ollut minkään laisia apuvälineitä.Kainalosauvoista alkaen kaikki piti ”värkätä” itse. Kysymyksessä ,oli pieni mökki järvenrannalla. Vuosia ,oli jo kulunut. Äitini aamusyönnin jälkeen sanonut,”Nyt syötiin viimeinen ruoka,jos ei mennä hakemaan ,ei ole ”puoliseksi”mitä syödä.Tämän jälkeen Äitini oli mennyt ”rantteelle” tekemään halkoja.Jossa hän polvistui halkopinon viereen ja rukoili.” Sinä lähetit ”Kaarneet tuomaan ruokaa Eliaalle Keritinpurolle,sinä voit sen tehdä meillekkin”. Hän jatkoi halkojen tekemistä.Tuli päiväkahvin aika.Hän oli tullut sisälle.Rukiinjyvistä tehtyistä ja korvikkeella sekoitetuista jauheista keittänyt kahvin.Tässävaiheessa pojat olivat kysyneet,”eikö se Äiti mennytkään hakemaan ruokaa”.Johon Äiti oli vastannut ”.Lähettihän se jumala Kaarneet viemään ruokaa Eliaalle Keritinpurolle.Jospa se lähettää meillekin.” Kahvin juotuaan hän meni jatkamaan halkojen tekoa. Kylällämme ollut opettaja oli ottanut kaksi oppilaistaan ja sanonut heille,”ei sitä mahda olla Käänneniemelläkään paljon mitä syödä”.Hän oli lähettänyt ne oppilaat tuomaan kotiimme ruokaa. Kun Äiti tätä kertoi ,hän sanoi ”ei Jumala hänen vuokseen vastannut rukoukseen,vaan se vastasi ,että lapset uskoisivat meillä olevan rukouksia kuuleva Jumala.” Toinen tapaus ajoittuu vähän myöhempään aikaan.Äitini aikomus oli ollut päästä käymään ,”Perttuli kirkossa. Hänellä ei ollut sellaisia kenkiä.Hän oli lähettänyt vanhimman veljeni hakemaan lainaksi kengät naapurin emännältä.Hänellä oli samankokoinen jalka.Veljeni ei kuitenkaan ilennyt mennä niitä lainakenkiä hakemaan.Vähän kauempana ,oli kauppa josta otti ne kengät velaksi. Tultuaan kotiin,Äidille selvisi miten veljeni oli menetellyt. Oli sanonut ”voi lapsi raukka mitä sinä olet tehnyt.Eihän meillä ole ikinä millä niitä maksaa.”Äiti aloitti rukoilemisen,”lähetä sinä Jumala meille jostakin se raha niiden kenkien maksuun.Syksy oli ollut jo pitkällä,kun eräänäpäivänä oli tullut Virosta kirje.Lähettäjänä Mikko Reponen Hän oli kirjoittanut.”Sain Jumalalta kehoituksen lähettää teille rahaa.Kirjeessä oli ollut 500 markkaa sen aikaista rahaa. Äiti oli sanonut Isällemme ”.se raha on rukoiltu Jumalalta niiden kenkien maksuun. Tässä Äitini kohdalla toteutui se raamatunkohta.”Kun te rukoilette,niin uskokaa jo saaneenne. ”Kaikki koituu niiden parhaaksi,jotka Herraa rakastavat.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit