Elämä kosmoksessa
Avaruustutkimus on tuottanut tähän mennessä reilut 4 000 havaittua eksoplaneettaa. Lisää löytyy jatkuvasti. Maapallon kaltaiset planeetat eivät ole minkäänlainen harvinaisuus. Viimeisin Nasan löytämä planeetta saattaa olla jopa elinkelpoinen. Löydökset ovat tässä vaiheessa tutkimusta korkeintaan kosmoksemme takapihaa, jos sitäkään.
Konservatiivisimmat kritsityt, kuten kreationistit, ovat sitä mieltä - ja vieläpä erityisellä ehdottomuudella - että asuttamamme planeetta on ainoa elämää kantava planeetta koko maailmankaikkeudessa. Elämä on heidän mukaansa luotu tänne erityistä tarkoitusta varten, erityisillä jumalallisilla keinoilla.
Linnunradan jokaista tähteä (joita on satoja miljardeja) kiertää havaintojen mukaan keskimäärin vähintään yksi planeetta. Osalla tähtiä on useampia planeettoja. Pelkästään omassa galaksissamme on siis satoja miljardeja planeettoja. Havaittuja muita galakseja taas on arvion mukaan pari biljoonaa, joilla kaikilla on todennäköisesti keskimäärin saman verran tähtiä ja planeettoja kuin meidänkin galaksissamme.
Tällaiselle uskonnottoman retaleelle havainto tarkoittaa hyvin suurella todennäköisyydellä sitä, että elämää on muuallakin, jopa väistämättömästi. Mahdollisuuksia on niin paljon, käytännössä rajattomasti, että mikään epätodennäköisyys ei riitä pyyhkimään elämän mahdollisuuksia muualla.
Entisenä Jehovan todistajana, kreationistina, muistan olleeni kovin varma siitä, että näyttelemme maailmankaikkeuden ainoalla elämän näyttämöllä. Sittemmin perehdyin maailmankaikkeuden kokoon ja arvoituksiin hieman toiselta näkökulmalta. Osoittautui, että näkemykseni olivat uskonnollisen propagandan värittämiä.
Kun olin vielä nykyistäkin nuorempi ja mukana todistajien toiminnassa, aidosti kiinnostavia Jehovan todistajien kirjoja oli kovin vähän. Yksi kirja oli kiinnostavuudessaan ylitse muiden ja se oli Elämä maan päällä - kehityksen vai luomisen tulos? Tätä kirjaa tutkittiin moneen kertaan nk. kirjantutkisteluissa. Muistan olleeni ylpeä siitä, etten uskonut tieteeseen sen luonnontieteellisessä, evoluutioteoriaa kannattavassa mielessä. Sittemmin kävi ilmi, että useimmat kirjan lainauksista olivat tarkoituksellista väärinlainaamista, lainauslouhintaa, joka on kreationismissa kovin tuttua. Kirjan lukuisista lainauksista yli 60 oli aseteltu epärehellisesti, niin että lainaukset antoivat täysin päinvastaisen kuvan alkuperäiseen tekstiin nähden. Vartiotorni-seuran sama epärehellinen lainauslouhinta jatkuu edelleen.
Lähikosmoksemme mittasuhteita voi hahmottaa vaikka niin, että jos levität etusormesi ja peukalosi kymmenen sentin päähän toisistaan ja ajattelet, että se kuvaa Maan ja Auringon välistä etäisyyttä, siinä mittakaavassa seuraavaksi lähin tähti löytyy noin 40 kilometrin päästä. Ja näitä tähtiä on satoja miljardeja pelkästään omassa galaksissamme.
Mitä mieltä sinä olet, voisiko maailmankaikkeudessa olla elämää muuallakin?
Jos olet uskova, mitä elämän löytyminen muualta tarkoittaisi uskosi kannalta, jos mitään?
81 kommenttia
Sari Weckroth: ”Kiitos Wikipedia-linkistä, mutta huomautin itse aiemmin siitä miten eri merkityksissä sitä käytetään ja mitä sillä tarkoitetaan, tai voidaan tarkoittaa. Siksi kysyin heti alkuun mitä tarkoitat sillä.”
Hyvähän se on aina täsmentää, niin tiedetään varmuudella, mitä kukakin tarkoittaa ja millä termillä. 🙂
Sari Weckroth: ”Se, että sitä on käytetty, ja käytetään, tarkoittaen ylipäätään kaikkia Jumalaan ja luomiseen uskovia, on ikävä tosiasia, ja tällöin sana on saanut leimaavan, ja jossain määrin alentuvan/väheksyvän sävyn.”
Ehkäpä ne, jotka käyttävät termiä yleisleimaavassa merkityksessä, eivät omaa kovin syvällistä tuntemusta uskosta ja uskonnollisuudesta. Sitä kun on tosiaan niin monenlaista.
Sari Weckroth: ”Mutta, jännää. Minä aloin oikeastaan jo joskus teininä ajatella, että se, että jokin on tapahtunut ei tarkoita että se olisi mahdollista. Tämä on paradoksi, mutta näin sen oikeasti näen.”
Hyvin mielenkiintoinen ajatus. Siis todella. Antaa siivet vaikka minkälaiselle spekuloinnille. 😀 Joskus umpirationalistinkin on hyvä heittäytyä erilaisten mahdottomuuksien maailmaan.
Sari Weckroth: ”Eli onko meillä muuta syytä ajatella/olettaa, että (älyllisen ja monimuotoisen) elämän synty maapallolle, tai ylipäätään, on mahdollista, kuin se, että näin on ilmeisestikin tapahtunut?”
Jos nyt laskeudun mahdottomuuksien hajatelmista takaisin maan pinnalle, niin lähestyisin kysymystä elämästä itsestään – mitä se vaatii ja mistä se koostuu. Oma osoitteemme Linnunradan reunalla on ihan tavallinen paikka, jossa on ihan tavalliset olosuhteet. Kosmos on aivan tulvillaan tällaisia paikkoja. Kosmos on myös tulvillaan kaikkia elämän rakennuspalikoita, joka puolella. Mekin koostumme tähtipölystä ja löytyypä meistä jopa kultaa. Kulta taas syntyy äärimmäisen valtavissa supernovissa, jotka vaativat tavallista huomattavasti isompien tähtien elinkaaren väkivaltaista päätöstä.
Näkisin joka tapauksessa, että kysymys elämän ja älyllisen elämän esiintymistiheydestä kosmoksessa, ovat kaksi ihan eri luokan kysymystä. Tässä blogissa lähdin yleisesti minkä tahansa elämän esiintymisestä muualla.
Ismo Malinen: ”Tiede pitää maankaltaisen planeetan syntymistä epätodennäköisenä tilastollisesti tarkasteltuna. Todennäköisyys on 0,0000000000078125% eli käytännössä ei ole mahdollista, että maassa olisi elämää.”
Tämä on tietyissä uskonnollisissa piireissä valitettavan yleinen lähestymiskulma asiaan. Otetaan yksittäinen epätodennäköinen tapahtuma ja lasketaan sille todennäköisyys, jonka jälkeen todetaan kylmän viileästi, että ei ole voinut tapahtua.
Lähestymiskulma on kuitenkin täysin väärä. Jos haluamme laskea todellisen todennäköisyyden erilaisille tapahtumille, meidän tulee ottaa huomioon kokonaisuus. Se, että elämää syntyy jollekin tietylle planeetalle, on tietenkin mahdollisuuksien tuolla puolen. Mutta kun laitat jonoon triljoonia planeettoja, todennäköisyys sille, että jollekin planeetalle muodostuu elämää, on aivan toisenlainen kuin mitä tietyt uskonnolliset piirit mielellään esittävät.
Esitys siitä, että tietynlaisen planeetan syntyminen on epätodennäköistä, joten sitä ei voi tapahtua, on yhtä lyhytnäköinen kuin esitys siitä, että koska loton päävoiton saaminen on niin tavattoman epätodennäköistä, kukaan ei voi voittaa sitä. Jos yrittäjiä olisi yksi, tilanne todennäköisesti olisi juuri se, että kukaan ei voittaisi koskaan loton päävoittoa. Mutta koska meitä on paljon, joku sen aina lopulta naaraa.
Maankaltaisten planeettojen kanssa on ihan sama asia. Pelaajia, eli planeettoja, on niin paljon, että on yhdentekevää kuinka epätodennäköistä juuri tietynlaiset olosuhteet ovat. Jos olosuhteet ovat luonnonlakien mukaisia (kuten ovat), niitä esiintyy siellä täällä väistämättä – aivan kuten joku voittaa lotossakin väistämättä.
Toisaalta koska maankaltaisten planeettojan synty on yksittäisinä otoksina epätodennäköistä, se on juuri se syy, miksi niitä ei löydy kosmiselta takapihaltamme riesaksi asti. Voihan olla, että maankaltaisia planeettoja löytyy keskimäärin pari kolme jokaisesta galaksista. Tällöin puhuttaisiin esiintymistiheydestä noin yhden suhde sataan miljardiin planeettaan.
Kiitos Antero asiallisesta kommentista. Meidän täytyy kuitenkin rehellisyyden nimissä puhua uskosta, sillä todellisuutemme syntyminen on paljolti vielä uskon varassa. Sinä et voi todistaa, enkä minä voi todistaa asioita kumpaankaan suuntaan.
Itse uskon, että on mahdollista, että elämää on muuallakin, mutta siitä ei ole mitään näyttöä. Jos elämää on, niin sillä täytyy olla sattumaa suurempi tekijä, sen mielestäni todistaa jo maapallon elämä, joka ei ole syntynyt todistettavasti sattumalta. Kaikella on tekijänsä, paitsi Tekijällä. (Hebr. Kielellä Jumala = Kaiken alkaja ja ylläpitäjä)
Sinä taas uskot vakaasti, että elämää täytyy olla muuallakin, mutta mitään näyttöä siitä ei ole. Uskot kuitenkin sattumaan myös maapallon elämän suhteen, jota hiukan ihmettelen, sillä tiede ei ole pystynyt todistamaan, että elämää voisi syntyä ns. Petrimaljassa lukuisista yrityksistä huolimatta.
Tiede on hämillään elämän syntymekanismin kanssa. Selitykseksi pyritään aina tuomaan määrättömän pitkä aika, jossa kaikki on saanut hiljalleen alkunsa, mutta kun edes tuota alkua ei ole pystytty todentamaan, ei siis minkäänlaista, ei alkeellisintakaan. Tyhjästä ei voi syntyä, kuin tyhjää.
Elämän monimuotoinen syntyminen on edelleen tieteelle täysi mysteeri, eli mysteeriin uskomiseen on jokaisen ei teistin edelleen uskominen.
Minulle taas Kristittynä on uskoni kohde itse ilmoittanut Luoneensa Telluksen ja koko universumin tähtineen. Uskosta on siis kysymys kaikkien ihmisten kohdalla, kun puhutaan elämästä kosmoksessa.
”Tieteen mukaan tyhjästä syntynyt maailmankaikkeus on itse asiassa täysin mahdollista ja varteenotettava selitys maailmankaikkeuden olemassaololle”. A.Syrjänen
Niinpä. Tuo on hypoteesi ja ilmeisesti laajasti vielä ajatuksen tasolla. Mitä meille vielä ajan saatossa selviää? Mielenkiintoista on seurata tieteentekijöiden tutkimuksia, mutta on monet heistä ovet myös sitä mieltä, että liian monta kysymystä on vielä auki, jotta kaiken olevaisen merkitys selviäisi. Oletko itse valmistautunut siihen, että tiede löytää Jumalan?
”Sillä minä tahdon, että te tiedätte, kuinka suuri kilvoittelu minulla on teidän tähtenne ja laodikealaisten ja kaikkien tähden, jotka eivät ole minun ruumiillisia kasvojani nähneet, että heidän sydämensä, yhteenliittyneinä rakkaudessa, saisivat kehoitusta omistamaan täyden ymmärtämyksen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä. Tämän minä sanon, ettei kukaan teitä pettäisi suostuttelevilla puheilla.” Kol.2:1-4
Paavali, oli varma, että Kristus oli se luvattu Messias, josta kaikki kirjoitukset kertovat aina antiikin alusta asti, olihan tuossa ajassa eläville jo vanhastaan tiedossa, että Jumala on, eikä niin, etteikö Jumalaa olisi. Jumalan tunteminen on paljolti sitä, että tunnemme, mitä Hän on itsestään ilmoittanut. Hänet voidaan löytää Kristuksessa, jolla ei ole synnin rajoituksia, jotka taas hallitsevat ihmistä ja ihmiskuntaa.
Kirkkaudessa ei ole mitään väärää. Tämä Kirkkaus on kätkettynä maailmaan kummallisessa astiassa.
Monen monile antiikin nerolle oliselvää,ettäelämään on mailamnakaikudeesa muualla paljonkinja että maailmankaikeus on ääettömänsuuri biljooninen taivankapaleineen. Näin ajattelivat mm. Demoritos, Thales, Aristharkos, Anaksagoras, Herakleitos, Pythagoras Methorodos , Vergilius ja Seneca. Erityisen merkittävä on Vergiliuksen ns. Gumean ennustus, jossa hän näki toisen rodun laskeutuvan ’taivaallisista maailmoista’ maan päälle. Valitettavasti tämän ajatelun kehittymisen onnistui kirkko valtaan päästyään pysäyttämään Euroopassa lähes 2000 vuodeksi ja moderni tähtitiede pääsi kehittymään vasta valistuksen vapaudessa valistushallitsijoiden annettua sille mahdolisuuden.(Kant,Laplance)
Ismo Malinen: ”Oletko itse valmistautunut siihen, että tiede löytää Jumalan?”
Olen Sepon kanssa samoilla linjoilla siinä, että vaikka jokin jumala löytyisi, sillä tuskin olisi kovinkaan paljon tekemistä niiden jumalien kanssa, joita erilaiset uskovat pitävät Jumalanaan. Ihmiset kun tuppaavat muokata Jumalastaan oman näköisensä.
Yleisellä tasolla en toki kavahda mitään mitä tiede löytää ja pystyy todentamaan, koska todellisuus ei riipu siitä, mitä mieltä minä siitä olen tai miltä se minusta tuntuu.
Jos maailmankaikkeudessa on maapallon ulkopuolista elämää, niin siitä ei vielä ole empiirisiä todisteita, jos Jumalaa ei oteta lukuun. Vaatii myös suurta uskoa pitää itsestään selvänä, että maan ulkopuolista elämää on.
Kristillinen usko on myös uksoa yliluonnolliseen, jos tuollaista käsitettä voi käyttää tätä ja paljon muutakin se on. Se on myös Jumalan tuntemista Kristuksen kautta.
”Vaatii myös suurta uskoa pitää itsestään selvänä, että maan ulkopuolista elämää on.”
No ei vaadi, vain hieman logiikkaa, asia on mitä ilmeisin kun ajattelee maailmankaikeuden valtavaa kokoa ja biljoonia planeettoja, jotka voivat olla ja monet myös ovat aivan maan kaltaisia.
Kirjoittaja
Antero Syrjänen
Olen 70-luvun lopulla syntynyt nuori mies läntisestä Suomesta. Perheeseen kuuluu vaimo ja muutama pörröinen lemmikki. Synnyin Jehovan todistaja -sukuun ja -perheeseen. Blogeissani tulen käsittelemään, ainakin aluksi, elämää Jehovan todistajien maailmassa ja ympäristössä. Jos haluat kysyä todistajuudesta (tai ottaa muuten yhteyttä) yksityisemmin, sähköpostiosoite on: tantero.syrjanen@gmail.com
Anita Ojala: ”Se, että ei ole estettä elämän ilmenemiselle muualla avaruudessa, ei vielä edellytä sanomaan, että on todennäköistä. En tiedä, onko estettä yksisarvisenkaan olemassaololle, mutta ei sen olemassaolo ole todennäköistä. Mitä tahansa voidaan pitää todennäköisenä tällaisella perusteella.”
Nämä ovat niitä kuuluisia näkökanta-asioita. Sinusta liki ääretönkään avaruus ja loputtomat mahdollisuudet eivät ole peruste sanoa että elämä muualla on todennäköistä. Minulle liki äärettömät mahdollisuudet tuottavat hyvin todennäköisesti elämää muuallekin. Elämän ainutkertaisuuden väite on minulle naiivi ajatus ja kertoo siitä, että omaa ja planeettansa asemaa suunnattomassa kosmoksessa ei ole hahmotettu.
Yksi keino kosmoksen koon hahmottamiseen on katsoa naapurigalaksiamme tarkemmin. Se sumu jota Andromedassa nähdään, on tähtiä. Käsittämättömän isoja taivaankappaleita, käsittämättömän etäisyyden päässä toisistaan.
https://www.youtube.com/watch?v=udAL48P5NJU
Anita Ojala: ”Esko Valtaojalla puolestaan on oma maailmakatsomuksellinen agendansa, pelkkä kosmologin titteli ei takaa hänen mielipiteittensä luotettavuutta. Hienoilla titteleillä ja sopivasti valituilla näkökohdilla voidaan tehokkasti hämätä tavallisia ihmisiä.”
Esko Valtaojan maailmankatsomuksellinen agenda on luoda parempaa maailmaa. Hän ei myöskään ole kosmologi, vaan avaruustähtitieteen professori, tosin nykyään emeritus -sellainen.
Anita Ojala: ”Mitä parapsykologisiin ilmiöihin tulee, ei niitä kaikkia todellakaan ole tutkittu. Esim.entinen saatananpalvoja Päivi Niemi kyllä tietäisi kertoa, mitä hänen kodissaan on tapahtunut. Häneltä on ilmestynyt elämäkerta, nimeä en enää muista. Eikä siellä silloin ole ollut ketään “tutkijaa” todistamssa. Samoja kokemuksia on varmaan lukemattomilla ihmisillä, mutta mielenrauhan varjelemiseksi en niihin ole paljon perehtynyt. On silkkaa tietämättömyyttä väittää, että tällaisia ei ole tapahtunut.”
Sitä en osaa sanoa, onko tällaisia tapahtunut (koska emme vielä tiedä kaikkea todellisuuden luonteesta). Totesin, että tällaisia ei ole todennettu vielä koskaan. Ja tällä tarkoitan sitä, että tapaus olisi voitu todistaa tieteellisesti.
Anita Ojala: ”Yleensä tämä tieteen todistama ikä todistetaan parin vuosikymmenen päästä ihan muuksi kuin nyt. Sellaista on tiede. Se muuttuu ja korjaa käsityksiään.”
Nyt seuraa kotitehtävä. Etsi tieteellisiä lähteitä maapallon iästä ja siitä, paljonko tieteen arvio sen iästä on muuttunut ja millä aikavälillä.
Anita Ojala: ”Sitä luojasta, johon Leo sanoo uskovansa, ainakin yksi asia voidaan tietää: hän on täysin piittaamaton luoduistaan ja jättänyt heidät selviytymään täällä kaikkien kauheuksien keskellä ihan omin nokkinensa. Ainakaan hän ei rakasta luotujaan, kuten kristinuskon Jumala. Ja tuntuu pahasti epäonnistuneen ainakin ihmisen luomisessa.”
Juuri tällaisesta Jumalasta maailmasta ja Raamattu juuri kertovat. Omin nokkinemmehan me täällä olemme. Omin nokkinemme olemme myös tehneet paljon hyvää ja pahaa.
Ilmoita asiaton kommentti