Eksymä

Turun Laivastoasemalla vaikutti 60-luvulla armoitettu suunnistaja Aksu. Kuka Aksu on nimeltään, ei ole ratkaisevaa, joka tietää niin tietää ja muita se ei kiinnosta. Hän valmensi aina Lappeenrannan opinahjoon meneviä. Useasti hän aloitti oppitunnin seuraavalla lauseella: Miten liikumme metsässä ilman karttaa ja kompassia? No, opetus oli perusteellista. Siinä käytiin käpi oksien pituudet puissa, naavan esiintyminen ja muurahaispesät sekä kellon käyttö aurinkoon nähden. Valitettavasti vain niitä asioita ei siellä kysytty. Tärkeä tieto osoittautui sillä kohdalla turhaksi tiedoksi.

Sen sijaan tärkeiksi osoittautuivat korkeuskäyrät, polkumerkinnät ynnämuut kohteet maastossa. Kuitenkin kompassin yhteydessä tulivat tutuiksi ainakin osittein lyhenneykset: Nekki, nakki ja kokki. Älköön kukaan kysykö tarkentavia kysymyksiä. Toki merenkulussa tulevat nämä samat, mutta eri termein. Siellä on eksymä ja eranto. Eranto tulee siitä, että maantieteellinen ja magneettinen napa  eivät ole samassa paikassa. Eksymä taas johtuu laivan ja myös pienemmän paatin metalliosien magneettisuudesta. Jos kartta ei ole ajan tasalla ja nämä termiyt hallinnassa merenkulkeminen on onnenkauppaa, vaikka sanotaan, etää tuurilla ne suuretkin laivat seilaa.

Eksymä johtaa eksymiseen. Kaikki ei ole kohdallaan ja silloin saadaan vääriä tuloksia ja tehdään vääriä johtopäätöksiä. Joskus merelläkin eksytään. Erään kerran oli hiukan sumun riekaleita meren yllä. Matkalla kohtasimme pienveneen, joka selvästi tarvitsi apua. Konevauriota epäiltiin, kun sitten olimme hinanneet veneen lähelle Hankoa, miehet kysyivät: Onko tuo Hanko? Kuultuaan myöntävän vastauksen otettiin hinaus irti ja samalla konekkin suostui ärjähtelemään. Kuitenkin kaiken jälkeen vanhenevan maakravuksi muuntuneen miehen mielessä on yksi eli kaksi kysymystä: Opetuslapset kysyivät Hänen toisen tulemuksensa merkkiä ja Hän vastasi yllätävästi: Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä! Eksyminen ja eksyttäminen on kestoaiheita hengellisessä kentässä, mutta se askarruttaa vain osaa kristikunnasta. Osa on kaikkiruokaista, joten aina joku uusi kiinnostaa. Olisiko niin, että kaikki elämme nykyajan Areiopakilla ja kaikki uusi kiinnostaa. Mielellään kuullaan outoja asioita kuitenkaan mitään kunnolla sisäistäen.

Uskonnollisuus on siitä erikoista, ettei siinä ole eksymisen vaaraa, on vain näkökulmia ja mielipiteitä. Elävä usko on aina eksyttäjien listalla kärjessä. Niin olivat toiset apostolitkin alkuseurakunnan aikana. Ne tiesivät jotain enemmän ja kertoivat salaisuuksia, joita Paavali ei ollut kertonut, mahtoiko edes tietää. Miksi sitten eksyttäminen houkuttaa? Jospa tulisi näkyvämmäksi, kun omaksuu jotain sellaista, joka näyttää suurelta, mutta ei aina olekkaan Jumalan tarkoittamaa. Olen kuullut sanottavan, että julistajat kestävät kaikkein vähiten menestystä kaikkea muuta paljon enemmän. Pahin on tilanne, jos paimen ja hengellisen organisaation johtajat eksyvät. Ihmiset ovat sen verran laumasieluja, että mukana mennään tuntui hyvältä tai pahalta. Missä raha, valta ja hengellisyys ovat tekemisissä, on suuri vaara lankeamiselle ja eksymiselle, joka alkaa pienistä kompromisseista ja päätyy useasti suuriin oman edun tavoitteluihin.

88 kommenttia

  • Markku Hirn sanoo:

    Reijo Mänttärille kiitos siitä että hän on huomannut hengen yhteyden körttien ja kveekareiden välillä. Minulle kveekarina hengenyhteys körtteihin on ollut suuri siunauksen lähde.

    Sitten uskoontulosta. Synnyin ja minut kastettiin ja minulle kristittynä oleminen oli itsestäänselvää kunnes törmäsin rippikoulussa niihin jotka alkoivat saarnata ja jopa vaatia uskoontulemista. Se sotki kuviot todella pahasti pitkäksi aikaa. Sitten, muutaman vuosikymmenen jälkeen, olen onnistunut palaamaan jotenkuten tuohon itsestään selvään kristittynä olemiseen ,lyödettyäni sellaisen hartauden muodon joka on tehnyt mahdolliseksi kuunnella sitä kuinka henki rukoilee ja tekee työtään minussa. Tosin kyseessä on vain aavistus sellaisesta mutta en enään voi olla sitä ottamatta huomioon.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ehkä tämän vielä joku lukee. Kerron nyt mielipiteeni. Mielestäni Augustinus teki ison virheen määritellessään vastasyntyneen pimeyden lapseksi. Ihmnistä luodessaan Jumala teki asiat eri tavalla. Hän muotoiki maan tomusta ihmisen ja puhalsi häneen Elämän henkäyksen. Tämän elämän henkäyksen takia lasta ei saa missään tapauksessa sanoa pimeyden lapseksi. Lapsi syntyy kaksiosaisena. Hänessä on maantomusta tullut ja syntiinlangernnut synnin vitasuksen alainen ruumis ja hänessä on Elämän henkäys. On Raamatuillista antaa lapsi heti Jeesuksenhoitoon joko kastamalla tai siunaamalla. Molemmissä on mielestäni sama tarkoitus. Rukous, että Jeesus pitäisi lapsesta huolta. Jossain vaiheessa lapsi joutuu asioihin, jotka rikkovat hänen viattomuutensa ja tulee syntiseksi. Olen nähnyt erään alle kymmenvuotiaan itkevän sydäntäsärkevästi jotain hairahdustaa, joka oli hänelle tullut rasittavaksi synniksi. Ja kyselee saako sen anteeksi. Olen nähnyt myös alle kymmenvuotiaan kasteen. Hän oli pyytänyt itse ilman hoputusta, että hänet kastetaan. Näin hänen kavoissaan taivaallisen loisteen, kun hän tuli vedestä rannalle. Nyt vain luterilaiseen kasteeseen liitetään asioita ikäänkuin itsestäänselvyyksinä, joita ei siinä välttämättä tapahdu. Ei uskovien aikuistenkaan kohdalla voida sanoa, että kaikki tapahtuu aina samalla tavalla, kun vain määrätyt asiat suoritetaan. Luterilaisuiudern tehtäväksi jää uuspakanuuden hiipimisen tarkkailu seurakuntaan. Ja uskovienkasteen harjoittajien tarkkaluksi tulee kolmannen ja neljännen polven kastamisen hyödytys voiko vielä sanoa samat sanat mitä Pietari sanoi aikoinaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Arvostan kaikkia kommentteja, mutta muutama asia täytyy palauttaa keskusteluun, ettei ihan mennä omien mieltymysten mukaan. A) Kirkko ei opeta että kaste pelastaa, vaan, että ilman uskoa kaste on vain vettä. B) Ihminen kastetaan jo tapahtuneeseen ja liitetään Kristukseen kasteessa ja kuten tiedämme jo ennen kuin olemme syntyneet on meidän Pelastuksemme suoritettu ja täytetty Jeesuksen elämässä ja kuolemassa ja ylösnousemuksessa. C) ”Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet. (Gal3:27)

    Jos tuon lauseen C) pystyy kumoamaan, niin väitelköön Paavalin kanssa. Tuoss ei ole yhtään erotusta, vaan siinä sanotaan kaikki! Mikä on siis ihminen joka, turhentaa Kasteen joka on Uskon todellisuutta? Lapsena kastettu on yhtä Kristitty, kuin kuka hyvänsä. Tämä on varma asia ja perusteena sille on Raamatun oma ilmoitus.

    Kristukseen kastaminen on Jumalan tahto, jonka uskovat ihmiset Apostoleista lähtien ovat tehneet ihmisille ja heidän perhekunnilleen yleensä perheen pään tahdon mukaan. On suuri vahinko, että Jeesuksen kaste käskyn toinen osa on Kirkossa unohdettu niin täysin, että on päässyt syntymään sellainen käsitys, ettei opetusta tarvita. Usko syntyy kuulemisesta Jumalan Sanan kautta. Kun kaitettu lapsi saa kuulla Jumalan Sanaa, Jeesuksen opetuksia, niin Pyhä Henki, joka asuu Sanassa vaikuttaa ihmisessä Armossa kasvamista. (Huomaa kasvaminen Kristuksessa on jatkuva prosessi, mutta syntyminen on Raamatullisesti yksi ja selkeä tapahtuma) Syntymiseen me voimme katsoa vain taakse päin tapahtuneeseen. Voimme palata tuohon hetkeen Uskossa ja saada siitä varmuutta, että minutkin on liitetty Kristuksen työhön, joka on minun Pelastukseni Kallio. Omat tekoni ja elämäni on kätketty Kristukseen, en katso enää itseeni, sillä näen vain raadollisen ihmisen, tahdon hyvää ja vihaan pahaa, mutta silti olen luonnostani (se on lihani) ilman Jumalan Kirkkautta. (Kirkas=Puhdas synnistä) Kristuksessa olen Vanhurskas ja Pelastettu Jumalan toimesta, siis autuas, mutta itsessäni näen myös lihallisen ihmisen, joka on Jumalaa vastaan. Tämän Pyhä Henki ihmisessä paljastaa, kun Kristuksen Henki tulee ihmiseen asumaan.

    Kun Kirkko opettaa, että Uudelleen syntymän päivä on kastepäivä, niin Kirkko opettaa Raamatusta nousevan Sanaan perustuvan teologian mukaan, se ei siis ole mikään väärin käsitys, vaan Sanasta nousevan inspriraation seurausta.

    Kun sanotaan Yksi kaste, niin se tarkoittaa todella yhtä kastetta, missä Vesi ja Henki ovat yhdessä (ovat sisällä toisiinsa liitettyinä kuin käsi ja sormet ) eli ei ole olemassa sellaista Kristillistä kastetta, missä ei olisi Pyhää Henkeä.

    Jeesus sanoo: ”Minä ja Isä olemme yhtä.” Tämän me ymmärrämme, mutta miksi meille on vaikea ymmärtää, että vesi ja Henki ovat yhtä? Johannes kirjoittaa: ”Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.”

    Vielä voi uskoontulosta sanoa, että Jumalan Henki vetää ihmistä puoleensa ja Henki on vuodatettu maailmaan Helluntaina ja sen jälkeen sen vaikutukset ovat saaneet aikaan kaiken mitä Jumalan tahto on halunnut. Ei ole mitään erillistä Henki kastetta, mutta ihminen voi täyttyä Hengellä joka vaikuttaa Jumalan Sanassa ja kokea ihmeellisiä asioita. On kyseenalaista vaatia uskovalta ihmiseltä mitään Henki kastetta, kuten joskus kuulee vaadittavan. Jumala jakaa lahjojaan oman tahtonsa mukaan. Kaikilla lahjoilla on kuitenkin sama antaja ja yksi Herra.

    ”Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii, kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä: yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa. Mutta itsekullekin meistä on armo annettu Kristuksen lahjan mitan mukaan. Ef.3:1-7

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Niinpä, ei kaiketi useasta kasteesta mitään haittaa ole, mutta samaan aikaan tulee mieleen, miksi kastaa uudelleen, jos ensimmäisessä on jo saanut kaiken? Ihmisen Uskoa ei sovi epäillä, mutta ihmisen ymmärrys voi olla vailla oikeaa tietoa ja monessa me hairahdumme, jollei meillä ole oikeaa kompassia. Raamatun tuntemus on hyvä kompassi, mutta Kristuksen sisäinen tunteminen vahvistaa Sanan ja on itse Tie..

    Juutalaisilla oli (ja on) useita kasteita, eri käytäntöihin, mutta ne ja monet muutkin seremonialliset toimet tehtiin turhiksi, yhden täydellisen Uhrin kautta. Näinhän Apostolit Raamatussa opettavat. Kun siis uskomme Kristuksen, niin saamme Häneen yhteenliitettyinä kaikki Jumalan Aarteet. Kristuksen sisäinen tunteminen on henkilökohtainen suhde, mutta se ei tarkoita sitä, ettekö yksi ja sama usko olisi kaikilla yhteinen. Seurakunta uskoo yhden ja yhteisen Kristuksen ruumiin. Me olemme kaikki yhteenliitettyinä samaan Juureen Kristukseen, kasteen kautta. Jos joku sydäämestään uskoo ja suullaan tunnustaa Kristuksen Herraksi, niin on sama onko kastettu vauvana tai onko kastettu vasta aikuisena.

    Sydämestään Vanhurskas on Jumalan tekojen seurausta Kristuksessa aina, tässä ei ole mitään poikkeusta. Ihan sama koska on kastettu ja yksi kaste riittää.

    Laitan tähän vielä aiheeseen sopivan lainauksen Lutherilta, jossa kirjoittaa kasteessa uudelleen syntymästä Raamatusta nousevan teologian mukaan, mikäli sen Lauri sallit:

    ”Jumala on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsullaan, ei meidän tekojemme perusteella, vaan oman päätöksensä ja armonsa mukaisesti, jonka hän jo ennen aikojen alkua soi meille antamalla meille Kristuksen Jeesuksen. 2. Tim. 1:9. Jumala pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tit. 3:5.

    Kuinka nämä sanat, joiden mukaan me jo olisimme autuaita, voivat pitää paikkansa? Emmekö elä vielä kurjuudessa maan päällä? Vastaus: Näin on kirjoitettu, jotta Jumalan armon voima ja uskon luonto osoitettaisiin selvästi kaikkia eksyttäviä tekopyhiä vastaan. He tahtovat omilla töillään hankkia itselleen autuuden, niin kuin se vielä olisi heistä kaukana. Se on kuitenkin turhaa! Kristus on kahdella tavalla tehnyt meidät autuaiksi. Ensiksikin hän on itse tehnyt kaikki, mitä autuuteen vaaditaan. Hän on verensä kautta hävittänyt synnin, sovittanut Jumalan vihan sekä voittanut täydellisesti iankaikkisen kuoleman, ja siten ei ole jättänyt meille mitään tehtäväksi. Toiseksi hän on lahjoittanut meille tämän kaiken kasteessa. Se joka uskoo Kristuksen tehneen kaiken tämän, saa totisesti samassa silmänräpäyksessä kaiken. Kaikki hänen syntinsä, samoin kuolema, Perkele ja helvetti ovat poissa eikä hän tarvitse autuudeksensa muuta kuin tällaisen uskon. Sen tähden on oikean uskovaisen koko elämä kasteen jälkeen ainoastaan tämän autuuden ilmestymisen odottamista, vaikka hän omistaakin sen jo nyt kokonaan, tosin kätkettynä. Jos näin ihanat asiat annettaisiin täällä meille näkyvinä, emme voisi kestää, vaan kuolisimme ilosta.

    Älä sen tähden anna tekopyhien eksyttää itseäsi. He halveksivat uskoa, siirtävät autuuden kauas sinusta ja vaativat sinua hankkimaan sitä töillä. Se on turhaa, hyvä ihminen! Pelastus on sisällisesti sinussa ja on jo läsnä, niin kuin Kristus sanoo: ”Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä” (Luuk. 17:21).*

    Perkeleen keksintöä on se myrkyllinen ajatus, ettei autuutta muka ole meille annettu, vaan että meidän on pyrittävä siihen ja tehtävä työtä kuolemaan asti sen saavuttamiseksi. Näin kasteen ja uskon kirkkaus himmenee ja kristityistä tulee pelkkiä pakanoita.” M.Luther

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tässä on bic broblem. Jos sanotaan, että lapsena kasteessa on uudestisynnytty ja saatu Pyhä Henki, niin eikö silloin pidä soveltaa sitä kohtaa: Jos me sitten syntiä teemme, kun olemme totuuden tuntoon tulleet.. Tämä on liian rankka ääneen sanottavaksi. Kuitenkin vieläkin pitää paikkansa, että synnin palkka on kuolema. Jokainen syntiä tehnyt opn vetänyt päälleen kuolemaa ja siksi tarvitaan uudestisyntyminen. Jos katsomme tuhlaajapoikaa. Hän itse ei tiennyt kuolleensa, mutta isä sanoo vanhemmalle veljelle: Veljesi oli kuollut, mutta virkosi eloon hän oli kadonnut ja on taas löydetty. Siis tuhlaaja oli Jumalan silmissä kuollut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”Jos me sitten syntiä teemme, kun olemme totuuden tuntoon tulleet…” Onko uudestisyntynyt tullut totuuden tuntoon? Onko kuitenkin eri asioista kysymys? Juuri uudestisyntynyt lienee Jumalan lapsena vastasyntynyt ja tarvitsee seurakunnan ja siinä vaikuttavan Hengen ohjausta kasvaakseen kristittynä ja tullakseen totuuden tuntoon. Näin ymmärrän.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jos väitetään, että kasteessa tapahtuu samat asiat mitä tapahtui Helluntaina, niin se on pakko tulkita niin, muuten tulee kaksihaarainen kieli.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Missä tällainen väite on esitetty? Toisesta näkökulmasta ensimmäisenä helluntaina tapahtui noin kolmetuhatta kastetta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Ymmärrän, että tulee sanottua ilmeisiä perättömyyksiä. Näin on käynyt nyt sinulle Martti! Näin käy sinulle tuontuostakin. Uskoisin, tai haluaisin uskoa, että ne (perättömyydet) voisivat vähentyä, jos myöntäisit sellaiseen sekaantuneesi. Sanot miten tavatonta tahansa, et ole moksiskaan, kun se todetaan. ’Pyyhit suusi’ ja siirryt seuraavaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      ”Sanot miten tavatonta tahansa, et ole moksiskaan, kun se todetaan.” Tosiasian voi todeta. Vakaumusta ei voi todeta, sen voi vain ilmaista. Sinun vakaumuksesi saattaa minusta olla ’tavaton’, mutta miksi kummankaan tulisi olla sen vuoksi ’moksis’.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • MP! Jos se on sinulle uusi asia, niin sen voi lukea Tunnustuskirjoista kohdista : Perisynti. Kasteessa sen mukaan uudestisynnytään, saadaan Pyhä Henki, niinkuin ensimmäisenä helluntaina. Ja ilman tätä toimitusta sen mukaan ei voi pelastua.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Ymmärrämme uudestisyntymisen varmaankin hyvin eri lailla. Minulle se merkitsee kristillisen vaelluksen alkua, sinulle nähtävästi ainakin jossakin mielessä perille pääsemistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    “Jos me sitten syntiä teemme, kun olemme totuuden tuntoon tulleet…” ja 1938 käännös sanoo: ”Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,”

    Tuossa Hebrealaiskirjeen luvussa 10 on kokonaisuudessa kysymys uskosta ja siitä luopumisesta ja blogin varsinaisesta aiheesta eksymisestä. Tämä on tärkeää huomata. Hebr. 4:16 lukee: Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan. Armossa pysyminen taas on Kristuksessa pysymistä ja Armo häviää kun alamme uudelleen lain alle Kristusta ristiin naulaamaan. Laki on loppu, sille joka elää Armosta. Sijaan on tullut toinen, Uskon laki, Rakkauden mukaan vaeltaaksemme.

    Jos käsittää tuossa synnin teon ilman tuota koko luvun sanomaa, niin me helposti irrottamme tuon lauseen siitä kokonaisuudesta, jossa se on kirjoitettuna ja eksymme, koska ”synti” josta tuossa puhutaan on epäusko. Joka on synnin varsinainen olemus.

    Kyse on tuossa luvussa siitä, jos me luovumme Kristuksen Armosta, niin teemme tahallamme syntiä (olemme epäuskoisia) ja silloin meille ei ole enää uhria. Kirje on osoitettu Juutalaislle, joiden kiusaus oli palata Juutalaiseen uhraamiseen, joka on Totuuden tunteville samaa kuin uskosta luopuminen.

    Jos joku lähtee jälleen lain tielle, niin hän halveksii Jumalan Armotyötä Kristuksessa, eikä Kristuksen kertakaikkinen Uhri ole enää meille Pelastukseksi. Suosittelen tuon luvun 10 lukemista kokonaan tämä ajatus mielessä, niin tuo ”synnin tekemisen” määre muuttuu. Eli jos me lähdemme jälleen lain tielle, niin, Kristus ei ole meille enää avuksi. Tämä on surullista, jos ihminen ajautuu jälleen lain tielle kerran totuuden tuntoon päästyään.

    Paavali puhuu samasta eksymästä Kolossalaisille:

    ”Tämän minä sanon, ettei kukaan teitä pettäisi suostuttelevilla puheilla. Sillä jos ruumiillisesti olenkin poissa, olen kuitenkin teidän kanssanne hengessä ja iloitsen nähdessäni järjestyksen, joka teidän keskuudessanne vallitsee, ja teidän lujan uskonne Kristukseen. Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen. Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen. Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää, ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista. Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin. Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen kauttaan voiton riemun. Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen. Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen ja pöyhkeilee näyistään ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama eikä pitäydy häneen, joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua. Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: ”Älä tartu, älä maista, älä koske!” -sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta-ihmisten käskyjen ja oppien mukaan? Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi. Kol.2:4-23

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ei tässä nyt tartvitse selittää koko juutalaisuutta. On kyse Tunnustuskirjan kohdasta. Jos kerran kaste on yksi kaste, niin eikö silloin merkit pitäisi olla samanlaiset.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Helluntaista vielä sen verran, että Jeesus lupasi lähettää Puolustajan Isän luota ja Puolustaja myös tuli, Pyhä Henki, joka Todistaa Totuuden puolesta. Sen jälkeen Pyhä Henki on ollut maailmassa ja vaikuttaa kaikkialla Uskoa missä Jumalan Pojan Evankeliumia julistetaan ja Herran nimessä rukoillaan. Ihmiset jotka uskovat, uskovat juuri Pyhän Hengen vaikuttamina. Kaste Kristukseen on myös Pyhän Hengen vuodattamisen paikka, ihminen syntyy ylhäältä vedestä ja Hengestä juuri kasteessa. Joka ei synny vedestä ja Hengestä se ei pääse sisälle Jumalan valtakuntaan.

    On erhe luulla, että pelkällä Hengellä kastetaan, muita kuin nuo Apostolit, joille lupauksensa oli annettu. Sillä Luukas kirjoittaa Apostolien teoissa: ”Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: ”Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet. Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen.” Ja sitten kirjoittaa: Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.

    Pyhän Hengen kaste tulella on yksi ja ainutkertainen tapahtuma. Sen sijaa Pyhällä Hengellä täyttyminen on Hengen täyteyttä, jossa ihminen saa kokea ja monesti myös tuntea Jumalan todellisuuden ja yliluonnollisen ulottuvuuden. Näitä ei saa sekoittaa. On kerran tapahtunut Pyhän Hengen tulo maailmaan ja sitten on ihmisen täyttyminen Pyhällä Hengellä, joka ei ole kaste tai uudelleensyntymä Raamatun mukaan.

    Kun ihminen kastetaan, niin Pyhä Henki vuodatetaan ihmisen päälle kirjaimellisesti vedellä ja Henki on niissä sanoissa, jotka lausutaan kastettavan yli. Usko toimii näin, ja sillä on luja luottamus Jumalaan joka synnyttää näin itselleen lapsia. Jos ihminen sitten kasvaa ja eksyy pois ilman opetusta ja Hengen vaikutusta, niin se on nähtävä seurakunnan luopumuksena ja opetuksen laiminlyöntinä. Ihminen voi myöhemmin kuulla jälleen Kristuksen äänen ja palata Hänen luokseen, joka aina kutsuu ja vetää hyvyydellään lapsiaan.

    Uskosta uskoon, kuten sanotaan, kun lapsia opetetaan tuntemaan Jeesuksen Sanat ja lupaukset Armoihinsa ottamisesta. Kun lapsi saa kasvaa Jumalan Armossa, kaikessa viisaudessa ja opetuksessa, niin kuka sanoo: Väärin uskottu? Sillä syntien sovitus koskee koko maailmaa ja meidän lapsemme saavat kuulla sen ilosanoman Kristuksesta Pyhän Hengen kautta, joka seurakunnassa vaikuttaa. Näin sen toivoisi olevan kaikkialla…

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Ismo,

      Otat pitkästi kantaa kaikkeen ja mielestäni menee lähes kaikki sekaisin, tai on sellaista hurskaan tuntuista sanahelinää, jolla ei ole mitään Sanan pohjaa.

      Olen tästä ’vaivastasi’ maininnut ja käynyt kaksi kommenttiasi pala palalta läpi. Jos tietäisin, että luet ajatuksella mahdollisen kommenttini tähän, niin taas kerran yrittäisin selvittää tai selventää missä mitäkin tarkoitat. Voin sen tehdä vaikka yksityisesti, jos tällaiseen yhteistyöhön lupautuisit.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Martti Pentti

    Hyvä oivallus tuo että joillekin uskoontulo merkitsee perille pääsyä eikä tien alkua.Voi olla että kumpikin näkemys pitää tavallaan paikkansa. Itse olen odotellut sitä oikeata uskoontulemista mutta se näyttää viipyvän . Voi olla että kuljen tietäni joko liian hitaasti tai sitten liian nopeasti jotta se uskoontulo ei löydä minua.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Käytin tarkoituksella uudestisyntymisen käsitettä. Se on sanana mielestäni ehdottomasti alkua kuvaava. Ainakin amerikassa näyttää olevan käytössä nimitys Born Again Christian, joka kai ymmärretään joksikin enemmäksi tai paremmaksi kuin tavallinen kristitty. En ymmärrä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Lauri Lahtinen

    Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi. Olen tuottanut päivänsanakirjan: Muruja Herran pöydästä. Agape-kodin pastorina tuotan joka torstai klo 12.00 noin puolentunnin live-lähetyksen, kun kokoontuminen ei nyyt onnistu kasvotusten.. Nyt olen käsitellyt Vuorisaarnaa ja hakukone varmasti löytää, jos jotain kiinnostaa.. Olen värkännyt tuubisivun ja siellä julkaisen viime vuosituhannen lopulta juttuja, kun Inkerin kirkon yhteydessä toimittiin. Lauri L M Lahtinen youtube.com

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit