Seppo Sipilä: Me teimme tämän lähimmäisiämme varten

Suomen Pipliaseuran vuoden 2021 vuositeemana on Muutosvoimana oma kieli. Ohjelman ytimessä on ajatus siitä, että jokaiselle meille oma kieli on kullan arvoinen asia. Pipliaseura haluaa tarjota jokaiselle mahdollisuuden lukea Raamattua omalla kielellään. Uskomme Raamatun sisällön voivan muuttaa ihmisiä ja yhteiskuntia paremmaksi.

Raamattu tuo toivoa tähän päivään ja luo uskoa tulevaisuuteen. Toivo ja usko tulevaisuuteen syntyvät, jos Raamatun sisältöön voi tutustua ja se voi vaikuttaa. Parhaiten tämä tapahtuu jokaisen omalla kielellä, sillä kielellä, jonka ihminen itse tuntee omakseen ja jota hän haluaa käyttää.

Viime vuonna alkanut, ajoittain kiivaskin, keskustelu Raamatun suomentamisesta osoittaa, ettei ole yhdentekevää, kuinka Raamattua käännetään. Viime vuosiin asti olemme yleisesti pitäneet raamatunkäännöstyön tähtäimessä mahdollisimman montaa eri kieltä. Keskustelu UT2020 suomennoksen ympärillä osoittaa, ettemme voi tyytyä tuottamaan raamatunkäännöstä mahdollisimman monella eri kielellä. Paitsi että Raamatun lukijoilla on odotuksia sanamuotojen, tyylin ja jopa yksittäisten sanojen suhteen, olemme viime vuosina heränneet siihen, että Raamatun lukijat ovat myös keskenään erilaisia. Se mikä sopii yhdelle, ei ehkä sovikaan toiselle.

Keskustelu raamatunkääntämisestä on pyörinyt pääasiassa termien ympärillä. Voidaanko olla käyttämättä sanaa vanhurskas? Tällaiset sanat liittyvät paitsi Raamatun tekstien merkitykseen, myös sen välittämään tunnesisältöön. Monille kysymys on hyvin henkilökohtainen: mitä tapahtuu tekstille, jota minä rakastan? Jos teksti ja sen sisältämät rakkaat sanat muuttuvat, muuttuuko rakkauteni myös?

Mielessäni ovat korkean iän saavuttaneet, oppimisvaikeuksista kärsivät, kehitysvammaiset. Samaan joukkoon kuuluu myös huomattava määrä suomea vieraana kielenä käyttäviä. Jos laadimme Raamattumme ajatellen suurta enemmistöä, putoavatko muut suomen puhujat kelkasta? Kuulevatko he Jumalan puhuvan myös heille, jos käyttämämme kieli on heille liian vaikeaa? Omasta kielestä voi silloin tulla muutosvoiman sijaan suljettu ovi, jonka takaa kuuluu iloinen puheensorina, mutta ovea ei saa auki.

Pipliaseura yhteistyössä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa päätti tarttua härkää sarvista ja koettaa ainakin raottaa Raamatun ovea niille, joille tavallinen nykysuomi on liian haasteellista. Julkaisemme vielä tänä vuonna Luukkaan evankeliumin selkosuomeksi. Selkokielellä tarkoitetaan Selkokeskuksen määritelmän mukaan ”yleiskieltä helpompaa suomea. Selkokieli on suomen kielen muoto, jossa kieltä on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä.”

Tulevassa suomennoksessa käytetään selkosuomea Raamatun sisältöä helpottamatta. Tekstiä ei ole tehty mukauttamalla jotain olemassa olevaa Raamatun suomennosta selkokielen normeihin. Olemme sen sijaan lähteneet Luukkaan evankeliumin kreikankielisestä tekstistä ja kääntäneet sen käyttäen selkosuomea. Käännöksen oheen on liitetty myös tekstin ymmärtämistä helpottavia lyhyitä selityksiä. Näiden avulla voidaan tukea lukijoita, joiden tiedot muinaisesta maailmasta ovat tavallista rajallisempia. Emme oleta, että selkokäännöksen lukija tietäisi, millainen ihminen on profeetta Elia tai missä on paikkakunta nimeltä Betfage, vaan lisäsimme tekstin oheen selitykset muun muassa näille sanoille.

Raamatun kääntäminen selkokielelle ei ole kansainvälisesti tavanomaista. Kun selkokielinen Luukkaan evankeliumin suomennos julkaistaan, Suomi kuuluu niihin eturivin maihin, joissa on paitsi havahduttu saman kielen puhujien keskinäiseen erilaisuuteen, myös päätetty tehdä asialle jotain. Olemme siirtyneet sanoista tekoihin ja asettuneet itseämme heikompien rinnalle. Me käännöstyöhön osallistuneet emme selkokieltä tarvitse ymmärtääksemme Raamatun sisältöä. Me teimme tämän lähimmäisiämme varten, niitä, jotka sitä tarvitsevat.

”… haluan kirjoittaa siitä sinulle mahdollisimman selvästi.” (Luuk. 1:3, Luukkaan evankeliumi selkokielellä)

Kirjoittaja on Seppo Sipilä, Suomen Pipliaseuran raamatunkäännöstyön johtava asiantuntija ja Luukkaan evankeliumi selkokielellä -hankkeen ohjaaja  

Kuva: Suomen Pipliaseura/iStock

  1. Miksis Jumala ,jos tahtoi Sanansa koko ihmiskunnalle, antoi sen varsin pienelle kieliauleella ja yhdellä mailman vaikeammista kielistä? Kaikki käännökset ovat siten alttiita tahattomille ja tahallisille käännösvirheille ja – tulkinoille ja täysin kääntäjille outojakin alkuperäissanoja on tuhansia?

    • Itse asiassa meilläkin Suomessa saatavilla olevista käännöksistä, en tiedä näistä uusimmista outouksista, niin saa kyllä alkutekstin pääasiallisen tarkoituksen selville elikkä mikä on synti ja kuinka siitä pelastutaan Kristuksen kautta. Kenenkään ei tarvitse jäädä autuudesta osattomaksi syystä, etteikö olisi tietoa Jumalan eli iankaikkisen elämän yhteyteen pääsemiseksi

  2. Hyvin mielenkiintoinen blogi ja kiinnostava tieto. Jotain tällaista selkokielisyyttä olen kaivannut saarnoihin ja muihin puheisiin.

Suomen Pipliaseura
Suomen Pipliaseurahttp://www.piplia.fi
PIPLIA voimasanoja -blogin kirjoittajat ovat Suomen Pipliaseurasta. He kertovat ajankohtaisista aiheista, jotka koskevat sanaa ja koskettavat ihmistä maailmanlaajuisesti.