Bidenin ja Leppäsen aika

Tänään Turun arkkihiippakunnan piispanvihkimys liikutti monien ajatuksia ja tunteita. Sitä ennen samaa oli toisessa ”vihkimyksessä” eli USA:n uuden presidentin virkaanastujaisissa. Sen katsoin suorana, mutta piispanvihkimyksen jouduin katsomaan tallenteena. On tietysti hassua liittää nämä kaksi yhteen – enkä niin teekään paitsi yhden teeman merkeissä. Se on jonkinalainen kokemus toivosta ja uudesta ajasta.

Bidenin valinta toi monille amerikkalaisille ja muillekin toivon. Toki valinta toi myös monille amerikkalaisille  pettymyksen. Uuden presidentin virkakausi on ainakin aluksi edennyt hyvin suotuisissa ja työntäyteisissä tunnelmissa. Jopa koronatartunnat ovat kääntyneet laskuun Bidenin aikana. Yleinen tunnelma on se, että ollaan palattu positiivisen ”normaaliuden” aikaan.

Mari Leppäsen piispaksi vihkiminen kosketti erityisesti monia kirkon naisia. Mutta kosketti se myös miehiä ja eri-ikäisiä ihmisiä. Hän ei ole suinkaan ensimmäinen nainen meillä piispana, mutta kylläkin ensimmäinen nainen Turun piispana. Siinä on jotakin symbolista ja vahvaa. Hän on arkkipiispan ohella ja Turun aikaisempien piispojen kanssa piispa Henrikin perinnön ja työn jatkaja.

Mari Leppäsen tie piispaksi on ollut paitsi melko nopea mutta myös erityislaatuinen. Hän on ensimmäinen nainen, joka hänen herätysliikkeensä piiristä otti pappisvihkimyksen. Ikänsä puolesta Mari Leppänen ei ole poikkeus, sillä John Vikström ja Björn Vikström taisivat olla suunnilleen samanikäisiä, kun heidät vihittiin piispoiksi.

Mari Leppäsen tapa ilmaista itseään ja hänen persoona viestivät jotakin sellaista, mikä herättää monissa myönteisiä ja toiveikkaita tunteita ja ajatuksia. Ne ovat toiveikkaita ajatuksia kirkon tulevaisuudesta. Erona USA:n presidentinvaihdokseen on selvästi se, että Marin edeltäjä Kaarlo Kalliala on arvostettu ja pidetty virkansa hoitajana. Toisin on Bidenin edeltäjän kohdalla.

Toivon ja toivomme molemmille siunausta ja menestystä – Bidenille ja Leppäselle!

Toivo Loikkanen

 

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • hieno ele kun otttaa homioon piispojen mittavat palkat ja muutenkin suuret tulot.piispathan ovathan rikkkaimpainkin ihmisiä suomessa.pääoma tulot ovat sikkaa ahneutta jota kirkon pitäisi vastustaa(ainikin raamatun mukaan).mutta eihän näistä tarvitse välittää.se on vain”suhteelinen käsite”

  1. ” Piispat , avoimet ovet uuteenvuoteen ”.

    ”Hyväksikäytöstä ”. Totuutta etsimässä .

    Hyväksikäytössä puhutaan ainoastaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä .
    Hyväksikäyttöä voi olla myös , taloudellista ja heikommassa asemassa olevan henkilön aineellista ja henkistä alistamista.

    Meidän esiisät etsivät pakanuuden aikana syntysanoja , joilla he luulivat voivansa poistaa , kaikki vaarat ja esteet ja saada aikaan suuria töitä .
    Yksi syntysana oli todella olemassa , joka kaiken voi , hän on ylhäällä , hän on se sna joka oli alussa Jumalan tykönä , ” hän on elämän valkeus ”.

    Lahjakas oli Kreikan kansa , tieteen ja taiteen alalla , sen jaloimmat henget kilvoittelivat totuuden puolesta , mutta elämän valkeutta he eivät löytäneet. Viisain heistä snoi ” ei mitään tietävänsä ” ja hänet tuomittiin juomaan myrkkyä.

    Lahjakas oli Rooman kansa käytännön ja oikeuden alalla . Se laki on vieläkin sivistyskansoilla yleisenä perustuksena oikeuden piirissä.
    Mitä on nykyään maailman käsitys vallasta , täällä olisi ihmisen onni ja määrä etsiä elämän valkeus.

    Toinen maailman käsitys on pyytää kohota aatteelliseen piiriin ja rakentaa tällätavoin henkinen maailma.
    Mutta tämänkin maailmankäsitykset edustajat ovat yhä uudelleen haaksirikkoon ajautuneet.
    Kiivaita ovat nämä maailman käsitykset , toivottomuus on ollut maailmankäsityksen hedelmänä , syvä epätoivo on nyt vallanpäällä. ” Yksi ainoa on antanut oikean ja tyydyttävän vastauksen , ihmishengen syvimpään kysymykseen ”. ” Mikä on totuus , se on totuus itse ”.

    ” Mikä on lakia ”, asioiden hallinta edellytää laajaa asiantuntemusta ja erityistietoja . Se tarkoittaa oikeusjärjestyksen toimivuutta ja sen toimivuuden ymmärtämistä . Oikeudellisten asioiden tuntijoiden on oltava selvillä siitä, mihin jokin sääntö , tarkasti ottaen velvoittaa.
    ” Mikä on oikeudenmukaisuutta ” kun klassisessa luontaisoikeudessa oli taipumus ajatella , että luonnollinen päämäärä ( ” asian luonto ” ) voidaan tietää ,että hyvä tietäminen on samalla hyvänä olemista. Ratinolistit uskoivat voivansa alistaa ihmisen valistuneeseen hallintaan ja kykenemään sanomaan ihmiselle ” mikä on oikein ja hyvää ”.

  2. Viime aikoina olen saanut vuodattaa usein onnenkyyneleitä: Bidenin vaalivoitto, Leppäsen piispaksi valinta ja tänään hänen väkevä saarnansa jumalanpalveluksessa. Se rohkeus, se taito, jolla hän tuo esiin Jeesuksen julistuksen ydinkohdat… Niin, harvoinpa saa kuulla noin puhdasta evankeliumin julistusta.

    Kiitos piispa Leppänen! Kaikkea hyvää urallesi! Ole rohkea, kuten olet ollut! Enkeleitä turvaksesi, kun ’pahan voima kasvaa kaikkialla’.

    • Käsi sydämelle Samuel: Mahdoitko kuunnella piispa Leppäsen saarnan?

      Kommenttisi antaa ymmärtää, ettet kuunnellut. Mistä ihmistöistä piispa mielestäsi puhui?

      Eikös hänen saarnansa keskiössä ollut ihan kynttilänpäivän teksti: Jeesuksen ja Simeonin kohtaaminen?

    • Eipä tosiaankaan aloittanut sotaa ulkovaltoja vastaan tämä ’kristittyjen’ jumala Trump. Oman maan kansalaisia sentään tapatti.

      Tuo ’jumalan tahdon mukaisuus’ on kanssa joillakin aika herkkä ase laukaistavaksi. Mutta ei siitä nyt sen enempää.

      Onneksi meidän kristittyjen Jumala on niin paljon suurempi, ettei tarvitse käpertyä mihinkään surkeisiin viholliskuviin, että voidaan vapaasti luottaa siihen Jumalaan, josta piispamme Leppänen puhui saarnassaan.

  3. Mari Leppäsen vihkiminen oli todella hyvin toteutettu ja hänen saarnansakin oli erinomainen.

    Jumala hänen työnsä siunatkoon kirkkomme parhaaksi.

    Sen sijaan yksi täsmennys tuohon blogitekstiin.

    Mari ei ollut ensimmäinen liikkeen parissa kasvanut nainen pappisvihkimyksessä. Julkisuudessa on usein sivuutettu hyvä ystäväni Valma Luukka.

    Hän on liikkeen keskuudessa kasvanut lahjakas kolleegamme. Vuonna 1964 hän valmistui teologian kanditaatiksi arvosanoin 18/21. Lehtorin oikeudet hän sai 30.11.65

    Papiksi hänet vihittiin 5.11.1988.

Loikkanen Toivo
Loikkanen Toivohttps://www.facebook.com/toivo.loikkanen
Olen 60-luvun alkuhetkinä syntynyt Keski-Karjalan kasvatti, nykyisin Savonlinnassa toimiva puolivallaton rovasti. Kirjoitan kirkosta, elämästä sekä uskon, toivon ja rakkauden näkymistä. Mielipuuhaani kesällä on mökkisaunassa saunominen ja talvella retkiluistelu. Matkustelen mikäli aika ja rahat riittävät siihen. Siviilissä kannan vastuuta OP-ryhmän aluepankin hallintoneuvoston puheenjohtajana ja OP-ryhmän hallintoneuvoston jäsenenä.