Avoin kirje assistentti Juhani Forsbergille
Juhani, Hyvä puhetaidon opettajani, teologian opintojen alkuvaiheessa 1960-luvun lopulla. Sinä ja työtoverisi, tiedekunnan assistentit Eero Huovinen ja Miikka Ruokanen olette olleet kaikki ahkeria keskustelijoita viime aikoina. Myös minä, jo yli 60 vuotta lehtikirjoittelua harrastaneena olen osallistunut samaan keskusteluun. Kysymykset, joita nyt Sinulle ja miksei teille kaikille kolmelle esitän, saattavat Sinusta olla tyhmiä. Tieteellisiä ne eivät varmaankaan ole, mutta yhtä varmasti moni kirkkomme jäsen on niitä kysynyt ja odottaa teiltä vastausta. Siis joitakin yksinkertaisia kysymyksiä.
Olette kaikki kolme heittäytyneet tähän keskusteluun korjaamaan arkkipiispa John Vikströmin käsityksiä, Sinä mielestäni kaikkein jyrkimmin ja ehdottomimmin.
I
Onko tämä kysymys - samansukupuolisten avioliitto - kirkon kannalta erityisen tärkeä ja nyt kaikki muut sivuuttava kysymys?
Vetoatte Paavaliin ja Jeesukseen. Jeesus ei evankeliumien mukaan sanonut asiasta mitään. Molemmat olivat naimattomia ja Paavali piti naimattomuutta lopunajallisessa tilanteessa parhaana ratkaisuna.
II
Juhani, pidät kirkon kantaa asiassa niin ratkaisevan tärkeänä, että sillä olisi kohtalokkaita seurauksia. Mitä sitten ajattelet eronneitten vihkimisestä, josta meillä on selvä Jeesuksen sana?
Mitä seurauksia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykykäytäntö on siinä asiassa aiheuttanut?
III
Samansukupuolisten kirkollisen vihkimisen kieltäjien valikoiva Raamatun käyttö.
Jyrkkyys ja ehdottomuus leimaa valitettavan usein kristittyjen Raamatun tulkintaa. Jopa niin, että tässä asiassa se rinnastuu fundamentalistien, Bibeltreue Christen-ryhmien Raamatun käyttöön. Vanhan testamentin puhe homoseksuaaleista on jyrkkää, mutta nykyiseen eettiseen ajatteluun vaikeasti tai mahdottomasti sovitettavissa. Paavali ottaa ehdottoman kielteisen kannan. Jos sitä pidetään ikiaikaisena ja yhä kirkkoa sitovana, eikö sitten muutkin Paavalin tuomitsemat asiat? Paavali puhuu lihan aikaansaannoksista, kuten muuan muassa ”vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen.” En kysy Sinulta, mutta syyllistyikö Martti Luther joskus juominkeihin? Näistä kaikista Paavali kirjoittaa: ”Varoitan teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: ne jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa.”
Miksi siis osoitatte sormella pientä vähemmistöä, johon ette itse kuulu, ja samalla neljä sormea osoittaa teihin itseenne ja meihin kaikkiin. Onko Jeesuksen etiikan mukaista nostaa tikun nokkaan yksi, jo aikaisemmin sorrettu vähemmistö, vaikka hirret ovat omissa silmissämme?
Jeesus ja hänen seuraajansa Paavali puhuvat kovin paljon vapaudesta ja rakkaudesta. Haluatko kieltää ne ryhmältä, johon et itse kuulu?
45 kommenttia
Mikä oli tämän pointti, joki muu kuin että mitä te menette Wikströmiä arvostemaan, ikäänkuin se olisi sormilla osoittelua vähemmistöä kohtaan ja ahkeraa esilläoloa? Minusta tästä huokuu nykykirkollinen viha (hiukankin) totuuden esilletuojia kohtaan.
“Syyllistyikö Martti Luther joskus juominkeihin?”
Voinen hieman valaista asiaa. Kun Wartburgin ajat olivat takanapäin Luther istui iltaa ystäviensä kanssa wittenbergiläisessä kapakassa ja kohotti maljoja ystäviensä kanssa todeten: “Maljantäysi vanhaa viiniä on paras lääke unen saamiseksi ja Perkeleen vaientamiseksi.” Jos juomana oli olutta hän kohotti innoissaan mukinsa ja sanoi – Perkeleen päänmenoksi – Aamen! (J.Reston, jr)
Ihmeellistä kuitenkin, että näinkin kovana “viinin ja oluen kuluttajana” ehti tälläiseen suoritukseen. Die WA hat 127 Bände im Quartformat mit insgesamt ca. 80.000 Seiten.
Palmu. ” Mitä sitten ajattelet eronneitten vihkimisestä, josta meillä on selvä Jeesuksen sana? Mitä seurauksia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykykäytäntö on siinä asiassa aiheuttanut?” Nyt kysymystä ei esitetty minulle, mutta kirjoitan pari ajatusta. !950-ja 1960 luvun vaihteessa asuin Helsingin lähiössä Momo-talossa, jossa oli kymmeniä lapsiperheitä. Vain yhdessä perheessä oli koettu avioero, ja tämän tiesivät kaikki. Se oli silloin noloa. Avioliitot pidettiin koossa.
Tänään asun toisaalla, pienellä paikkakunnalla, missä noin 50% avioliitoiista purkautuu. Sitten Dagiksessa lapset puhuvat kekskenään eronneista ja uudelleen avioituneista vanhemmistaan: “Ai toi on nyt sulla, se on aika hyvä”. Tämä puolisoiden vaihto usein mitättömistä syistä on surullista seurattavaa.
Avioliitto kristillisenä instituutiona on jo kärsinyt liikaa. Sukupuolineutraalit vihkimykset olisivat minusta viimeinen niitti tässä kristillisen avioliittoinstituution alasajossa ja degeneraatiossa.
Jeesus ja avioon kalpaamattomat
Kyllä Jeesus puhuu kolmenlaisista avioon kelpaamattomista.
Siis kolmenlaisista, niistä, jotka jo syntymästään, äitinsä kohdusta saakka ovat avioon kelpaamattomia. Toiseksi niistä, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi, ja kolmanneksi niistä, jotka Jumalan valtakunnan tähden itse ovat itsensä tehneet avioon kelpaamattomiksi.
Aiemmin arvelin perhemallin samansukupuolisessa mallissa lapsineen, ja vielä kristittyinä, olevan asian suurin haaste hyväksyä niille jotka eivät katso voivansa hyväksyä asian yleistyvän.
Yhteiskunta hyväksyy edellisen, ja vielä kristittynä perheenä.
Kyse edellisen lisäksi voi olla samansukupuolisen perhemallin oikeutuksesta olla samanvertainen heteroperheiden kanssa mitä kirkko karsastaa.
Kyse voi olla myös haluttomuudesta katsoa sukupuoliasian sensitiivisyyttä sen yhteiskunnallisessa hygieniassa, missä pelkona on mallin yleistyminen. Tähän uskon hyvinkin paljon. Mutta kun lapsilla on rakastavat vanhemmat huolenpitoneen mitä ja ketä asia voi haitata.
Uskonnollinen yhdyskunta ja kirkkomme päättää muotomenoistaan itse.
Kun perhemalli otetaan mukaan voi asiaa katsoa syrjivänä kirkolta palvella jäseniään toimituksissa mitkä kirkko maksavalle jäsenelle on luvannut, ja tämä esteiden tutkimisen jälkeen.
Nythän esteitä on yksi, ja se se on kirkon harkintakyky tehdä Ihmisarvoista politiikkaa päätöksissään.
Kun perhemallin oikeutus samansukupuolisessa elämässä lapsineen, ja sen sensitiivisyys sukupuolihygieniassa, ymmärtäen tämän yhteiskuntaan päin arvoarvostelmana kirkon lausumattomana sanantotuutena synnistä asiassa, voi muistaa ettemme halua 1930.vun lopun aikoja mielemme ohjaamiseksi, vai pitäisikö katsoa aina Lutheriin asti.
Rinnastus on huono, mutta kertoo ohjauksen mahdollisuudesta tekemättömissä päätöksissä.
Nykynuoret tietävät kovasti enemmän samansukupuolisesta asiasta kuin palvelijat kirkossa jotka koulunsa jättivät 25.s tai 30.tä vuotta sitten.
“Paavali puhuu lihan aikaansaannoksista, kuten muuan muassa ”vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen.”
Paavalin listaan voi syyllistyä sekä mies että nainen. Listan nimeämät aikaansaannokset eivät ole kuitenkaan rinnastettavissa parisuhteeseen. Parisuhteessa saattaa silti asiantuntijoiden mukaan esiintyä kiukkua, (lehdissä siitä kirjoittavat). Kiukkua voi esiintyä myös blogien kommenteissa.
Blogissa oli rehelliseltä vaikuttavaa ja mutkatonta tekstiä, sellaista miellyttävä lukea, vaikkei samaa mieltä olisikaan. Erityisesti mielenkiintoni kohdistui toteamukseen, joka jäljittelee professori Räisäsen näkemystä: “Vanhan testamentin puhe homoseksuaaleista on jyrkkää, mutta nykyiseen eettiseen ajatteluun vaikeasti tai mahdottomasti sovitettavissa. Paavali ottaa ehdottoman kielteisen kannan.”
Vanhassa testamentissa on paljon määräyksiä, jotka eivät ole missään mielessä voimassa uuden liiton puolella. Paavali on kirjoittanut kristityille eniten meidän Raamattuumme, joten voisi ajatella, ettei hänen sukupuolimoraalinsa nyt ihan oman aikansa näkemysten mukaan ole lausuttu.
Miten sinä näet tuollaisen takinkääntämisen Kaikkivaltiaalta: Se, minkä Hän aiemmin kirosi ja tuomitsi ankarasti, onkin muuttunut siunaukseksi “nykyiseen eettiseen ajattelun” myötä?
P.S. Kyseessä on avoin kirje kirkkosi arvostetulle opettajalle. Toivottavasti et loukkaannu, vaikka me kirkkoon kuulumattomatkin hiukkasen keskusteluun osallistumme?
Teologisessa taisi olla joku muukin Professori joka asiaa katsoi samansukupuolisuuden harjoittamisen huomaamisessa hiukka eri tavalla.
Konseptionaalisuudesta toki ensimmäisinä vuosisatoina saamme olla varuillamme.
Mutta millon tieto ja sillä askartelu ei ole eikä mene filosofian puolelle.
Onko hermeneutiikalla jokin sisäsyntyinen työväline ettei näin kävisi, ja kävisi vain hyvin katsoa asiaa juuri oikealla katsomisen, ymmärtämisen, ja huomaamisen asiassa.
“Samansukupuolisten kirkollisen vihkimisen kieltäjien valikoiva Raamatun käyttö.”
Asiahan on juuri päinvastoin. Liberaaliteologit ja samansukupuolisten liittoja ajavat valikoivat Raamatusta kohtia, jotka heidän mielestään eivät sovi nykyaikaiseen ajatteluun. Sen sijaan näitä liittoja vastustavat katsovat Raamattua kokonaisuutena ja heille se on kokonaanJumalan sanaa.
Esimerkki blogistin tekstistä: “Vanhan testamentin puhe homoseksuaaleista on jyrkkää, mutta nykyiseen eettiseen ajatteluun vaikeasti tai mahdottomasti sovitettavissa.
On huomionarvoista, että yleensäkin myönteisesti näihin liittoihin suhtautuvat suhtautvat eivät usko Raamattuun Jumalan sanana tai eivät ainakaan muihin kohtiin kuin niihin, jotka voivat hyväksyä omaan ajattelumaailmaansa.
“Paavali ottaa ehdottoman kielteisen kannan. Jos sitä pidetään ikiaikaisena ja yhä kirkkoa sitovana, eikö sitten muutkin Paavalin tuomitsemat asiat? Paavali puhuu lihan aikaansaannoksista, kuten muuan muassa ‘vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen.”
Tietenkin ne ovat kirkkoa sitovia ja tuomittavia. En ymmärrä mitä logiikkaa tällaisessa rinnastuksessa on? En ole kuullut, että joku ajaa näitä “lihan aikaansaannoksia” kirkossa siunattaviksi! Se että jostain synnistä ei koko ajan puhuta, ei tarkoita sitä, että se hyväksytään.
Väite Lutherista alkoholistina on tosi naurettava veto! Ihmeellistä että alkolisti pystyi niini niin valtavaan kirjalliseen tuotantoon, saatikka että uskalsi vastustaa Rooman kirkkoa. Ja mitä Lutherin synnit kuuluvat tähän asiaan?
Onpa ihmeellistä tekstiä mieheltä, jonka luulisi lukeneen Raamatun. Eikö tosiaankaan jeesus maininnut mitään avioliitosta? HÄH?
Ilmoita asiaton kommentti