Juhani, Hyvä puhetaidon opettajani, teologian opintojen alkuvaiheessa 1960-luvun lopulla. Sinä ja työtoverisi, tiedekunnan assistentit Eero Huovinen ja Miikka Ruokanen olette olleet kaikki ahkeria keskustelijoita viime aikoina. Myös minä, jo yli 60 vuotta lehtikirjoittelua harrastaneena olen osallistunut samaan keskusteluun. Kysymykset, joita nyt Sinulle ja miksei teille kaikille kolmelle esitän, saattavat Sinusta olla tyhmiä. Tieteellisiä ne eivät varmaankaan ole, mutta yhtä varmasti moni kirkkomme jäsen on niitä kysynyt ja odottaa teiltä vastausta. Siis joitakin yksinkertaisia kysymyksiä.

Olette kaikki kolme heittäytyneet tähän keskusteluun korjaamaan arkkipiispa John Vikströmin käsityksiä, Sinä mielestäni kaikkein jyrkimmin ja ehdottomimmin.

I
Onko tämä kysymys – samansukupuolisten avioliitto – kirkon kannalta erityisen tärkeä ja nyt kaikki muut sivuuttava kysymys?
Vetoatte Paavaliin ja Jeesukseen. Jeesus ei evankeliumien mukaan sanonut asiasta mitään. Molemmat olivat naimattomia ja Paavali piti naimattomuutta lopunajallisessa tilanteessa parhaana ratkaisuna.

II
Juhani, pidät kirkon kantaa asiassa niin ratkaisevan tärkeänä, että sillä olisi kohtalokkaita seurauksia. Mitä sitten ajattelet eronneitten vihkimisestä, josta meillä on selvä Jeesuksen sana?

Mitä seurauksia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nykykäytäntö on siinä asiassa aiheuttanut?

III
Samansukupuolisten kirkollisen vihkimisen kieltäjien valikoiva Raamatun käyttö.
Jyrkkyys ja ehdottomuus leimaa valitettavan usein kristittyjen Raamatun tulkintaa. Jopa niin, että tässä asiassa se rinnastuu fundamentalistien, Bibeltreue Christen-ryhmien Raamatun käyttöön. Vanhan testamentin puhe homoseksuaaleista on jyrkkää, mutta nykyiseen eettiseen ajatteluun vaikeasti tai mahdottomasti sovitettavissa. Paavali ottaa ehdottoman kielteisen kannan. Jos sitä pidetään ikiaikaisena ja yhä kirkkoa sitovana, eikö sitten muutkin Paavalin tuomitsemat asiat? Paavali puhuu lihan aikaansaannoksista, kuten muuan muassa ”vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen.” En kysy Sinulta, mutta syyllistyikö Martti Luther joskus juominkeihin? Näistä kaikista Paavali kirjoittaa: ”Varoitan teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: ne jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa.”

Miksi siis osoitatte sormella pientä vähemmistöä, johon ette itse kuulu, ja samalla neljä sormea osoittaa teihin itseenne ja meihin kaikkiin. Onko Jeesuksen etiikan mukaista nostaa tikun nokkaan yksi, jo aikaisemmin sorrettu vähemmistö, vaikka hirret ovat omissa silmissämme?

Jeesus ja hänen seuraajansa Paavali puhuvat kovin paljon vapaudesta ja rakkaudesta. Haluatko kieltää ne ryhmältä, johon et itse kuulu?