Avioliitto Raamatun valossa 5

VIIKUNANLEHDET
EIVÄT PEITÄ SYNTIÄ

1 Ms 3:7-13

7. Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat
olevansa alasti (jeedeuu kii eeruummiim ‘tiesivät olevansa
alastomia’); ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja
tekivät itselleen vyöverhot.
8. Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa
illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan
kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan.
9. Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: “Missä
olet?”
10. Hän vastasi: “Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja
pelkäsin, sillä minä olen alasti (eeroom), ja sentähden minä
lymysin”.
11. Ja hän sanoi: “Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti
(eeroom)? Etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua
syömästä?”
12. Mies vastasi: “Vaimo, jonka annoit olemaan minun
kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin”.
13. Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: “Mitäs olet tehnyt?”
Vaimo vastasi: “Käärme petti minut, ja minä söin”.

Aadam ja Eeva yrittivät verhota alastomuuttaan viikunapuun lehdillä, joita he sitoivat yhteen ja tekivät itselleen vyöverhot. Miksi juuri vyöverhot? Olivatko he sittenkin tehneet seksuaalirikoksen, niinkuin tavallisesti tämä kohta tulkitaan? Mutta miten ja kenen kanssa? Hehän olivat ainoat ihmiset paratiisissa. Jumala oli heidät luonut mieheksi ja naiseksi, joten ei kai heidän keskinäinen kanssakäymisensä ollut syntiä. Jumala ei ollut sitä kieltänyt. Hän oli päinvastoin antanut käskyn lisääntyä ja täyttää maa.

Miksi Aadam ja Eeva häpesivät seksuaalisuuttaan, vaikka heidän tähän mennessä ainoa väärä tekonsa oli syöminen hyvän ja pahantiedon puusta vastoin Herran nimenomaista kieltoa? Asia selviää Herran retorisesta kysymyksestä miehelle: “Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti?” Sitä ilmoitusta ei ollut tehnyt Jumala eikä myöskään käärme, joka päinvastoin oli jättänyt tämän puolen kertomatta. Jumalan kysymys panee Aadamin itsetutkistelun paikalle. “Etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?” jatkaa Herra uudella kysymyksellä, jossa itse asiassa on vastaus edelliseen.

Koska Aadam on syönyt hyvän ja pahantiedon puusta, ilmoituksen alastomuudestaan hän on löytänyt omasta itsestään. “He tiesivät, että ovat alastomia”, kuten sanatarkka käännös kuuluu (j. 7). Omantunnon vienot urut ovat nyt helähtäneet soimaan!

Jumalan henkäyksestä eläväksi tullut ihminen tuntee sisimmässään toisen minän, joka sanoo: “Olet tehnyt väärin! Olet ollut uskoton Luojallesi! Näin hyvän ja pahan välinen taistelu ihmisessä on alkanut. Aadam ja Eeva olivat vaihtaneet palvonnan kohteen Luojasta luotuun.

Vaistomaisesti he ymmärtävät tämän aviolliseksi uskottomuudeksi Luojaansa kohtaan ja pyrkivät itsessään peittämään sukupuolisuutensa viikunanlehdillä. Valitettavasti niillä ei häpeäntunne väisty eikä syyllisyys poistu.

Viikunapuu on erinomainen kuva uskonnollisesta maailmasta. Itse puu ei kykene yksinään hedelmöitymään, vaan eräs loinen, viikunakiilukainen, on erikoistunut elämään sen hedelmissä. Se munii sikiäimiin äkämiä ja suorittaa samalla pölytyksen. Tämän viikunapuun lehdet, so. tämän maailman ja siinä asuvan loisen, saatanan, yhteistyön tuloksena syntyneet uskonnolliset tuotokset eivät pysty peittämään ihmisen aviorikollisuutta!

Jumalan kysymys tähtäsikin syvemmälle: “Kuka on ilmoittanut?” Aadamin oli itse tehtävä johtopäätökset. Hän ei ollut vain rikkonut Luojaansa vastaan. Syömällä kielletystä puusta hän oli samalla tullut osalliseksi hyvän ja pahan tiedon lähteestä. Nyt loinen oli tarttunut häneenkin. Se riippui kiinni hänen lihassaan saaden hänet kantamaan hedelmää kuolemalle (Rm 7:5, 21).

Tämä merkitsi käytännössä kuolettavaan, synnilliseen tilaan joutumista ja tien päässä häämötti lopullinen kuolema. Paavali kuvasi tätä myöhemmin näin: “Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista” (Rm 7:24)?

Mutta toisenkin johtopäätöksen Aadam teki. Se näkyy hänen vastauksestaan: “Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta ja minä söin”.

Tässä ei ole kysymys vaimon, vielä vähemmän Herran syyttelystä, niinkuin pinnallinen raamatunselitys usein tämän tulkitsee. Kun Aadam tekee sen ratkaisun, että hän reilusti tunnustaa: “Minä söin”, hän samalla vetoaa Luojaansa niiden olosuhteiden tähden, jotka Herra itse on hänelle antanut: “Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani”. Samoin tekee Eeva: “Käärme petti
minut ja minä söin”.

Tästä Herra ei heitä nuhtele. Hän ei sano: “Älkää selitelkö, minä kyllä tiedän, mitä olette tehneet!” Hän päinvastoin hyväksyy heidän vetoomuksensa! Tämä näkyy Herran vastauksesta, erikseen vaimolle ja erikseen miehelle. Tapahtuneelle ei voi enää mitään. He ovat joutuneet kuoleman valtojen alaisiksi.

Mutta heille annetaan toivo tulevasta pelastuksesta! Se on ylösnousemustoivo.

Tähän toivoon itse asiassa Aadam Eevansa kanssa oli jo tarttunut tehdessään sen ratkaisun, että vastasi Jumalan kutsuun ja tunnusti tekonsa. Aivan yhtä hyvin he olisivat voineet yrittää jäädä piilottelemaan, "lymyämään", kuullessaan Jumalan askeleet illan viileydessä. Kääntyessään (shuuv "tehdä parannus") he samalla tunnustivat Luojansa vanhurskaaksi ja Hänen Sanansa oikeiksi: He ovat kuoleman alaisia!

Ehkä he kuitenkin ajattelivat samalla tavoin kuin myöhemmin Aabraham, joka “päätti, että Jumala on voimallinen (Iisakin) kuolleistakin herättämään” (Hb 11:19). Käyköön, miten käy, parempi antautua Luojansa käsiin ja Hänen tuomittavakseen kuin piilotella ainaisessa häpeässä ja kuolemanpelossa tietäen kuitenkin joutuvansa häviölle.

6 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    Hyvää opetusta. Kun Adam ja Eeva saivat kohdun hedelmän, niin he odottivat jo luvattua Pelastajaa eli Herraa ja antoivat nimen Kain (luvattu) ja seuraavalle Abel (turha)

    Hepreankielisessä alkutekstissä Eevan sanat kuuluvat: ”qānī́tī ’īš ’ät JHWH יהוה תֶא ׁישִא יִיתִנָק Olen saanut miehen, Jahven.” Jahve eli Herra (hepr.’ aonā́j יָנֹדֲא ”minun Herrani!”) tarkoittaa Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaa. Vanhassa Bibliassa (1776) sanat onkin käännetty tarkasti: ”minulla on mies Herra.”

    Kirkkoraamatuissa (1933/38 ja 1992) vastaava on käännetty: ”Minä olen saanut pojan Herran avulla.”

    Adamin yhtymisellä Eevaan oli siis hyvin merkittävä tehtävä, eli tuottaa Pelastaja, mutta koska lupausta ei oltukaan annettu syntyväksi miehen siemenestä, vaan naisen siemenestä, niin tuon lupauksen lapsen täytyi syntyä ilman miehen siementä. (1.Moos.3:15, jossa puhutaan nimenomaan vaimon siemenestä, ei miehen)

    Kristus on Se Herra, joka tulisi polkemaan rikki käärmeen pään ja on Eevalle Luvattu Siemen. Kristuksessa on siis avattu ovi takaisin Jumalan Puutarhaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Oikea käännös: minä olen saanut miehen Jod-hovan. Jod hova merkitsee phallos elämän, eli jod viittasi miehisen tunnukseen. Sama Jod asuu nimessä KaJn. (Jodin saanut)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Tästä luvatusta pelastuksesta puhuu myös 1.Tim.2:13-15

    ”Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva; eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen. Mutta hän on pelastuva lastensynnyttämisen kautta, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä ynnä siveydessä.”

    Tuossa on puhe ”lapsen syntymän kautta” siis yksikkö, joka tarkoittaa nimenomaan Kristusta, ei siis minkä tahansa lapsensynnyttämisen kautta. Nainen on siis lunastettu samalla Kristuksen uhrilla, kuten mieskin. Antiikissa oli paljon vallalla sellainen käsitys, että nainen ei voi edes pelastua. Uusitestamentti kumoaa tämän ajatuksen täysin ja häntä koskee samat kehoituksen sanat, kuin miestäkin. Uskossa, rakkaudessa, pyhityksessä ja siveydessä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo: ”Oikea käännös: minä olen saanut miehen Jod-hovan. Jod hova merkitsee phallos elämän, eli jod viittasi miehisen tunnukseen. Sama Jod asuu nimessä KaJn. (Jodin saanut)”

    Alkutekstissä ovat sanat (1 Ms 4:1): Kaaniitii iish et-Jahve. (Kaaniitii : Minä olen saanut, iish et Jahve: pojan, miehen HERRAlta, HERRAn miehen, eli luvatun vaimon siemenen, Messiaan.

    Mikä noista kolmesta sanasta (et on siinä prepositio!) olisi käännettävä ”jod-hovaksi”, miehen sukuelimeksi? Jod-kirjain (pienin piirto kirjoitetussa sanassa) ei taida oikein sopia tarkoittamaan miehen sukuelintä? Kertoisitko tarkemmin!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Reino Kirjainyhdistelmä jhvh eli pyhä tetragrammaton muodostuu sekä maskuliinisesta Jodista että feminiinisestä Heestä, edellisen nimi on käsi ja jälkimmäisen aukko. Jod kirjain on heprealaislle myös phallos symbooli, minkäsen piirretty kuvakin hyvin näyttää. Ensimäinen Raamatun varsinainen mies onkin lapsi joka on saanut 8huom verbi kaan9 jodin (huomaan nimi kaJn) Eli verbi kaan onsaanut sisäänsä Jod kirjaimen ja tämä lapsi on sitten ’keihään’ mies. Siksi elämä eli chavah huomaa saneensa lapsen ,jolla on Jod eli Jod hvh:n, sillä hvh edustaa sana elämä. Siis jod-elämän, elämän joka tästä etenpäin jatkuu siitoksen ja synntyksen kautta. Yad is arm and hand in Hebrew . Remember, יהוה Iod-Hei-Vav-Hei; Iod-phallus, Hei-uterus

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Jod tai Jad phalloksena käytetäänselvästi Jesa 57 jakeen 8 toikseksi viimeisenä sanana!: מִשְׁכָּבֵךְ וַתִּכְרָת-לָךְ מֵהֶם–אָהַבְתְּ מִשְׁכָּבָם, יָד חָזִית.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Reino Marjakangas

    Varsinaisen leipätyöni olen tehnyt peruskoulun luokanopettajana eri puolilla maata. Työni ohella olen pikku ikäni (ikävuosia kertynyt vasta vähän yli 80 vuotta) tutkinut aktiivisesti Raamattua, sen alkukieliä, selitysopia ja teologiaa, lukenut paljon edellisten aiheiden lisäksi myös kirkkohistoriaa, kulttuuri-. ja filosofianhistoriaa, uskonnonhistoriaa, huomatakseni iän karttuessa todeksi Raamatun sanan: Tieto katoaa (ainakin päästäni, hah!). Äskettäin sain painosta kirjani "Avioliitto Raamatun valossa". Aineiston kokoamisessa ja kirjoittamisessa taisi vierähtää yli 50 vuotta, hitaasti hahmottava kun olen. Kirja on itse asiassa selitystä Raamatun ensimmäisiin kymmeneen lukuun (1.Ms 1-10) luomisesta lähtien. Jos ketä kiinnostaa, voi kirjan avulla tutustua tarkemmin ajatteluuni. Kirjani ei ole ehtinyt kaupan hyllyille, mutta allekirjoittaneelta sitä voi tiedustella lähemmin, sähköposti reino.marjakangas(at) lahetyspalvelu.fi, puh 0400 684 344. Annankatu 18, 49400 Hamina.