Autiomaat metsiksi
Voiko autiomaan saada kasvamaan metsää? Ihmettelevä kysymys saattoi nousta, kun St1-energiayhtiön Mika Anttonen esitti suuren suunnitelmansa hiilidioksidin vähentämiseksi ilmakehästä ja ilmastopakolaisuuden syiden helpottamiseksi: Saharan metsittäminen Atlantin vedellä, josta on poistettu aurinkoenergialla suola (esimerkiksi Maaseudun tulevaisuus 5.8.2017).
Ajatus tuntuu samalla kertaa suuruudenhullulta ja suurenmoiselta. Mutta miksi ei? Tähän viittasi myös valtiovarain ministeri Petteri Orpo pari päivää sitten Säätytalolla Suomi-Atlantti seuran kokouksessa. Esitin hänen puheensa jälkeen kysymyksen, kuinka suomalaista osaamista voidaan käyttää ilmakehän hiilidioksidin vähentämiseen ja metsittämisen lisäämiseen. Ministeri Orpo nosti vastauksessaan esille St1:n Anttosen esittämän ajatuksen Saharan metsittämisestä. Samalla hän viittasi suomalaisen kehitysavun metsäprojekteihin Afrikassa. Suomi on vienyt ennenkin metsäosaamistaan Afrikkaan.
Dos. Veli Pohjonen esitti pari päivää sitten (HS 27.11.) lähes Saharan suuruisen alueen metsittämistä, jotta ilmakehässä olevat 550 mrd tonnia hiilidioksidia saadaan nykyistä enemmän sitoutettua uusiin metsiin. Ennen ihmisen vaikutusta hiilidioksidia oli sitoutunut metsiin 550 mrd tonnia ja ilmakehään 350 mrd. tonnia. Pohjosen mukaan metsiin pitäisi saada sitoutumaan ainakin 150 mrd tonnia lisää hiilidioksidia metsittämällä autioita alueita. Pelkkä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei riitä.
_ _ _
Israelissa puuttomia alueita on metsitetty kosteikkoja kuivaamalla ja puita istuttamalla. Israelin laaja hedelmätuotanto on tämän ansiota: suurin osa sitrushedelmistä, omenoista, rypäleistä, persikoista, aprikooseista, persimoneista, manteleista, taateleista, viikunoista - puhumattakaan vihanneksista, on kuivien seutujen keinokastelun ansiota. Vuorilta on vaikuttavaa nähdä kuivan maan keskellä vihreitä ympyröitä, halkaisijaltaan kilometrin luokkaa. Ne ovat syntyneet kastelupuomin kiertäessä pyörien varassa ympyrää. Puiden juurelle johtaa muoviletku, josta tihkuu tarkalleen säädetty määrä vettä. Varjopuolena on jokien ja pohjavesien hupeneminen. Suolattomaksi käsitellyn meriveden käyttö ratkaisee tämän ongelman.
_ _ _
Viime keväänä maailmalle levisi kuvia kukkivasta autiomaasta Etelä-Amerikassa. Harvinainen sade sai Atacaman hiekassa vuosikymmeniä tai vuosisatoja piilleet siemenet kasvamaan ja puhkeamaan sinipunaiseksi kukkamereksi. Näky oli kuin profeettojen ennustuksista: "... Silloin autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi ja tarhat ovat laajoja kuin metsät" (Jes 32:15).
Vedellä on valtava vaikutus. Siksi Anttosen ideaan kannattaa tarttua.
Samalla kansainvälisiä säädöksiä tulee muuttaa niin, että energiayritykset voivat hoitaa ympäristövelvoitteitaan ainakin osaksi osallistumalla maapallon metsittämiseen.
14 kommenttia
Tuplahienoa! Paitsi asia itsessään, hienoa nähdä Särkiön nousseen tavanomaisesta pessimismistään.
Idea on todella hyvä. Saharan ja Gobin metsittäminen vaikuttaisi muutenkin myönteisesti ilmastoon. Asialle tehdään jo jotakin. On olemaassa suunitelma Vihreästä Vyöhykkeestä, jota on jo alettu toteuttaa, läpi Afrikan lähtien Gambiasta ja Senegalista Etiooppiaan ja Somaliaan.
Saharalle , Gobille ja muille autiomaille olisi muutakin käyttö, projekteja, joita itse asiassa suunnitellaan ja toteutetaan ,täyttä häkää. Nimittäin, maailman energia tuntannon tarve voidaan ratkaista aurinkoenergialla. Teknolgia on jo sillä aseteella että energian tuotanto on halvempaa kun foosiilien polttoaineiden käyttö.
Israel on todellakin onnistunut autiomaaviljelyksissä esimerkkinä muille ja Kiina, Intia ja Yhdistyneet Arabivallat ovat käyttämässä aurinikoenergiaa yhä kasvavassa määrin. Tällaiset uutiset ovat toivoa herättäviä.
Surullisinta on se,että kaikki tämä voitaisiin toteuttaa hyvin pienellä prosentilla maailman sotilaallisiin varusteluihin menevillä varoilla, jos tahtoa riittäisi.
Saharan 8000 vanhoissa kalliopiirroksissa on kuvattu erilaisia ruohosavannien, metsien ja järven rantojen eläimiä. Näitä elinympäristöjä on siis ollut Saharassa ennen alueen kuivumista. Niin kuin on ollut ennen, niin voisi olla myös tulevaisuudessa.
Onpa mukava lukea näin yksimielistä kommentointia. Toki aihe on tärkeä eikä siitä voi juuri eri mieltä ollakaan.
Kirkolliseen ja kristilliseen kehittämiseen on vain vähän laadukkaita medioita. Jos täytämme niiden plogi- ym ja kommenttipalstat maailmaa syleilevillä, hyvää tarkoittaville mutta amatöörimäisillä ”toivotaan – toivotaan” jutuilla, KotiMaa lehdenkin tehtävät ja tiedotukselliset tavoitteet alkavat entistä nopeammin unohtua. Valitettavasti Kotimaan plokikirjoituksista on muodostunut pääasiassa pienen vanhojen ukkopiirin (joista suurin osa on jo syrjässä toiminnasta ja näköalapaikoilta) rupattelufoorumi, jolla ei liene enää kovin suurta seuraajakuntaakaan.
Kirjoittaja
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.
Pekka
Kiitos hyvästä puheenvuorosta.
Nykyisellään Sahara leviää hirveää vauhtia. On mielenkiintoista lukea toimista, joilla tähän ongelmaan halutaan puuttua ja tavalla jonka tekniikka jo on hallinnassa.
Kiitos.
Ilmoita asiaton kommentti