Arkkipiispa ja suomalaisuus

Rooma, eikun anteeksi pikkuinen Åbo on puhunut. Korkealla kirkon hierarkiassa olevat hankkivat lisäpisteitä tykkäämisillä facebookissa. Vain pari poikkipuolista kommenttia nekin maallikoilta. Minä rohkenin esittää facebookissa heti sunnuntaina, että kirkko, se on seurakunta ei voi olla olematta myös lokaalinen. Tänään oli HS:n mielipidesivuilla kaksi kommenttia.
Arvo Jäppinen toteaa, että ”kirkon päämies tulee kuitenkin vähintäänkin epäsuorasti antaneeksi viestin, ettei kirkko edes eettisessä mielessä pidä yhteistä etuamme puolustamisen arvoisena.” Erkki Hylkilän vaikutelma on, että ”vaikka kirkolla on esitettävänä kristinuskon hyvä sanoma, se oin ikäänkuin vetäytynyt kansalaisten todellisuudesta sivuun.”
Kansalaiset siis odottavat, että kirkko on läsnä aidosti heidän todellisuudessaan. Minusta se on luonnollista myös luterilaisen kansankirkkoajatuksen pohjalta.
Lukekaapa tuo haastattelu Helsingin Sanomista ja ihailkaa, kuiunka selkeä näkemys tavallisella toimittajalla on uskon asioista!
Tässä virikkeeksi keskeisen lauseet HS:n haastattelusta: ”Kirkko nationalistisena instituutiona on historiaa”, arkkipiispa sanoo. Toimittaja: Suomalaisuus ja luterilaisuus kietoutuvat yhä tiiviisti yhteen. Ja nyt kirkon johtaja sanoo, ettei kirkon tehtävä ole puolustaa kansallisia etuja.
Ja myös loppulause, arkkipiispa :”Kun oli puhetta siitä, että kuullaanko kirkon ääniä. Niin voi ajatella niinkin, että ne saavat sen tilan, joka niillä nyt suomalaisessa kulttuurissa on.” Toimittaja: Kirkko ei ole suomalainen, mutta suomalaiset päättävät, kuunnellaanko sitä täällä.

    • Etkö ole havainnut pakolaismassoja kuvaavissa uutisfilmeissä lainkaan naisia ja lapsia? Minä olen.

      Siksi toiseksi, jopa pääministerimme totesi TV/radiopuheessaan, että monet miehet ovat lähteneet hengenvaarallislle ja rasittavalle matkalleen etsiäksen parheelleen turvallisen, uuden kotimaan. Toiki joukossa on varmasti yksin matkaavia perheettömiä miehiäkin, mutta ovatko he siitä syystä vähempiarvoisia autettavia lähimmäisiä?

      Ei tänne kukaan huvimatkaa ole ihmissalakuljettajilta törkeillä hinnoilla ole ostanut. Se, että matkaan on lähdetty riskeistä ja hinnasta huolimatta osoittaa, että turvan tarve näille pakolaisille, niin heidän perheelleen kuin itselleenkin on todellinen.

    • Etkö käy sunnuntaisin kirkossa? Kyllähän siellä puhutaan pelastuksestakin. Miten arkkipiispan pitäisi puhua kristillisestä uskosta, kun hän ottaa kantaa ajankohtaiseen inhimilliseen ongelmaan? Olisiko jokaiseen lausuntoon liitettävä loppukaneetiksi: muuten olen sitä mieltä, että Jeesus pelastaa?

    • Jeesuksen opetustyö konkretisoitui monille hänen aikalaisilleen hänen ihmetekojensa kautta, jotka henkivät lähimmäisenrakkautta ja humaanisuutta. Sitä linjaa kirkkomme johtokin seuraa. Jos se tökkii, niin onhan näitä kristillisyyden muitakin haaroja olemassa.

  1. Martti Pentti

    No voi, eihän nyt toki. Tärkeintä asiaa, syntien anteeksisaamista ja pelastusta ei vaan kirkon johto enää mainitse lainkaan puheissaa. Siinä on suuri kuilu. Kuulisipa edes joskus. Saarnat ovat kirkoissa jo kauan olleet niin hengettömiä, poikkeuksia onneksi on, kylläkin harvassa. ’Puolustin’ luterilaista hiljaiselokantaa erittäin pitkään, mutta en enää voi. Johto on linjallaan tehnyt tehtävänsä.

    • ”Tärkeintä asiaa, syntien anteeksisaamista ja pelastusta ei vaan kirkon johto enää mainitse lainkaan puheissaa. Siinä on suuri kuilu. Kuulisipa edes joskus”

      Etkö ”tiedä” sitä vielä?.

    • Anteeksiantamus on kiinteänä osana mukana jokaisessa messussa. Alun tervehdyksen jälkeen on synnintunnustus ja synninpäästö. Ehtoollinen jaetaan ’syntien anteeksiantamiseksi’. Saarnan tulee liittyä päivän tekstiin. Siihen on joskus keinotekoista liittää syntiä ja armahdusta. Pelastus merkinnee muutakin.

    • ”Islamissa naiset ja lapset ovat vähempiarvoisia kuin miehet ja siksi heidät sopii jättää oman onnensa nojaan.”

      .Olletko nyt ihan varma, että tästä on kysymys? Taidat nyt tehdä ihan omia johtopäätöksiäsi ilman parempaa tietoasi.

      Olisiko kysymys kuitenkin siitä, että perheelliset miehet, jotka ovat tälle hengenvaarallisellle matkalle lähteneet yksin, pyrkisivät vain etsimään turvallista maata, johon voisivat myöhemmin saada myös perheensä?

      Tunnut yleistävän aika karkeasti turvapaikanhakijat pelkästään yksinäisiksi nuoriksi miehiksi, jotka ovat lähteneet huvimatkalle vieraaseen pohjoiseen kulttuuriin elintason perään hyläten perheensä kurjuuteen ja sodan armoille.

      Olisi syytä varoa tekemästä moisia yleistyksiä tuntematta näiden ihmisten lähtömaiden olosuhteita, heidän henkilökohtaisia elämäntarinoitaan ja lähtönsä syitä.

      Antaa maamme pakolaisasioista vastaavan viranomaisen selvittää, kuka on oikeasti turvapaikan tarpeessa ja analysoidaan sitten vasta heidän motiivejaan.

      Etkö todellakaan ole nähnyt pakolaisten joukossa lainkaan naisia ja lapsia?

Kirjoittaja

Väisänen Seppo
Väisänen Seppo
Olen historian maisteri ja eläköitynyt YLE:n toimittaja. Kirjoittelen yhteiskunnasta, historiasta, kirkosta ja uskonnosta syrjäisen ja sivuun pannun asemasta. Kannatan kansankirkkoa, kirkollisesti olen vapaamielinen traditionalisti, joka määrittyy blogiensa kautta. Tutkimuksellisia kohteitani ovat virret ja Luther sekä tietenkin vuosi 1917.