Arkinen ilmoitus

Jalkalamppu ei toimi. Se ei kertakaikkiaan syty. Ehkä lamppu on rikki, ihminen arvelee. Lopulta hän huomaa, ettei pistoke ole kytkettynä. Lamppu toimii taas.

Tämä arkipäiväinen esimerkki auttaa ymmärtämään teologista käsitettä ilmoitus. Kyse ei ensisijaisesti ole näyistä, vaan tajuamisesta. Palaset loksahtavat paikoilleen.

Jotain epäselvää, tuntematonta tai piilossa olevaa, muuttuu nyt selväksi, tunnetuksi ja paljaaksi.

Sekä kreikaksi apokalypsis että latinaksi revelatio sanat tarkoittavat jonkin paljastumista, peitteen tai hunnun poistamista.

Jalkalamppu yllä voi tuntua liian arkiselta. Onhan nyt kyse uskonnosta. Ei kuitenkaan kannata väheksyä arkisia esineitä, tapahtumia tai henkilöitä.

Eikö hän ole se rakennusmiehen poika? Näin Jeesuksen kotikaupungin väki totesi hänestä. Hän oli liian arkisen tuttu.

Maallinen arki voi monesta syystä muuttua läpikuultavaksi, lainatakseni yhden luterilaisen piispan ilmaisua ilmoitukselle.

Tässä ei tietenkään ole kyse siitä, etteikö Jumala jo olisi kaikkialla, vaan siitä, ettei ihminen tajua sitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Jumalaan törmätään seuraavalla lenkillä tai heti seuraavana arkipäivänä.

Ihminen voi kyllä lenkillä havahtua tajuamaan kaiken katoavaisuuden ja ainutlaatuisuuden. Jo tämä on todella paljon ja kokemusta tulee vaalia.

Hyvin on sanottu, että ihminen on tämänpuoleinen ja että "kaikki maailmankaikeudessa aina alkuräjähdyksestä lähtien on johtanut juuri tähän".

Poikkeuksellisina aikoina, olkoon se henkilökohtaisista syistä tai globaalin kriisin seurauksena voi yrittää vain olla tässä, ei muualla.


Jalkalamppu-esimerkki on Ulf Jonssonin Med tanke på tron -kirjasta. Tämänpuoleisuus ja lainaus on Mika Pekkolan ja Mikko Väänäsen Tämä-kirjasta.

3 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    Jo siinä on suuri viisaus, että ymmärtää kaiken tulevan Jumalasta. Anna meille ymmärrystä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Andreas C. sanoo:

    Kaunis ja rauhoittava kirjoitus poikkeuksellisena aikana, kiitos sen jakamisesta. Kaiken sen, mitä on tottunut pitämään ”arkisena”, ylevöittäminen sitä pohtimalla ja toisaalta kiitollisuus itsestäänselvyyksinä pitämistään pienistä asioista on varmasti nyt tervehdyttävää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Lars Ahlbäck

    Lähihoitaja, sairaanhoidon opiskelija ja teologian harrastaja.