Otsikolla viittaan 1. Kor. 10:32:Älkää olko pahennukseksi juutalaisille, älkääkä kreikkalaisille älkääkä Jumalan seurakunnalle.
Tämä seuraava kehoitus todellistuitui heti ensimmäisessä paikallisseurakunnassa, vt. Apt. 2:47: Kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa.
Ensimmäisen paikallisseurakunnan suosio oli ohimenevää ja alkoi vainot, koska kristityt, Jeesuksen seuraajat olivat uhka muotojumalisuudelle, isien perinnäissäännöille eli traditioille. Uhka oli Jeesuksen perustama ja tuli esiin Jeesuksen huomautuksessa kirkollisuuden edustajille, jotka edustivat korkeinta tasoa Kirjoituksista tiedossa, koska ”ne juuri todistaat minusta”, Joh. 5:39.
Kaikki Raamattu on ajankohtainen tulkitsematta.
Kun ihmisiä tuli uskoon Pietarin puheen kuultuaan syntyi ek-klesia, seurakunta, joka eli tässä maailmassa, mutta eivät olleet tästä maailmasta. Tämä on salaisuus, ellei ole tullut uskoon. Se oli joukko, joka ”täytti” taivaaseenpääsyn edellytykset, koska he olivat vastaanottaneet kelpuutuksen lahjana.
Suosio muotojumalisten ja maailmallisten taholta, perustui uskoontulon vaikuttamaan kohonneeseen kunnollisuuteen, eli varas ei varastanut, valehtelija alkoi puhua totta, luonnottomuuksien harjoittaja käsitti, ettei toisten aviopuolisoihin ja samaan sukupuoleen saa yhtyä.
Uskoontullut langetessaan entisiin paheisiinsa tuotti häpeää Seurakunnalle. Ei voitu olla todistuksena Jumalan muuttavasta työstä, Voimasta. Tätä häpeää on sitten Alkuseurakunnan yritetty muuttaa, etenkin Augustinuksen käsittämättömällä määritelmällä ”sekalainen seurakunta” (copus mixtum).
Efesolaiskirjeen 5 luku kattaa Jumalan Seurakuntaan kuulumisen. Sen sanoma todetaan 7. jakeessa, ”7 Älkää siis olko niihin osallisia heidän kanssaan.”
Uskovat eivät pidä huolta ulkopuolisista, josta asiasta on ilmoitus, että heistä Jumala pitää huolen.
Vain Seurakunta on todistus Jeesuksesta, vt. Apt. 1:8 ja julistaa parannusta / metanoia’a, saarnaa uskoontulosta.
Pahennukseksi oleminen tarkoittaa sitä, että tehdään asioita, jotka saavat toinen osapuolen huonoon valoon, omaksi eduksi. Se on siis kilpailukeino.
Kun Paavali sanoo, että evankeliumi on pahennukseksi juutalaisille, hän ei siinä vaiheessa kiellä olemasta pahennukseksi, se tapahtuu myöhemmin.
Olen yrittänyt sanoa juuri sitä, että evankeliumi on pehennukseksi juutalaisille. Se demonisoi, syyttää haukkuu, valheen kaikeilla voimilla ja tunnusteoilla, ja se on uskonnolliseti syntiä ja maallisesti se on rasismia, antisemitismia.
Ja tietysti odotan, että muidenkin silmät aukeaa tälle tosiasialle ja päästään siitä joskus lopulliseti eroon.
Tarja,
”Se demonisoi, syyttää haukkuu, valheen kaikeilla voimilla ja tunnusteoilla, ja se on uskonnolliseti syntiä ja maallisesti se on rasismia, antisemitismia.”
Sanot tämän Evankeliumista, jollaiseen pilkkaamiseen Jumala sanoo, Ps. 50:
16 Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: ”Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?
17 Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!
Käännät totuuden valheeksi, sen Totuuden jonka olet joskus kuullut ja yrittänyt sen omaksua.
Reijo Mänttäri käsittää ettei Jumala ole itseään salannut, onhan hän itsensä Herrassamme ilmoittanut, Totta kai näin on, mutta mitään muuta mahdollisuutta Jumalan tuntemiseen ei ole. Me uskovat voimme uskomme kautta ymmärtää, että koko maailma on luotu Jumalan sanalla, mutta ilman uskoa Jumalan käsien työtä ei käsitetä. Tässä merkityksessä Jumala on itsensä salannut. Missään hänen luomisteossaan ei ole hänen allekirjoitustaan kaikkien nähtävänä. Eli tieteellinen tieto ja ihmisjärki ei koskaan voi Jumalan olemusta tunnistaa ja siksi Hän pysyy salattuna.
Pekka,
Kun kirjoitat minulle niin voit tehdä sen minulle, eli yksikön toisessa persoonassa.
Raamattua ei muista vain sen läpi lukemalla. Tätä ei kuitenkaan tiedosta, niinkuin kohdallasi on käynyt, ainakin tässä salattu-Jumala-asiassa. Jumalan ilmoitus, läsnäolo alkoi jo Paratiisissa ja siksi ihminen piiloutui. Näin on ihminen siitä lähtien käyttäytynyt, koska Jumala ei ole löytynyt, ollut löydettävissä, muka.
Paratiisin jälkeisenä aikana on maininta, kun Kain vihastui veljeensä niin Jumala kehoitti Kainia,
”niin väijyy synti ovella, ja sen halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä!”
Tässä toteutui ihmisen vapaa tahto. Jumala ohjaus oikeaan on ilmoitettu Isämeidän rukouksessa, ”Äläkä saata /salli meitä kiusuaukseen ..”.
Sitten matkalla Egyptistä Kaanaaseen Jumala näytti ja jopa näyttäytyi. Peite ei ollut Jumalassa vaan ihmisissä, vt. 4. Moos. 12:8.
Jeesuksen toiminnassa ei ollut mitään salattua. Paavali todisti Areiopagilla kuinka Jumala löytyy, Apt.17:22-34 ja siitä jae 27 tiivistää koko jutun: ”että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää – hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä;”.
Eli umpimähkään hapuilukin osoittaa, että hän on aivan vierellä, lähellä sitä, joka etsii.
Jos joku ei löydä Jumalan allekirjoitusta, niin hän ei haluakaan perehtyä asiaan.
Sitten mainitset uskon. Se on kuitenkin lahja Jumalan löytäneelle, pelastuksen vastaanottaneelle. Eli sinulla on vielä osia sovitettavana yhteen.
Raamatusta jakeenpätkiä tai (uskomatonta) kokonaisia jakeita löytämällä voi perustella minkä tahansa väitteen. Niillä voi lyödä toisinajattelijoita (oikeammin omilla aivoillaan ajattelevia, jotka eivät tyydy liturgiaan). Raamattu on kuitenkin kirjakokoelma, jonka jakeet on laitettava kontekstiinsa, muuten niistä katoaa voima. Se on sellainen tehtävä, että jos siihen ei kykene, parempi olla hiljaa. Raamatussa on myös ristiriitaisuuksia, ihmisten kirjoittama ja pitkän ajanjakson kuluessa muotoutunut kun on, mitä vielä vaikeuttaa epätasainen käännöstyö.
Charlotta,
Jos vähän enemmän lukisit mitä kirjoitan tästäkin asiasta, eli jakeenpätkistä, niin olen aina painottanut juuri päinvastaista, koskien esimerkiksi tällä foorumilla oleviin Jeesuksen solvauksiin ja Jumalaan kohdistettuihin arvosteluihin, usein hyvinkin huonosti perusteltuihin ei Raamatun eikä sen ulkopuolisen opinmuotojen pohjalta. Eli väärä ja oikea on vailla perusteita.
Mikä tahansa väite voi todellakin olla perusteltu millä tahansa, riippuen pyrkimyksestä.
Oikeat perusteet ovat yhtäpitävät ja yhteenliittyvät Raamatun ensimmäiseltä lehdeltä sen viimeiselle lehdelle.
Voin vakuuttaa, että ajattelen tavallista enemmän omilla aivoillani, vaikka niiden kapasiteetti on olematon ratkaisemaan taivaallisia asioita, eli mihin menemme, joudumme, kun kuolemme.
Uskonliikkeessä ei kuitenkaan tule kysyä, mikä on (historiallinen) tottumus, vaan mikä on (sanan) totuus.
Simo Kiviranta (1936-2004)
Mänttäri
Kuka sinulle on antanut minun sähköpostiosoitteen ? Vetoan yksityisyyden suojaan, joka on lakisääteinen.
Tarja,
Ei sinun osoitteesi ole salassa, salainen. Se mitä sinulle kirjoitin on kyllä ”salaista”, muttei sanaakaan parjausta.
Julkaise saamasi s-posti (ja kiellä yhteydenotto). Minäkin olen joskus saanut. Täällä ei ole tarkoitus ottaa yhteyttä kommentoijiin.
Et siis Reijo halua ottaa vastaan sitä etten tarkoita Raamatun ilmoitusta Jumalasta , vaan sitä ettei tiede, tai ihmisen järki voi löytää todistetta Jumalan olemassaolosta. Jumala on salattu myös siinä merkityksessä ettemme voi aina uskovinakaan käsittää miksi Jumala toimii niin kuin toimii.
Pekka,
Kirjoitat:
”Me uskovat voimme uskomme kautta ymmärtää, että koko maailma on luotu Jumalan sanalla, mutta ilman uskoa Jumalan käsien työtä ei käsitetä. Tässä merkityksessä Jumala on itsensä salannut.”
Ei tämä maailma edes lue Raamattua, muuta kuin vääristelläkseen. Jumalan Sana on kirjoitettu vain uskoville ja herätyksessä/ Isän vedossa oleville.
Ei uskoon hypätä tai ei usko hyppää meihin, ennenkuin on tultu uskoon, haluttuamme, alistuttuamme, suostuttuamme jne. Kummankin tiedossa on määritelmä uskoontulohetken häivyttämisestä. Jumala, Isä ei vedä uskoon niitä, jotka ovat jo ”taivaassa”, eli Jumalan Valtakunnassa, jossa he ovat tai heissä se on. Tällä tarkoitan tilaa, minkä päätyttyä halusin ottaa vastaan henkilökohtaisesti tarjotun uskon lahjan. Lapsikastettu vaimoni tuli uskoon 24 vuotiaana.
Koen Reijo tekstisi niin että torjut kaiken mitä tuon esiin, niinpä keskustelu on mielestäni hyödytöntä.
Mitään yhteisymmärrystä ei näytä syntyvän mistään. Miksi sitten jatkaisin?
Pekka,
Sinulla on koko kirkollisuus takanasi. Et jää halutessasi yksin.
Kuitenkaan isonkaan kirkon tuki ei vie ketään taivaaseen, eikä sinunkaan kannata niiden tukien varaan ikuisuutta perustaa, eikä edes ymmärtää niiden varaan perustautumista.
Ollaan uskossa ja yritetään estää muita surmapaikalle joutumasta.
Pahennukseksi voi olla myös se, että/jos väittelemme siten, että kommenteissamme ei ilmene toistemme arvostaminen – siitä huolimatta, että meillä voi olla erilaisia näkemyksiä.
Aamen!!
Reijo et näytä oivaltavan sitä että sinä väitteilläsi analysoit jatkuvasti toisia. Se ei vie keskustelua eteenpäin. Tuskin itse vastaavasta käytöksestä pitäisit. Sellaiseen en viitsi ryhtyä.
Pekka,
Raamattu käyttää analysoinnista määritelmää ”hengellinen tutkistelu” ja kehottaa, että kaikki olisi alistettava sille. Toisaalta hengellisyys on mahdollista vain hengelliselle, uskovaiselle.
Pekka,
Ei niitä tarvi kaivaa. Monella sivustolla on yksityisviestin lähettämismahdollisuus, koska on usein sopivampaa kertoa asia kahdenkesken, koska tällaisen mahdollisuudenkin haitta on nolla.
Siksi olen jatkuvasti julkisesti ehdottanut viestintää, yhteydenottoa yksityisesti. Saman mahdollisuuden on jotkut muutkin tarjonneet.
Silloin kun olen poistanut blogistani jonkun viestin niin se on aina johtunut ala-arvoisesta käytöksestä. Joskus on rauhoittavampi ilmapiiri, kun ei tarvi päteä muille.
Olen kirjoitellut tälle foorumille vuodesta 2009 lähtien ja tänä aikana muutama suuri ihailu on muutunut suureksi vihaksi lausumalla, että olen Perkeleen juoksupoika. Tarkoitan tälläkin sitä, että yksityisesti voi sanoa mitä vain, jopa olla törkeä, mutta julkisessa keskustelussa sellaiset ilmaisut ovat jo lainkin rikkomus.
Pekka, ei sinun tarvi olla kanssani samaa mieltä eikä minunkaan tarpeettomasti silitellä sinua.
Voit aivan hyvin laittaa vastineen minun ”toisten analyyseihin”, jollaista määritelmää en käyttäisi.
Niin suloiselta nimesi
sun Jeesus kuulostaa.
Se liennyttääpi murheeni
ja pelon karkottaa.
Edward Perronet (1721-1792)