Kulttuuria tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota Aleksis Kiveen, jonka kirjallisia taitoja arvioitiin omana aikanaan kriittisesti. Voidaan kysyä, miten yleistä tällainen menettely on ihmisten pohdinnoissa. Onko kriittisyys yhteydessä sellaiseen ajatteluun, että asioita on sanottava vain tietyllä tavalla? Luovuus on käsite, jonka totuttua kaavaa Aleksis Kivi eli Alexis Stenvall oli muuttamassa.
Inhimilliseen, yksilötason toimintaan ja arviointiin kuuluu melko usein kateus, joka saattaa nousta esille erilaisissa päätöksenteon ratkaisuissa. Kysymys on siitä, keiden henkilöiden mielipiteitä päästään kuulemaan ja keiden ajatukset ovat vain hyväksyttäviä.
Erilaisia asioiden painotuksia ja pohdintoja tarvitaan, kun kehitetään yhteiskuntaa tavoitteellisesti. Koulutus voi sisältää muun muassa työtapoja ja kertomuksia. Tarvittavat oppisisällöt jalostuvat ryhmien välisessä kanssakäymisessä.
Tässä viitataan Seitsemän veljestä – teokseen, joka on jatkuvasti ajankohtainen, yhteiskunnan muutoksia ja kehitystä kuvaava tuotos. Kirjan lukeminen vaatii paneutumista silloisen ajan ilmiöihin. Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa kiinnostavasti esillä.
Teoksen mukaan nuoret oppivat kasvuympäristössään kirkollisia asioita, tietoa maaseutuelinkeinoista ja ymmärrettävästi myös liikunnasta. Silloisten pedagogiikan menettelyin ja itsenäisesti opittiin lukemista, laskentoa ja laulamista, joiden sisältämien asioiden oppiminen katsottiin tärkeäksi. Kouluun liittyviä asioita alettiin miettiä yhä enemmän.
Monien tapahtumien jälkeen tilanne oli se, että veljeksistä kehittyi yhteiskuntakelpoisia ja arvostettuja kansalaisia, He tunsivat luottamushenkilöjärjestelmän ja sen, että henkilökohtaiset riitaisuudet poistuvat sopimalla. Tässä kohdassa on hyvä mainita, että joissain Suomen pitäjissä toimi kuudennusmies (ruots. sexman) eli seurakunnan vanhin, kyläntarkastaja.
Seitsemän veljestä -kirjan nuoret oppivat ymmärtämään luontoympäristön merkityksen hyvinvoinnilleen, mikä on ajankohtainen aihe tällä hetkellä. Keskusteluissa käytettiin erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä asioiden kiinnostavuutta. Ajantietoon ja kansanviisauteen. kannattaa perehtyä.
Kielikuvien käyttäminen on yhteydessä kasvuympäristöön, jonka hyödyn Seitsemän veljestä – kirjan nuoret oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat vahvistavat tehokkaasti päätöksenteon sanomaa. On mietittävä tarkkaan, millä tavoin päätöksenteko viestii ajankohtaisista luontoympäristön asioista.
Päätöksenteossa toiminta on joskus suoraviivaista. Arvioinnissa on unohtunut analyysi, jos päätökset näyttävät ulospäin muulta kuin on tarkoitus. On ongelmallista, kun lähiopetusta on vähennetty ammatillisessa koulutuksessa, kuten viestimissä on asiaa ilmaistu. Seitsemän veljestä -teoksen nuoret oppivat ammatillisia tehtäviä kuuntelemalla ja seuraamalla ammatissa toimivia.
Yhteiskunnassa mietitään perustuslain ohjaamana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kaavailtua maakuntauudistusta ja ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. Kysytään aiheesta, ”millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”. Seitsemän veljestä -kirjan nuoret osasivat asekäsittelyn ja tiesivät armeijan sotilaskoulutuksesta, joka helpottaisi mahdollisesti siviilivaikeuksien paineissa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Perustellusti voidaan kysyä, mitä kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikka merkitsee ja miten se on tulkittava maan johtamisen kannalta. Seitsemän veljestä – teoksen nuoret oppivat taivaltamaan ja miettimään ympärillään olevaa yhteiskuntaa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan.
Kun yhteiskuntapolitiikassa käytetään kielikuvia, asioita tulkitaan sisäistyneen ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja sisäpolitiikassa toimitaan liian suoraviivaisesti, voi käydä niin, että yhteiskunnan vastuulla oleva suunnittelu ja tavoitteet eivät kohtaa hyvin toisiaan. Yhteiskuntapoliittinen toiminta vaatii harkintaa, jossa hyödynnetään kokemusta.
Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan suunta on perustuslain kriteerit täyttävä, ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään. Päätöksenteossa on oltava sisäistettäviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä asioiden kulkuun ja hallitsemiseen. Seitsemän veljestä – kirjan nuoret oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin, joita he lopulta arvostivat. Tiedotusvälineillä on vastuu ilmaista luotettavaa tietoa jota yhteiskunnassa tarvitaan. Tehtävän onnistumista seurataan.
Hyvää vanhustenviikkoa.
Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää.
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Aleksis Kiven huomioimine palstalla on hieno asia. Olen dramatisoinut ja ohjanut 7 veljestä Nokian työväen teatteriin ja kun käytössäni olivat NTT:n lahjakkaat harrastajat ja loistava organisatio, saatoin olla lopputuloksen hyvin hyvin tyytyväinen. http://www.kolumbus.fi/nokianteatteri/veljekset.htm
Aivan viime vuosina on uskalettu kiinnittää huomiota myös kansallistaiteilijoittemme aatehistoriallisiin taustoihin,jotka usein kätikivät enemmän tai vähemmän näennäisen kristillisyytensä sisälle ajalle tyypilisiä esoiteerisi maailmankuvia. (Tuula Mahlamäki) Niinpä myös 7 veljeksessä on nähtävissä paljolti Emmanuel Svedenborgin mailmankuvaa ja vihjausta teosofiseen ihmisen 7 olemuspuoleen,joista kukin veljes edusti yhtä. Simeonin (Simeon oli ’poikkeava’) uni saapasnahkattornista oli tod.näk. Kiven itsensä näkemä uni,joka ennaltanäki WCT: tornien tuhon.
Unen ja ko katastrofin analogiat ovat aivan aivan hämmästyttävän eksaktit.
Kirjoittaja: ”[Seitsemän veljestä – teos] on jatkuvasti ajankohtainen, yhteiskunnan muutoksia ja kehitystä kuvaava tuotos.”
Minua on ihastuttanut muun muassa se, että Kiven kirjassa maamme kuvataan kolmikielisenä. Suomen kielen lisäksi veljekset osasivat kohteliaisuussanastoa myös ruotsin ja venäjän kielillä.
Kun veljekset olivat karanneet lukkarinkoulusta ja päättivät pelastautua jalkapuulta värväytymällä Heinolan pataljoonaan, he kohtasivat Rajamäessä asustelevan ympärikulkevan perheen.
Juhanin tervehdittyä perhettä suomeksi Timo jatkoi ruotsiksi ”Hustote till?” ja Eero venäjäksi ”Kappusivai!”
Kohtaus löytyy teoksen kolmannen luvun alkupuolelta, pian sotamiehen huolettomasta elämästä kertovan Mitä minä huolin, veitikka nuori -laulun jälkeen.
Hyvä havainto Parviaiselta. Nurmijärven tasolla kuultin vielä paljon venäjääkin. Hesasta puhumattakaan.
Kaarlo Maarjanen on havainnut 7 vejeksen symmetrisen rakenteen, missä elämän pelastanut Hiidenkivi on ’kulmakivi’ joka jakaa näytelmän kahteen kirjaimellisesti yhtäpitkään jaksoon ja rytmittää veljesten elämän muutoksen. Paradoksaalisesti veljesten elämän pelastuskivi on omistettu pakanalliselle Hiidelle. .