Älä tartu hetkeen, tartu päivään!

Carpe diem on käännetty ja ymmärretty väärin. Oikeasti sanonta kehottaa tarttumaan päivään, ei hetkeen. Hetkeen tarttuminen vain sairastuttaa ihmisen. Sillä hetki on nyt, se on jatkuvasti kulkeva ajan virta ja siihen ei voi tarttua, se meni jo. Hetkeen tarttumisen yritys johtaa vain mielettömään ajan ja itsensä tarkkailuun, itsensä menettämiseen, kadottamiseen, hukkumiseen siihen ajan virtaan. Hylkää siis nyt-hetki.

Tartu sen sijaan päivään! Se on sopiva annos ihmismielelle. Laske päiväsi oikein. Silloin saat viisaan mielen. 

Aloita päiväsi laskeminen ja siihen tarttuminen tästä: Älä heti aamulla herättyäsi riennä askareisiin. Jos voit, niin istahda lempituolillesi ja mieti hetki. Sulje silmäsi (tai sitten älä), hengitä rauhallisesti, älä tee muuta. Älä ota lehteä, älä kännykkää tai padia. Hengitä. Ihan vain hengitä.

Tai keitä kuppi teetä tai kahvia, tartu kuppiin kiinni ja tunne kupin lämpö. Älä tee muuta. Tunne sen lämpö. Sinä hengität, ilma virtaa keuhkoihisi ja keuhkoista pois.

Siitä se viisaus alkaa.

Toista tällaisia aina mahdollisuuksien mukaan, tarpeen vaatiessa ja vaikka tarpeettomastikin. Laske päiväsi oikein. Ja kun sen opit tekemään, voit kokea päivässäsi ja sen puuhasteluissa samaa mitä tarinan zen-mestari:

”Kun zen-mestari oli saavuttanut valaistumisen, hän kirjoitti tapahtuneen kunniaksi seuraavat rivit:

’Oi ihmeiden ihme:

Hakkaan puita!

Nostan kaivosta vettä!’”

de Mello: Kuuletko linnun laulun?

1 kommentti

  • Bror Osvald Nyman sanoo:

    “Sillä hetki on nyt, se on jatkuvasti kulkeva ajan virta ja siihen ei voi tarttua, se meni jo.”

    Niinpä niin, ja jos siihen tarttuukin niin ollaan ikuisuudessa. Ikuisuudessa on vain se hetki mikä on. Seuraavaan hetkeen ei voi päästä koska ikuisuudessa ei hetkellä ole loppua.

    Ilmoita asiaton kommentti