Ajaako tekoäly Kristuksen ohi?

Olipa puhutteleva kirjoitus Helsingin sanomien Nyt-liitteen verkkosivuilla. Mitä tuumaisimme supertekoälystä, jonka kyvyt ovat niin mahtavat että ihmisestä voisi parhaassa tapauksessa tulla kuolematon lähitulevaisuudessa. Supertekoäly näet voi luomallaan tekniikalla uusia rapistuvat sisuskalumme silmänräpäyksessä. Hyvästi usko, toivo ja rakkaus. Jeesus oli ihan näppärä tähän asti, mutta parempaa on tiedossa, varmuudella, eikös?

Ihmisellä taitaa olla valtava kaipuu kuolemattomuuteen, ainakin heillä joita elämä on kohdellut siedettävästi. Vanheneminen ja kuolema vaikuttaisivat keskeyttävän kaiken kivan. Niinpä yleisin metodi on unohtaa kuolema, ja iso osa ihmisistä näyttääkin pyrkivän sekä rakentamaan ruumistaan että moninkertaistamaan raha- ja tavaramääränsä, ikään kuin eivät ymmärtäisi että huipulta on vain yksi suunta. Ihmisparka saattaa leikellä kasvojaan paremmiksi, vaikka kohta ollaan jo vainaita.

Eräs tuntemani, joka ei taida juuri tunnetuista uskonnoista perustaa, vaikuttaa puolestaan hartaasti toivovan että kuoleman kynnyksellä hänen tietoisuutensa onnistuttaisiin siirtämään jollekin muistitikun tyyppiselle alustalle ennen kuin ratkaiseva kynnys on ylitetty. Eräänlaista uskonnollista toivoa tuokin, mielestäni. Mutta hiukan pelottavaa.

Sekö olisi ihmiselämän täyttymys, että saisimme jaaritella samoja asioita loputtomiin jossakin bittiavaruudessa? Sitä paitsi uskon vakaasti että supertekoäly, mikäli sellainen on ilmaantumassa, huomaa hyvin pian minkälaista ongelmajätettä ihminen on, ja pyyhkäisee meidät alta aikayksikön ihan sinne perinteiseen taivaaseen.

Kirkolla ja Kristuksella on ehdottomasti ajankohtainen viesti tähän päivään: kuolemasta voi puhua, sitä ei tarvitse unohtaa, jotta elämä olisi mahdollista, se kuuluu olemassaoloon siinä missä syntymäkin. Tekoälyn palvominen on, anteeksi vain, karmaisevaa heresiaa.

3 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Eikös kuolemattomuus ollut Jumalan alkuperäinen tavoite. Luomakuntahan tuli kuolevaiseksi vasta sen kuulun käärmeen leuhkistuessa…? Mitenkäs se jatkuva jaarittelu bitiavaruudessa eroaisi akkain ja ukkoin juoruilusta ikuisuudessa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Merja Ruuska sanoo:

      Kuolemattomuus oli Jumalan alkuperäinen suunnitelma ja Hän loi meille paratiisin, jossa elämä oli tasapainoista ja erittäin tyydyttävää. Siksi ihminen kaipaa molempia: kuolemattomuutta ja paikkaa, jossa olisi ihana elää ja asua ilman mitään vaikeuksia, jossa kaikki on hyvin. Täällä emme saavuta kumpaakaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Joonas Vapaavuori sanoo:

      Näinhän se taisi olla. Rehellisesti sanottuna, ajattelen että kertomukset Jumalan alkuperäisistä ja mönkään menneistä suunnitelmista ovat ihmisen yritystä ymmärtää elämänsä ristiriitaisuutta ja kuoleman läsnäoloa. Oletan, että elämä on alusta lähtien syntynyt myös kuollakseen pois, luonnollisesti.

      Voihan se olla että juoruilua on myös ikuisuudessa, mutta siinä tapauksessa olen aavistuksen pettynyt.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Joonas Vapaavuori

    Olen 35-vuotias Oulussa asustava pappi. Blogissani mietiskelen lähinnä kristilliseen uskoon ja elämään liittyviä kysymyksiä. Mikä nyt milloinkin askarruttaa.