Afrikkalais-suomalainen perhe
Kahden kulttuurin kohtaaminen kotioloissa
Tänään 7.8.2015 on kulunut kolmetoista vuotta siitä kun kosin Colettea. Olin seurannut hänen käyttäytymistään jo vuoden verran mutten ollut puhunut sanaakaan kiinnostuksestani häneen. Sitten kun ensimmäisen kerran otin sen jutuksi kysyin tahtooko hän tulla vaimokseni.
Annoin hänelle aikaa miettiä yhden yön yli. Seuraavana päivänä hän ilmoitti suostumuksensa. Alkoi moninainen käytännön järjestelyjen sarja jotka sitten lopulta johtivat 18.1.2003 pidettyihin häihin.
Myöhemmin sain kuulla että Colette jo ennen tuloani Yaoundeen oli nähnyt minut unessa jopa useampaan kertaan. Kun sitten saavuin niin hän oli heti muistanut unensa. Huomiostaan hän kertoi vain yhdelle uskotulleen. Minä puolestani sain kuulla noista unista vasta myöhemmin, kun jo olimme naimisissa.
Afrikkalainen perhekäsitys on toisenlainen kuin meidän suomalainen käsityksemme. Afrikassa avioliitto on kahden suvun välinen liitto, jonka ulkonaisena merkkinä on kahden ihmisen välisen yhdyselämän alkaminen. Ajatuksellisesti se mikä siellä on ”ydinperhe” on suomalaisessa sanastossa sama kuin suku. Jos esimerkiksi lapsi siirtyy noin 500 km päähän jonkun toisen sukulaisen hoitoon, niin afrikkalaisen käsityksen mukaan hän on edelleen saman perheen hoidossa. Perhe ei ole muuttunut, vain asuinympäristö.
Tästä afrikkalaisen perheen yhteenkuuluvuuden voimasta otan esimerkkinä erään vartijamme sairastumisen. Hänen palkkansa oli vajaa 50.000 Fcfa kuukaudessa. Tarvittavan leikkauksen hinta oli pari miljoonaa. Hän sai avun, koska hänen perheensä auttoi häntä. Kuka antoi 500 Fcfa, kuka 1.000 Fcfa, kuka vähän enemmänkin. Perhe sai kokoon tarvittavan summan ja vartijamme sai tarvittavan hoidon. Tässä yksi esimerkki siitä mitä hyvät perhesuhteet saavat aikaan. (=Suomalaisittain hyvät sukulaisten väliset suhteet.)
Olen Jumalalle kiitollinen perheestäni. Olen saanut oppia tavattoman paljon afrikkalaisesta kulttuurista juuri siksi että olen saanut lahjaksi rakkaan perheeni.
Sananlaskut 18:22 Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
39 kommenttia
Kaikilla kirkoilla on periaatteena se että yksiavioisuus on tavoitteena.
Koska kuitenkin moniavioisuus on vanhastaan ollut voimakkaasti mukana afrikkalaisen yhteiskunnan rakenteissa, niin on jouduttu ottamaan kantaa aivan käytännön tasolla mitä tehdä tilanteessa missä kirkkoon liittyvällä miehellä jo ennestään on ollut huolehdittavanaan monta vaimoa.
Kamerunin luterilaisen kirkon linjaus on ollut sellainen, että pakana joka liittyy kirkkoon moniavioisena velvoitetaan pitämään huolta jokaisesta vaimostaan niin etteivät nämä joudu heitteille. Kun perhe liittyy kirkkoon niin kaikilla on samat kirkolliset oikeudet kuin muillakin kirkon jäsenillä.
Sen sijaan kristityksi tultuaan hän ei enää saa ottaa lisää uusia vaimoja entisten lisäksi. Mikäli hän näin tekee niin hän joutuu kirkkokurin alaiseksi.
Jos joku kirkon jäsen joka aikaisemmin on ollut yhden vaimon mies ottaa itselleen kaksi tai useampia vaimoja niin hän joutuu kirkkokurin alaiseksi.
Vaimojen osalta se joka tulee lisävaimoksi joutuu myös kirkkokurin alaiseksi, mutta se vaimo joka oli liitossa aikaisemmin laillisena vaimona säilyttää kaikki kirkolliset oikeutensa.
Kirkkokuri merkitsee sitä että kurin alainen ei pääse ehtoolliselle. Häntä ei myöskään voida ottaa seurakunnan kirkkoneuvostoon tms. luottamustoimeen.
Tämän ratkaisun perusteluna on se että tavoitteeksi pannaan yksiavioisuus, mutta jotteivat aikaisemmin taloudellisesti ja sosiaalisesti turvallisissa oloissa eläneet vaimot joutuisi kokemaan taloudellista ja sosiaalista heitteille jättöä, niin tällaisen perheen kirkkoon liittyessä ei ruveta hajottamaan näiden ihmisten elämäntilannetta tavalla josta seuraa valtavasti tuskaa ja kärsimystä, mikä hyljätyksi joutumisesta auttamattomasti seuraisi.
Onnittelut sinulle Matias ja perheellesi. Ihana kuulla onnellisesta liitosta ja rohkeudesta. Kiitos Rauli mielenkiintoisesta kysymyksestä ja Matias vastauksesta.
Suomeen tulimme juhannuksena 2007. Asetuimme taloon, jonka pihalla olen lapsena ryöminyt. Sukujuureni ovat Somerolla.
Matias Roto, kuinka sitten opetatte avioerosta?
Miten on laita eronneen uudelleen aviotumisen kun edellinen puoliso elää?
Eikö avioerossa myös aiheudu tuskaa ja kärsimyksiä?
Kuinka näkyy tässä asiassa ”kirkkokuri”?
Pohjois-Namibiassa sukulaisuus kulkee vain äidin kautta. Isä ei siis kuulu samaan sukuun lastensa kanssa. Perinteisen avioliiton purkautuessa vaimo sai lapsineen turvan sukunsa parissa. Nyt taitaa länsimainen ajattelu vähitellen syrjäyttää vanhan.
Juridisesti kiinnostava asia tuo moniavioisuus. Jos mies useine vaimoineen muuttaa Suomeen, ei kaikkia voida merkitä hänen vaimokseen. Vain yksi voidaan. En tiedä, kuinka käytännössä menetellään eli saako mies itse valita vai merkitäänkö se jonka kanssa avioliitto on solmittu ensin.
Miten Rauli Toivonen teillä on, jos JT:ksi kääntynyt on ensimmäinen vaimo? Jos hän jää liittoon, pitääkö hänen vaatia että mies eroaa muista vaimoista?
Rauli
Tuon Ruotsissa kirjautumisongelmia aiheuttaneen suomalaismiehen tilanne oli se että lähtömaassaan Afrikassa hänen avioliittonsa olivat sikäläisen käytännön mukaisia oikeita avioliittoja. Kyseessä siis ei ollut mistään ostetusta naisseurasta vaan afrikkalaisen yhteiskunnan julkiseen malliin kuuluvasta polygaamisesta avioliitosta.
Ongelma syntyi vasta siitä, ettei tuota voinut tuolloin merkitä kirjoihin, koska ruotsalainen avioliittolainsäädäntö ja sen seurauksena myös rekisterien tietokoneohjelmisto oli luotu yksiavioista mallia ajatellen.
Matias Roto, lausahdat seuraavan neuvon minulle:
”1) Ensimmäinen asia on ymmärtää kulttuurin perusteet ennen kuin menee antamaan lausuntojaan tai moraalisia kannanottojaan noiden ihmisten elämäntilanteesta.”
Siis kuinka tämä sijoitetaan Jumalan valtakuntaan, siis oikeaan eikä valheen valtakunnan kopioon?
Onko Jumala erilainen eri kulttuureissa ja antaako Jumala erilaiset käskyt erilaisille kulttuureille?
—– (Matias poistanut asiaan kuulumattoman osan tekstiä) —–
Afrikkalaisen yhteiskunnan yhteisöllisyys tulee näkyviin monin tavoin arkisessa elämässä.
Esim. Kun kävelin afrikkalaisessa perinnepuvussa Yaounden kaduilla keskikaupungilla niin hyvin usein sain ystävällisiä tervehdyksiä ja moni tuli ohimennen kysymään kuinka heidän lankomiehensä voi.
Yhteisöllisyys tarkoittaa että kun olen naimisissa yhden kamerunilaisen kanssa niin koko kansa joka minut tuntee laskee minut lankomiehekseen.
Olet Matias selvästi onnellinen avioliitossasi. Kuten olen minäkin kohta neljäkymmentä vuotta täyttävässä omassa liitossani.
Onnistuneet avioliitot tuottavat kunniaa avioliiton Asettajalle, epäonnistumisten kasvava määrä saa ihmiset epäilemään koko avioitumisen merkitystä ja päätyvät erilaisiin avosuhteisiin.Toki jokainen tekee valintansa itse ja vastaa tietysti seuraamuksista.Muille ratkaisu luonnollisestikaan ei kuulu.
Minua kiinnostaa kysyä sinulta afrikkalaisen elämänmenon asiantuntijana, niin kai voi sanoa, erästä mielessäni pyörinyttä asiaa.
Tiedän, että monin paikoin Afrikkaa on moniavioisuus paikallisesti yleinen käytäntö. Kristillisyyteenhän sellainen ei tietenkään sovi. Miten on tietojesi mukaan järjestetty sellainen tilanne, jossa joku monen vaimon mies kastetaan länsimaiseen kirkkokuntaan, esimerkiksi luterilaiseksi. Onko vaimojen osa poitua kuvioista yhtä lukuunottamatta vai jatkuuko moniavioisuus nyt kristittynä?
Ilmoita asiaton kommentti