Afrikkalais-suomalainen perhe

 

Kahden kulttuurin kohtaaminen kotioloissa

Tänään 7.8.2015 on kulunut kolmetoista vuotta siitä kun kosin Colettea. Olin seurannut hänen käyttäytymistään jo vuoden verran mutten ollut puhunut sanaakaan kiinnostuksestani häneen. Sitten kun ensimmäisen kerran otin sen jutuksi kysyin tahtooko hän tulla vaimokseni.

 

Annoin hänelle aikaa miettiä yhden yön yli. Seuraavana päivänä hän ilmoitti suostumuksensa. Alkoi moninainen käytännön järjestelyjen sarja jotka sitten lopulta johtivat 18.1.2003 pidettyihin häihin.

 

Myöhemmin sain kuulla että Colette jo ennen tuloani Yaoundeen oli nähnyt minut unessa jopa useampaan kertaan. Kun sitten saavuin niin hän oli heti muistanut unensa. Huomiostaan hän kertoi vain yhdelle uskotulleen. Minä puolestani sain kuulla noista unista vasta myöhemmin, kun jo olimme naimisissa.

 

Afrikkalainen perhekäsitys on toisenlainen kuin meidän suomalainen käsityksemme. Afrikassa avioliitto on kahden suvun välinen liitto, jonka ulkonaisena merkkinä on kahden ihmisen välisen yhdyselämän alkaminen. Ajatuksellisesti se mikä siellä on ”ydinperhe” on suomalaisessa sanastossa sama kuin suku. Jos esimerkiksi lapsi siirtyy noin 500 km päähän jonkun toisen sukulaisen hoitoon, niin afrikkalaisen käsityksen mukaan hän on edelleen saman perheen hoidossa. Perhe ei ole muuttunut, vain asuinympäristö.

 

Tästä afrikkalaisen perheen yhteenkuuluvuuden voimasta otan esimerkkinä erään vartijamme sairastumisen. Hänen palkkansa oli vajaa 50.000 Fcfa kuukaudessa. Tarvittavan leikkauksen hinta oli pari miljoonaa. Hän sai avun, koska hänen perheensä auttoi häntä. Kuka antoi 500 Fcfa, kuka 1.000 Fcfa, kuka vähän enemmänkin. Perhe sai kokoon tarvittavan summan ja vartijamme sai tarvittavan hoidon. Tässä yksi esimerkki siitä mitä hyvät perhesuhteet saavat aikaan. (=Suomalaisittain hyvät sukulaisten väliset suhteet.)

 

Olen Jumalalle kiitollinen perheestäni. Olen saanut oppia tavattoman paljon afrikkalaisesta kulttuurista juuri siksi että olen saanut lahjaksi rakkaan perheeni.

 

Sananlaskut 18:22 Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.

    • Nyt illalla oli iso määrä erilaisten lomakkeiden täyttöä. Niin monet asiat nykykoulussa vaativat vanhempien allekirjoitusta.

      Onneksi luokat ovat täällä pienempiä kuin Kamerunissa. Eikä lukuvuosi maksa vanhemmille monen kuukauden palkan vertaa niin kuin siellä vähääkään paremmat koulut.

  1. Afrikalla on tulevaisuutta.

    Tällä hetkellä Afrikka on taloudellisesti köyhä maanosa.

    Se on kuitenkin maanosa jolla on tulevaisuus. Yhdessä Etelä-Amerikan kanssa Afrikasta on tullut kristillinen maanosa, missä usko menee eteenpäin. Tämä antaa Afrikalle sellaisen voiman että se tulee nousemaan.

    Vanhurskaus kansakunnan nostaa, jumalattomuus sen kaataa.

    Jumala Afrikkaa siunatkoon.

  2. Tässä vielä pientä vertailua Afrikan ja Euroopan välillä.

    1) Afrikka on pinta-alaltaan noin kolme kertaa isompi kuin Eurooppa.

    Aasian jälkeen maailman toiseksi suurimman maanosan pinta-ala on noin viidennes maapallon maapinta-alasta: 30.065.000 km².
    Oseanian jälkeen maailman toiseksi pienimmän maanosan Euroopan pinta-ala Uralista Espanjaan ja kaikkineen on: 10.180.000 km².

    2) Afrikka on väkiluvultaan selvästi isompi kuin Eurooppa. Vuoden 2025 mennessä sen väkiluvuksi arvioidaan noin 1.4 miljardia ihmistä.

    Vuonna 2009 laskennassa Afrikan väkiluku oli 1.001.320.281 henkeä.
    Tämän vuoden 2015 puolella Euroopan väkiluku oli jonain päivänä 852.513.722 henkeä.

    3) Kielten lukumäärässä on valtava ero.

    Euroopassa ja koko Venäjällä puhutaan yhteensä 286 elävää kieltä.
    Kamerunissa puhutaan 280 elävää kieltä. Huom. vuonna 2001 oli 286 kieltä ! !
    Koko Afrikassa puhutaan 2.138 elävää kieltä.

    Jotta nämä erot voisi ymmärtää, niin kerrottakoon että kun kerran menin Kamerunista Keniaan erääseen seminaariin, niin lähdin lentämään illalla ja tulin perille aamulla.

    Kamerun on koko Afrikan keskellä, kellotauluun verraten viisarien akselin kohdalla, jos koko Afrikka on kellotaulu. Somalia ja Kenia ovat noin kolmen paikkeilla kellotaulussa.

Kirjoittaja

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25