6.6.1944

Tänään kesäkuun kuudennen aamutunteina on kulunut tasan 70 vuotta siitä, kun liittoutuneiden maihinnousulaivasto ilmestyi natsi-Saksan miehittämän Normandian rannikolle ja alueella alkoi pari kuukautta kestäneet ankarat taistelut. Tapahtuman muistoseremonioihin Normandiaan on tänään lupautunut useiden eurooppalaisten valtionjohtajien ja presidentti Barack Obaman lisäksi Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka tapaa lännen johtajat ensimmäistä kertaa Ukrainan kriisin alkamisen jälkeen.

Historiapolitiikka on tänään vahvasti mukana Normandian seremonioissa. Vahvana sovinnon eleenä paikalle on tulossa Saksan liittokansleri Angela Merkel.  Paradoksaalista on se, että eniten jännitteitä valtionjohtajien välillä lienee 70-vuoden takaisten liittolaisen Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajien välillä. Toisen maailmansodan aikana vuoden 1941 joulukuusta toukokuuhun 1945 Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat samalla puolella taistelussa suuren osan Eurooppaa valtaansa alistunutta natsi-Saksaa vastaan. Neuvostoliiton puolelta oli pitkään ennen kesäkuuta 1944  vaadittu ”toisen rintaman” avaamista lännestä Saksaa vastaan itärintaman sotilaallisen paineen helpottamiseksi. Historiantutkimus on sittemmin osoittanut, että idän ja lännen liittoa vaivasi sotilaallisesta yhteistyöstä huolimatta jatkuva epäluulo toista osapuolta kohtaan, jonka seurauksena pian toukokuussa 1945 päättyneen sodan jälkeen entiset liittolaiset löysivät toisensa vastapuolelta konfliktissa, jonka tunnemme kylmän sodan nimellä.

Itse vierailin ensimmäistä kertaa viime kesänä tutustumassa Normandiassa 70-vuoden takaisiin taistelupaikkoihin. Kaikkein suurimman vaikutuksen minuun teki kuitenkin niiden läheisyydessä sijaitsevat valtavat hautausmaat, joille tänään lasketaan lukuisia seppeleitä.

Vierailin myös Omaha-rannan lähellä, jossa amerikkalaiset joukot kärsivät 6.6.1944 maihinnousun ensitunteina suuria tappioita, yläpuolella sijaitsevalla suurella hautausmaalla, johon on haudattu kauas kotoa lähes 10 000 kaatunutta amerikkalaista.  Toisaalla on vastaavia valtavia saksalaisten, brittien, kanadalaisten ja ranskalaisten sotilaiden hautausmaita. Kuten sodissa niin usein kesän 1944 aikaisissa pommituksissa sai surmansa myös tuhansia ranskalaisia siviilejä.  Kautta mantereemme levittäytyvät ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaiset hautausmaat muistuttavatkin meitä siitä, ettei rauha tällä mantereella ole itsestäänselvyys.

Toivottavaa onkin, että Normandian maihinnousun 70-vuotisjuhla muistuttaisi tänään Eurooppaa sodan aina mukaan tuomasta hirvittävästä inhimillisestä kärsimyksestä ja sitä vietettäisiin eurooppalaisena rauhan juhlana, jossa valtiojohtajien välillä käydyt keskustelut auttaisivat lopettamaan Itä-ukrainan maanosamme turvallisuutta uhkaavan verisen konfliktin.

7 kommenttia

  • jorma ojala sanoo:

    Sodan vaara ei ole Euroopasta poistunut, eikä se poistukaan niin kauan kun yksi valtio palvoo sodan jumalaa enemmän kuin rakkauden ja oikeuden. Merkillinen valtionimi tuo natsi-Saksa, muuten. Historia ei sellaista tunne.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Saivartelen, koska olen vastarannankiiski. Joo, Neuvosto-Venäjä Råds-Ryssland oli virallinen nimi

    Mariinski-teatteri on kans yks tapaus…..

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Kajander sanoo:

      Niin, sen pitäisi kai olla Marianteatteri. Muita vastaavia: Coriolis-ilmiö, p.o. Coriolis’n ilmiö; Lapuan liike, p.o. lapuanliike; Koijärvi-liike, p.o. koijärvenliike. Kaikki nämä ovat Wikipediassa väärin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Vesa Ahlfors sanoo:

    Ensimmäisessä maailmansodassa kuoli noin 8,5 miljoonaa sotilasta. Toisessa maailmansodassa siviilit mukaan lukien korkeimmat arviot kuolleiden määrästä menevät yli 50 miljoonan. Koko 1900-luvulla sodissa kuoli noin 100 miljoonaa ihmistä. Vaikka Euroopassa vallitsee rauha, maailmanlaajuisesti ottaen tahti ei ole juurikaan hidastunut.

    Täyttävätkö nämä osaltaan Jeesuksen esittämien tunnusmerkkejä maailmanaikojen/asiainjärjestelmän/maailman päättymisen tunnusmerkeistä, ”lopun ajoista”, ”viimeisistä päivistä”?

    Näistä kerrotaan Raamatussa mm. Matteuksen 24. ja 25. luvussa. Luukkaan 21. ja 17. luvussa. 2. Timoteuksen kirjeen 3. luvussa. Markuksen 13. luvussa ja Ilmestyskirjan 6. luvussa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Saatana on maan päällä ihmisten vahingoksi. Siitä johtuvat sodat ja ristiriidat ja väärät lahkolaiset oppijörkeilyt ihmisten eksytykseksi. Jumala kuitenkin siunaa yhteiskuntia, ja yhteiskunnallinen vanhurskaus lieventää saatanan vaikutusta paljon. Sitä sarvipää ja VT-seura ei tietenkään haluaisi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Vesa Ahlfors sanoo:

    jorma ojala: ”Saatana on maan päällä ihmisten vahingoksi. Siitä johtuvat sodat ja ristiriidat..”

    Miksi ihmeessä sitten itseään kristittyinä pitävät ovat kautta historian osallistuneet niihin sotiin ja muihin riitoihin?

    Ilmoita asiaton kommentti