Juhannus lähestyy ja usein juhannuksen saarnoissa ja puheissa ohimennen mainitaan 400 vuoden ”hiljaisesta ajasta” Malakiasta Johannes Kastajaan pelastushistoriassa , jolloin profeetat olivat hiljaa ja myös profeettojen aika päättyi Israelin kansan historiassa . Tämä ajanjakso on ollut usein mielessä miettien Jumalan pelastus- suunnitelman etenemistä ja halunnut tietoa miten Johannes Kastajasta Jeesus lausui niin suuria sanoja , kuten ei ole vaimojen joukosta syntyneissä suurempaa kuin Johannes Kastaja . Kaikki ne Raamatusta nousseet kohdat ei jostain syystä ole tuonut mieltä tyydyttävää vastausta siihen miksi Johannes Kastaja on suurempi kuin Mooses tai Elias esimerkiksi . Se on jostain syystä ollut vaikea ”niellä”. Melkisedek kelpaisi vertailuun jolle Aabram antoi kymmenykset mutta hän ei ollut sanan mukaan vaimosta syntynyt ja ei näin kelpaa . Tämän johdosta Johannes Kastajan elämä ja tämä hiljainen aika on kiinnostanut ja sitä haluaa tutkia lisää ja hiljainen aika antaa lisävahvistusta Johannes Kastajan merkitykselle.
Hiljainen aika ei ollut merkityksetöntä siirryttäessä Jeesuksen maanpäälliseen aikaan, vaan se on ollut välttämätöntä oikean teologian ymmärryksen ja valmistumisen kautta valmistaa ihmiskuntaa saamaan pelastuksen Kristuksen sovitustyön ansiosta armosta uskon kautta Pyhän Hengen työnä . Hiljaisella ajalla syntyi mm. Farisealaisuus joka on usein mieletty tekopyhyyden keulakuvaksi , vaikka liike pyrki pääsemään eroon juuri maallisesta ja syntisestä elämästä lain kautta . Tutkijat ovat tästä ajasta jopa todenneet että ei ollut yhtä juutalaista uskoa vaan monia juutalaisia uskontoja ja Fariseukset ja Saddukekset olivat näistä syntyneistä ryhmistä suurimmat sinä aikana . Aika valmisti Johannes Kastajan kautta apostoliseen aikaan , välivaiheena joka tarvittiin . Ompa joku sanonut ettei uuden testamentin kaikkia kirjoituksia voi ymmärtää täysin jos ei ymmärrä näiden aikojen ajattelun merkitystä . Lopulta tästä ajasta juuri uusi testamentti kuvaa juutalaisuutta .
Johannes Kastaja eli ilmeisesti
Qumranin essealaisten yhteydessä , jotka elivät erämaa luostareissa eristäytyneenä muusta maailmasta ja eivät voineet edes ottaa muilta ruokaa koska se oli epäpyhää . Ilmeisesti se selittää Johannes Kastajan ruokavalion erämaassa . Johannes Kastaja ei kuitenkaan hyväksynyt Qumranin yhteisön oppia ja saarnasi kaikille eikä erottanut ihmisiä valon ja pimeyden lapsiin oli siis edelläkävijä siirtymävaiheessa , tien riivaajana Kristukselle .
Qumranin yhteisössä oli puhdistuskasteita päivittäin ja kastettujen tuli olla parannuksen tehneitä pyhää elämää viettäviä . Johannes Kastajan toi kertakaikkisen parannuksen kasteen ja samalla syntien anteeksisaamisen kasteessa . Ja myös Pyhän Hengen merkitys näkyi kyyhkynen muodossa laskeutuvan Jeesuksen päälle kastehetkellä . Jo tässä kasteessa oli suuri muutos kun jonossa iso joukko tuli kastettavaksi ja kasteen merkitys ei erottanut ihmisiä vaan lopulta yhdisti ja Kristillinen kaste Kristuksen sovitustyön kautta liittää lopulta kastettavan suoraan Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen
Hiljainen aika jaetaan kolmeen eri osaan teologisessa tutkimuksessa :
1. Kreikkalainen kausi (n. 332–167 eKr.)
- Mitä tapahtui: Aleksanteri Suuri valloitti alueen Persialta, ja hänen kuolemansa jälkeen maata hallitsivat egyptiläinen Ptolemaiosten hallitsijasuku ja myöhemmin syyrialainen Seleukidien suku. [1, 2]
- Merkitys: Juutalaiset kohtasivat voimakkaan helleenisen (kreikkalaisen) kulttuurin paineen. Tänä aikana tehtiin myös Septuaginta eli Vanhan testamentin kreikannos. Kausi huipentui kuningas Antiokhos IV Epifaneen raakaan juutalaisten vainoon ja Jerusalemin temppelin häväistykseen.
2. Makkabilaisaika ja itsenäisyys (n. 167–63 eKr.)
- Mitä tapahtui: Juutalaiset nousivat kapinaan Syyrian sortovaltaa vastaan pappi Mattatiaksen ja hänen poikansa Juudas Makkabin johdolla. Kapina onnistui, ja temppeli puhdistettiin (mistä sai alkunsa Hanukka-juhla).
- Merkitys: Israel saavutti lyhyeksi ajaksi poliittisen itsenäisyyden Hasmonealaisten hallitsijasuvun alaisuudessa. Tämän itsenäisyyden aikana juutalaisuus kuitenkin maallistui ja jakautui sisäisesti, mikä synnytti Jeesuksen ajasta tutut uskonnolliset ryhmittymät, kuten fariseukset ja saddukeukset.
3. Rooman kausi (n. 63 eKr. alkaen)
- Mitä tapahtui: Rooman kenraali Pompeius valloitti Jerusalemin vuonna 63 eKr. tehden Juudeasta Rooman alaisen vasallivaltion. Roomalaiset asettivat alueen hallitsijaksi Edomista lähtöisin olevan Herodes Suuren.
- Merkitys: Tämä kausi loi poliittiset ja infrastruktuuriset puitteet (kuten laajan tieverkoston ja yhteisen kielen), jotka mahdollistivat myöhemmin kristinuskon nopean leviämisen. Hiljaisuus päättyi lopulta tämän kauden aikana Jeesuksen ja Johannes Kastajan syntymää ennustaviin enkelien ilmestyksiin.
Yksi iso asia oli Septuagintan kääntäminen Kreikaksi joka mahdollisti evankeliumin leviämisen laajalti , jopa kulovalkean tavoin. Kirjallista tuotantoa tällä ajalla syntyi paljon ja
suurimmaksi osaksi syntyivät ”
Apokryfikirjathiljaisella” ajalla , jotka on idän ja lännen kirjakaanonissa . Tietyllä tavalla on tästä ajasta nähtävissä piirteitä meidän ajan kristillisyyteen , sieltä kumpuaa kreikkalaista filosofiaa , synergismiä , lain korostamista , kasteen merkityksen uudelleen ymmärrys tuli taas tietyllä tavalla palaten tähän aikaan 1600- luvulla ja tietyllä tavalla pietismi toimii samalla tavalla uudistusliikkeenä ja vastavoimana kirkon luopumusta vastaan kuten farisealaisuus joka pyrki pitäytymään Jumalan sanaan ja temppelipappeutta vastaan . Myös näitä yhdisti maallikkotausta molemmissa . Vertauksen ei tulisi tässä yhteydessä herättää negatiivisuutta koska farisealaisuudesta on leivottu mielestäni paljolti väärää kuvaa nykykristillisyydessä . Eikä opillisesti voi verrata vaan vastavoimana ja pyrkimyksenä uudistua . On vivahteita nähtävissä idän ja lännen kirkkojen perintöön tästä ajasta vaikka voisi sanoa että välissä oli apostolinen aika ennen kuin vanhat kirkot muodostuivat selvästi omaksi kirkkokunniksi ja uskontunnustusten ja traditioiden kautta omaksi ja oman opin kautta kirkkokunniksi . Perustana on tietysti ollut Jeesuksen opetukset ja apostolisen opin ymmärrys kirkoilla .
Tässä nähdään myös tradition merkitys kun mitä enemmän voi tietää tästä ajasta niin se avaa varmaan ymmärrystä tulkita uuden testamentin kontekstia . Mutta samalla uskonpuhdistus ja luterilaisuus määrittelee mielestä opin Jumalan puheeseen ja siihen sopii vaikka Hebrealaiskirjeen alku :
Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa, tullen enkeleitä niin paljoa korkeammaksi, kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän.
Raamattu itse määrittelee Jumalan puheen ja ilmoituksen erilleen siitä traditiosta jossa ihmiskunnassa valmistuttiin täydelliseen sovitukseen ja pyhyyteen Kristuksessa . Siksi ei
Apokryfikirjat ole luterilaisessa kirjakaanonissa kun ne ovat syntyneet ihmisten erilaisista oppikäsityksistä joissa on toki ollut taustalla Jumalan ilmoitusta mutta eivät ole yhtenäisiä profeettojen opetuksille eikä sovi apostoliseen oppiin . Lopulta kirkon oppia ei määritä ( ainakaan luterilaisen käsityksen mukaan ) traditio ja kaikki vaiheet tai kirkon mahtavuus eikä kaikkinaiset ”aarteet” vaan juuret , joka tuli selvästi uskonpuhdistuksessa esille jonka sanoma nousee suoraan apostolien opetuksista . Luterilainen kirkko on sanana erittäin huono koska se on mielestäni jatkumo ei uusi kirkko hengellisessä mielessä tai jatkumossa . Kirkkokäsityksestä tulisi kirjoittaa eri blogi kun se on hyvin sekavaa mitä sillä kukin tarkoittaa mielestäni . Uskon puhditus toi universaalisuuden ja oikean ekumenia joka liittyy vapaaseen armoon josta pyrittiin poistamaan kaikki esteet evankeliumilta ilman ehtoja ja kaikki kokemuksellisuus . lainomaisuus ja ehdot pelastukselle synergimin kautta poistettiin ts. kunnian teologiasta puhdistautumista ja ristinteologian saarnaamista Jumalan lapsen tieksi , jossa itse Kristus kärsivänä on esikuvamme .
Juutalaisuuden kuva myös tämän hiljaisen ajan kautta näyttäytyy hyvin kirjavana monien oppien jopa uskontojen kautta juutalaisen kansan keskuudessa . Kun Suomalainen puhuu juutalaisista on vaikea hahmottaa mitä hän tarkoittaa juutalaisuudesta , esimerkiksi ordodoksijuutalaisuus syntyi vasta 1800- luvulla joka pitäytyy tiukasti Mooseksen lakiin ja Tooraan ja sen ulkopuolelta ei sovi mitään uutta tuoda siihen .Ja juutalaisuutta usein katsotaan maana ja sotketaan poliittinen hallinto , joka on tyypillistä ollut usein kristikunnassa , jonka Jeesus opetuksilla teki selväksi että hänen ruumiinsa on erotettu mutta silti kutsuva kaikkia ihmisiä hänen ruumiinsa osallisuuteen . Koko Jumalan pelastus- suunnitelma on tähdännyt kaikkien ihmisten pelastukseen Kristuksessa ja tästä apostoli Paavali kirjoittaa ettei ole erotusta juutalaisella tai kreikkalaisella vaan pelastus , usko , Jumalan armo kuuluu kaikille ihmisille ja kaikki perustuu yksin Kristuksen sovitustyöhön että jokainen joka kastetaan Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen saa uskon kautta pelastuksen . Ei ole syntyperällä eikä kansalaisuudella väliä Kristuksessa .
hyviä kirjoja aiheesta voi esittää. Olen onkinut näitä pintapuolisia tietoja eri lähteistä .
